Lue keskustelun säännöt.
Miksi miehet syrjäytyvät naisia helpommin yhteiskunnasta?
07.12.2016 |
Tässä ainakin joitain syitä:
-Miesmalli ja auktoriteetti puuttuu monista perheistä ja koulumaailma suosii tyttöjä.
-Yhteiskuntakeskustelu ja poliittinen ilmapiiri on hyvin feminiininen, mikä ei kehitä miehen maskuliinista minäkuvaa ja halua osallistua yhteiskuntaan.
-Teollisuus on ajettu alas ja miesvaltaiset työpaikat ovat vähentyneet vuosi vuodelta.
-Vähemmän osaamista vaativiin töihin / matalapalkkatöihin palkataan enemmän naisia.
-Miesten seksuaaliset halut ovat suuremmat kuin naisilla, ja tavismiehen on vaikea saada seksiä mistä saattaa seurata turhautuminen ja nettiporno addiktio. -> kiinnostus oikeisiin naisiin vähenee entisestään
-Yhteiskunnassa perhemalli on tuhottu feminiinisellä medialla ja lainsäädännöllä, vaikka perheen perustaminen on perinteisesti ollut miehen suurin motivaattori hankkia työtä.
-Miehet ovat minimalistisuuteen enemmän taipuvaisempia kuin naiset, mikä selittää sen ettei miehet nauti shoopailusta tai tarvitse kauheasti kaikkea, vähemmälläkin pärjää.
-Elokuvat naisistettuja, perinteiset Clint Eastwood, Harrison Ford ja Stallone elokuvat kuolevat ja nyky hollywood on hyvin feminiininen. Missä roolimallit miehille?
Kommentit (63)
Naiset on hyvin itsekkäitä ja heitä ei kiinnosta miesten asiat, siksi yhteiskunnassa puhutaan vain naisten ongelmista ja miesten ongelmat sivuutetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet nyt vain eivät osaa ottaa vastuuta omasta elämästään. Kun menee persiilleen niin se on naisen vika.
Yhteiskunnan tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut on pääasiassa suunniteltu naisten tarpeisiin.
Vierailija kirjoitti:
Yhteiskunnan tarjoamat sosiaali- ja terveyspalvelut on pääasiassa suunniteltu naisten tarpeisiin.
Tietääkseni esim. mielenterveyspalveluissa, lääkärissä tms. ei ole mitään rajoitteita sukupuolen takia. Miehet voivat yhtä vapaasti hakea niistä apua kuin naisetkin. Mutta eihän tosimies sellaista tee, ihan akkojen hommaa mennä selvittämään päätä ammattiauttajan luokse.
Miehet eivät myöskään pidä sukua tai kavereita/ystäviä sellaisessa arvossa kuin nainen. Kun nainen kohtaa ongelmia, hän voi tukeutua lähipiiriin. Mies jää yksin kun ei ole viitsinyt hommata tukiverkkoa itselleen.
Onko todellakin näin, ap, että miehet ovat sellaisia reppanoita että tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen pärjätäkseen kuten naiset? Ei toi mun mies ainakaan moinen vätys ole...
N35
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehenä tähän asiaan kommentoin.
Kun ero koitti ja vaimoni lähti ihan suoraan toisen miehen mukaan niin siinä tippuu tyhjänpäälle. Silloin kun olimme yhdessä meitä kutsuttiin sukulaisten luokse, ystävien ja sosiaalinen elämä oli ok. Itse kävin muutaman kerran vuodessa työkavereiden kanssa sekä kavereiden kanssa ulkona. Mutta kun vaimo lähti niin ei kukaan kutsu minua mihinkään! Onneksi minulla on työ se pitää kuosissa tämän miehen.
Kyllä miestenkin pitäisi verkostoitua tehokkaammin ja VAATIA sitä omaa aikaa parisuhteessa! Mutta suhteessa naisen kanssa AINA ajaa naisen menot sekä tarpeet ohi.
Jos ajatellaan nainen lähtee ystävän kanssa kahdeksi viikoksi etelään niin se on ok. Mies sitten haluaa lähteä kalastamaan Lappiin viikoksi niin se ei ole ok. Korkeintaan 2vrk.
Vierailija kirjoitti:
Onko todellakin näin, ap, että miehet ovat sellaisia reppanoita että tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen pärjätäkseen kuten naiset? Ei toi mun mies ainakaan moinen vätys ole...
