Miksi hemmottelette lapsen piloille? Kaupassa nähtyä...
Olin kaupassa ja ehkä n. 5-vuotias poika kauhoi äitinsä kanssa karkkia pussiin. Äiti sanoi, että nyt riittää. Poika alkoi kiukutella, että ei riitä. Äiti sanoi uudestaan, että riittää, ja tällöin poika alkoi karjua suoraa huutoa ja viskasi pussin kaikin voimin niin kauas kuin tuon kokoinen jaksaa heittää, karkit vain lenteli. Sitten romahti lattialle huutoitkemään ja nakkeli lattialla olevia karkkeja ympäriinsä, osuen toisiin ihmisiinkin. Äiti pyyteli poikaa lopettamaan, mutta pian jo tyrkytti uutta pussia tilalle ja kyseli mitä kaikkia karkkeja poika haluaa. Poika rauhottui ja alkoi valitsemaan uusia karkkeja oikein urakalla pussiin. Tässä vaiheessa olin saanut jo oman pussini täytettyä ja painuin kassoille, joten en tiedä miten tarina jatkui, saiko poika kauhoa seuraavan pussin täyteen vai uskalsiko äiti ehdottaa jossain vaiheessa, että nyt riittää.
Mutta ihan pakko ihmetellä, eikö noin hemmotella lapsi piloille?! Itselläni ei vielä ole lapsia, joten en ole viisain näissä asioissa. Mutta itse vastaavassa tilanteessa (kun muksu rupeaisi riehumaan), toteaisin että eipä sitten oteta karkkeja kerta lattialle ne heitit, ja kylmän rauhallisesti raahaisin itkevän muksun takaisin autoon. En todellakaan alkaisi lässyttää että otetaan uusi pussi ja mitäs sä tänne halusit. Miksei ihmisillä ole munaa kasvattaa lapsiaan, tuntuu että jotkut lapset vievät vanhempiaan aivan 6-0?!
Kommentit (7)
Lapseni luokalla on myös yksi tosi hemmoteltu lapsi. Saa kiukuttelemalla periksi asiassa kuin asiassa, vaikka vanhempi on ensin kieltänyt. Arvata saattaa, että kaveruussuhteissa on vaikeaa, kun koko maailma (tai edes luokka) ei tanssi hänen pillinsä mukaan.
Jos tuo on toistuvaa, niin sitten ei ole tietenkään hyvä asia.
Taustoja et voi kuitenkaan tietää. Hoitolapsi aikoinaan juurikin heitti karkit kaupassa seinille, kun oli saanut kuulla, että veljensä ei elä seuraavaa joulua. Siinä tilanteessa ei osannut valita, että mitä karkkia hlaluaa. Ei hirveästi ollut sydäntä jättää lasta ilman karkkia, kun oli lapsella isompiakin murheita...
Muuten oli aina enkeli, käyttäytyi hyvin ja otti muut huomioon.
Harmi että lopuksi muuttui monikko muotoon. Voi kun joku joskus kehuisi kuinka hyvin joku on kasvattanut lapsensa.
Minäkin sain lapsena raivarin kun minulle tarjottiin karkkipussia joka oli jo avattu. Ei äiti sitä niin vakavasti ottanut naureskeli vain että olempa vaativa.... :)
Mäkin kerran näin kaupassa kun kouluikäinen poika lappasi kärryyn 2 isoa karkkipussia, mumminsa suostui vain yhteen, jolloin poika alkoi hakkaamaan ja potkimaan tätä. Aikansa tätä kesti, lopulta ne molemmat karkkipussit lähti mukaan.
Ensinnäkin äiti ei ole lainkaan tilanteen tasalla, jos karkkia kahmitaan noin vain etukäteen sopimatta. Ennen kuin otetaan mitään, sovitaan, paljonko. Joskus se on 2 kauhallista, joskus 5 kpl, riippuu tilanteesta. Mutta kun lapsi etukäteen tietää, että määrä on tämä, niin se on helpompi hyväksyä kuin yllättävä tieto siitä, että nyt riittää. Ja sitten siitä päätöksestä ja karkkipussista pidetään kiinni.
Tuossa tilanteessa saattoi taustalla olla vaikka se, että lapsi oli päiväkotiryhmän ainoa, joka ei saanut kutsua synttäreille ja paha olo purkautui noin.
Lapselle tulee trauma, jos häntä kielletään tai tuotetaan pettymys, joten ihan oikein toimi tämä äiti! Ehkä osti vielä lohdutukseksi hienon legopaketin.