N35
Kehoitan sua sisko. Jätä se sika!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehenä tähän asiaan kommentoin.
Kun ero koitti ja vaimoni lähti ihan suoraan toisen miehen mukaan niin siinä tippuu tyhjänpäälle. Silloin kun olimme yhdessä meitä kutsuttiin sukulaisten luokse, ystävien ja sosiaalinen elämä oli ok. Itse kävin muutaman kerran vuodessa työkavereiden kanssa sekä kavereiden kanssa ulkona. Mutta kun vaimo lähti niin ei kukaan kutsu minua mihinkään! Onneksi minulla on työ se pitää kuosissa tämän miehen.
Kyllä miestenkin pitäisi verkostoitua tehokkaammin ja VAATIA sitä omaa aikaa parisuhteessa! Mutta suhteessa naisen kanssa AINA ajaa naisen menot sekä tarpeet ohi.
Jos ajatellaan nainen lähtee ystävän kanssa kahdeksi viikoksi etelään niin se on ok. Mies sitten haluaa lähteä kalastamaan Lappiin viikoksi niin se ei ole ok. Korkeintaan 2vrk.
Tästä tulee niin ex-mies mieleen. Aina jaksoi vinkua kun liikuin, kävin ulkona, tapasin kavereita jne. Miljoona kertaa koko avioliiton aikana kehotin miestä lähtemään vaikka mökille, kyllä minä ipanoiden kanssa pärjään. Aina myös löytyi kymmenen syytä miksi ei voinut lähteä. Kavereiden kanssa ei käynyt enää kalareissuilla kun kuulemma piti olla kotona (miksi, sitä en tiedä). Joten kaverisuhteetkin jäivät. Kuulin jälkikäteen että oli aina sanonut ettei muija päästä. Minä en kertaakaan kieltänyt lähtemästä saati edes vihjaissut moisista, olisin itsekin saanut ns. laatuaikaa joko yksin tai muksujen kanssa.
Eron jälkeen mies jäi tyhjän päälle, kun oli hylännyt kaverinsa. Minulla on erittäin läheiset välit esim. anopin kanssa. Niin, exä soitti äidilleenkin ehkä pari kertaa vuodessa. Minä hoidin tältä osin kaiken yhteydenpidon. Lapset tuskin edes tuntisivat isänäitiään ilman minua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Heikko luonne.
Naiset ovat tottuneita huolehtimaan itsestään, lapsistaan, lähiomaisistaan, ystävistään jne.
Vierailija kirjoitti:
Miehet nyt vain eivät osaa ottaa vastuuta omasta elämästään. Kun menee persiilleen niin se on naisen vika.
Et pettänyt tälläkään kertaa!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä tähän asiaan kommentoin.
Kun ero koitti ja vaimoni lähti ihan suoraan toisen miehen mukaan niin siinä tippuu tyhjänpäälle. Silloin kun olimme yhdessä meitä kutsuttiin sukulaisten luokse, ystävien ja sosiaalinen elämä oli ok. Itse kävin muutaman kerran vuodessa työkavereiden kanssa sekä kavereiden kanssa ulkona. Mutta kun vaimo lähti niin ei kukaan kutsu minua mihinkään! Onneksi minulla on työ se pitää kuosissa tämän miehen.
Kyllä miestenkin pitäisi verkostoitua tehokkaammin ja VAATIA sitä omaa aikaa parisuhteessa! Mutta suhteessa naisen kanssa AINA ajaa naisen menot sekä tarpeet ohi.
Jos ajatellaan nainen lähtee ystävän kanssa kahdeksi viikoksi etelään niin se on ok. Mies sitten haluaa lähteä kalastamaan Lappiin viikoksi niin se ei ole ok. Korkeintaan 2vrk.
Tästä tulee niin ex-mies mieleen. Aina jaksoi vinkua kun liikuin, kävin ulkona, tapasin kavereita jne. Miljoona kertaa koko avioliiton aikana kehotin miestä lähtemään vaikka mökille, kyllä minä ipanoiden kanssa pärjään. Aina myös löytyi kymmenen syytä miksi ei voinut lähteä. Kavereiden kanssa ei käynyt enää kalareissuilla kun kuulemma piti olla kotona (miksi, sitä en tiedä). Joten kaverisuhteetkin jäivät. Kuulin jälkikäteen että oli aina sanonut ettei muija päästä. Minä en kertaakaan kieltänyt lähtemästä saati edes vihjaissut moisista, olisin itsekin saanut ns. laatuaikaa joko yksin tai muksujen kanssa.
Eron jälkeen mies jäi tyhjän päälle, kun oli hylännyt kaverinsa. Minulla on erittäin läheiset välit esim. anopin kanssa. Niin, exä soitti äidilleenkin ehkä pari kertaa vuodessa. Minä hoidin tältä osin kaiken yhteydenpidon. Lapset tuskin edes tuntisivat isänäitiään ilman minua.
Minä en ole sinun entinen.
Ja hirveän vaikea on soittaa enään äidille tai isälle... Molemmat kuolleet. Lähtivät alta 50-vuotiaina.
Sinä et ole kieltänyt miestä lähtemästä reissuun. Mutta kuten aiemmin sinä et ole minun entinen...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehenä tähän asiaan kommentoin.
Kun ero koitti ja vaimoni lähti ihan suoraan toisen miehen mukaan niin siinä tippuu tyhjänpäälle. Silloin kun olimme yhdessä meitä kutsuttiin sukulaisten luokse, ystävien ja sosiaalinen elämä oli ok. Itse kävin muutaman kerran vuodessa työkavereiden kanssa sekä kavereiden kanssa ulkona. Mutta kun vaimo lähti niin ei kukaan kutsu minua mihinkään! Onneksi minulla on työ se pitää kuosissa tämän miehen.
Kyllä miestenkin pitäisi verkostoitua tehokkaammin ja VAATIA sitä omaa aikaa parisuhteessa! Mutta suhteessa naisen kanssa AINA ajaa naisen menot sekä tarpeet ohi.
Jos ajatellaan nainen lähtee ystävän kanssa kahdeksi viikoksi etelään niin se on ok. Mies sitten haluaa lähteä kalastamaan Lappiin viikoksi niin se ei ole ok. Korkeintaan 2vrk.
Tästä tulee niin ex-mies mieleen. Aina jaksoi vinkua kun liikuin, kävin ulkona, tapasin kavereita jne. Miljoona kertaa koko avioliiton aikana kehotin miestä lähtemään vaikka mökille, kyllä minä ipanoiden kanssa pärjään. Aina myös löytyi kymmenen syytä miksi ei voinut lähteä. Kavereiden kanssa ei käynyt enää kalareissuilla kun kuulemma piti olla kotona (miksi, sitä en tiedä). Joten kaverisuhteetkin jäivät. Kuulin jälkikäteen että oli aina sanonut ettei muija päästä. Minä en kertaakaan kieltänyt lähtemästä saati edes vihjaissut moisista, olisin itsekin saanut ns. laatuaikaa joko yksin tai muksujen kanssa.
Eron jälkeen mies jäi tyhjän päälle, kun oli hylännyt kaverinsa. Minulla on erittäin läheiset välit esim. anopin kanssa. Niin, exä soitti äidilleenkin ehkä pari kertaa vuodessa. Minä hoidin tältä osin kaiken yhteydenpidon. Lapset tuskin edes tuntisivat isänäitiään ilman minua.
Kiva lukea näitä "Kerronpa ex-miehestäni" horrorstooreja. Etenkin, kun aloitus oli yleisemmän pohdinnan alustus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehet delegoivat sosiaalisten suhteiden hoitamisen vaimoilleen, jolloin naisen sukulaiset ja ystävät muodostavat miehenkin sosiaalisen verkoston. Kun vaimo lähtee ja vie sosiaaliset suhteet mennessään, mies jää yksin. Tämän vuoksi olisi hyvin tärkeää, että parisuhteeseen mentyään mies ei luopuisi omista sukulaisistaan ja omista ystävistään.
Elämme kyllä mielestäni aika surullista aikaa..
Olen itse viisastunut omista virheistäni ja päättänyt elää loppuelämäni kuten oikea mies. Vaan kyllä silti tuntuu siltä, että ei ole miehelle tilaa olla mies tänä päivänä (kuten vuosi sitten uutisoitiin, naiset ovat pysyvästi voittaneet tämän pelin).
Tässä minun elämäntilanteeni:
Teen rankkaa fyysistä työtä 40-50 h viikossa. Yöunta liian vähän. Olen itse omasta halustani sitoutunut käyttämään kaikki tienaamani rahat lapsiperheemme yhteiseen hyvään.
Imuroin huushollin viikottain, tiskit hoidan yksin joka päivä pari kertaa päivässä, käyn kaupassa melkein joka päivä ja teen ruokaa koko perheelle ainakin viisi kertaa viikossa. Pesen kaikki pyykit mitä neljältä ihmiseltä tulee (eli paljon). Hoidan kaikki kodin pienet nikkaroinnit, kuten lvi-työt tai taulun laittaminen seinään. Sitten tietysti renkaan vaihdot, auton pitäminen ajokuntoisena, katsastettuna ja puhtaana. Neljä polkupyörääkään ei pysy itsestään ajokuntoisena.
Seksiä pyrin harrastamaan puolisoni kanssa mahdollisimman usein, eli ehkä kolme kertaa viikossa.
En ole tippaakaan marttyyri luonteeltani, haluan tehdä asioita, koska koen vanhanaikaista kunniaa olla mies. Syytä en tiedä, mutta vaimo on nyt kuukauden puhunut joka päivä eroamisesta ja kertonut kuinka haluaa eroon minusta. En ryyppää ja rellestä mielipuolisesti, vaan olen poissa kotoa muutamia tunteja viikossa harrastusten takia.
Sitä vain tässä pohdin, että jos tällainen mies kuten minä nähdään täysin kelvottomana, niin mitä ihmettä tässä voi enää tehdä. Julistetaanko miehuus kohta kokonaan kiellettäväksi? Mainittakoon siis vielä, että palkkioksi siitä, että käytän päivistäni usein 20 h yhteensä palkka- ja kotitöihin, saan osakseni valtavan määrän haukkumista ja alentavia kommentteja.
Aloitusviesti taas perinteistä naisten syyttelyä. Mutta kaikestahan te osaatte naista syyttää aina omista himoistanne maailman tuhoutumiseen.
Miehet syrjäytyvät ja ovat yhteiskunnan ulkopuolella myös niissä maissa joissa kaikki opiskelu, työ ja valta on miehillä. Yhteiskunnan feminiinisyydellä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. On sitä paitsi vähän paksua syyttää maatamme joksikin matriarkaksi kun edelleen yhteiskunnan arvot ovat maskuliiniset.
Miksi miesten johdossa olo kuitataan aina vain synnynnäiseksi älyksi ja ylivoimaisuudeksi, mutta miesten epäonnistuminen onkin sitten rakenteellinen vika? Naisia suorastaan kiusataan esimerkiksi miesvaltaisilla aloilla, mutta ette silti usko että tämä voisi olla syynä siihen etteivät naiset näille aloille hakeudu tai ne eivät houkuta.
Vierailija kirjoitti:
Heikko luonne.
Naiset ovat tottuneita huolehtimaan itsestään, lapsistaan, lähiomaisistaan, ystävistään jne.
Ah! Tuo naiseuden myytti siitä puhtaasta hellästä äitihahmosta.
Koska miehiä passataan. Ensin äiti ja sitten vaimo. Ei tarvitse ottaa todellista vastuuta, koska pojat on poikia jne. Äiti käy aikuisen pojan luona siivoamassa ja ties mitä. Näitähän riittää.
Sitten, kun passatun miehen vaimo kyllästyy ja eroaa ja äitikin on jo eläkeläinen, mies ratkaisee asian tarttumalla pulloon. Loppu on historiaa.
Nuoren syrjäytyvät syyttävät asiasta jälleen naisia, naisten vika kun ei oo tyttöystävää ja elämä on paskaa. Ei ymmärretä, että onnellisuus lähtee itsestä. Miehet taas kohtelevat naisia usein niin huonosti, etteivät naiset kuvittele onnen tulevan parisuhteesta.
Kärjistettyä, kyllä.
Aika karua, että naisen oikeudet ja ihmisyyden tunnustaminen (naisten äänioikeus, oikeus osallistua yhteiskuntaan ja työelämään) aiheuttaisi jonkun mukaan miesten syrjäytymisen.
Naisella ystävien ja sukulaisten verkko kannattelee myös syrjäytymisvaarassa olevia. Miehillä on vähemmän ystäviä. Yksi merkittävimmistä positiivisesti miehen terveyteen korreloivista tekijöistä on parisuhteessa oleminen, mutta nykyään entistä harvemmalla tavallisella miehellä on edes mahdollisuutta päästä parisuhteeseen.