Omituisinta/törkeintä mitä vieraat ovat tehneet ollessaan teillä kylässä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun olin nuori ja sinkku, äidillä oli tapana tulla viideksi päiväksi kylään itse haluamaansa aikaan. Hän siivosi kaiken lattiasta kattoon, koko ajan moittien minua kun en viitsi siivota tarpeeksi. Hän kävi jääkaapin läpi ja heitti kaiken pilaantuneen menemään, pesi tiskit ja pyykit ja leipoi pullia ja sämpylöitä pakkaseen.

Tämä voi kuulostaa siltä että oli vain hyvä palvelu, mutta jouduin kuuntelemaan  koko ajan hänen puheitaan siitä miten en osaa tehdä mitään, nukun liian myöhään, olen liian lihava, jne. jne. Osa kommenteista tuli moitteina ja osa ilkeänä vitsailuna. Jos loukkaannuin, olin liian herkkänahkainen ja pitäisihän minun ymmärtää että se oli pelkkä vitsi. Illalla sain pari tuntia omaa aikaa kun äiti meni nukkumaan, mutta hän herätti minut sitten viimeistään yhdeksältä tekemään kanssaan kotitöitä.

Kun äiti välillä hetken malttoi levätä puuhailustaan, saattoi olla ihan mukavaakin, katseltiin telkkaria ja juteltiin kun syötiin iltapalaa. Mutta pian äiti nousi ja lähti taas tiskaamaan ja hinkkaamaan kattiloita, ei malttanut olla paikallaan.

Vierailut venyivät ja venyivät, "lähden sitten kun isi pääsee mua hakemaan". Pahin taisi kestää seitsemän päivää.

Onneksi tämä loppui kun muutin miehen kanssa yhteen. Miehen yksityisyyttä äiti kunnioittaa, minun ei.

Mun äiti tekee täysin samaa ja täysin samoja lihomis-juttuja ja selityksiä miksi on pidempää ja pidempää. Kerran toi koon 52 housut minulle ja suuttui itkemään kun totesin, että eihän näitä voi pitää kun tippuvat kun oon normaalisti kokoa 38-40 housuissa. On tosi raskasta kun toinen käy kaikki läpi posteista yöpöydän laatikoihin. Muille sisaruksille ei tee tätä samaa.

Samanlainen äiti myös mulla. Tuskin kynnystä on ylittänyt kun alkaa päivittely ”Herra jumala ootko sää taas lihonut”. Myös lapsien painoa taivastellaan; milloin ollaan ylipainoisia tai ”noin laihaa lasta ei oo nähty koko suvussa”. Ruokia yökötteli esim. tomaattipohjaiset pastakastikkeita yök, itse tekee vain kermalla; chili yök, lasten mahat pilattu sillä.... Verhot, sohvat, lasten ulkoiluasut ym. valittu väärin. Tosin siskoineen kauhistelee koko suvun asiat. Ja ikuinen jäkätys siivoamisesta oli jynssännyt, kuinka paljon tahansa. Ja alkoi aina siivoamaan kun tuli käymään. Tilanne ainoastaan paheni avioeroni jälkeen. Kerran tulin tosi myöhään ylitöistä juuri ennen joulua ja äiti oli siivonnut erinäisiä laatikoita ja levitellyt tavarat keittiön pöydälle, koska ”ei tiennyt mihin ne kuuluvat”. Siinä vaiheessa vaan pillitin kotona. En tiedä, onko vanhuus iskenyt, sillä hänen siivoamisensa oli aika kyseenalaista. Isä on ihan jees, mutta yhdessä siivousreissuillaan selkeästi lukivat yksityiset paperinikin. Ollaan ihan hyvissä väleissä, en ole kuitenkaan ainakaan pariin vuoteen kutsunut kotiini ja avaimet otin pois. Tavataan heillä, sisaruksilla tai muualla. Vieläkin äiti kertoo vuolaasti muille, että haluaisi tulla luokseni siivoamaan ja mm. kertoo raha-asioistani vieraille (kuulin kaverilta). Eipä tuo taida tuosta muuttua, keskustelu tuntuu olevan ihan turhaa, joten näillä mennään. Loppupeleissä erittäin luotettavat vanhemmat, aina tukena.

Vierailija kirjoitti:

Voi elämä. On tasan oma vika jos sietää ja passaa törkeitä vieraita ja valittaa jälkeenpäin että nämä tuhosivat kodin ja tyhjensivät jääkaapin.

Taidat olla itse tällainen vieras? Kun kerran näytät ajattelevan, että mitä vain on oikeus tehdä, jos kukaan ei estä.

Itselle tulee lähinnä mieleen yksi kaveri joka aina on vailla jotakin, mutta itse on hyvin pihi. Jos hän tekee kotona minulle alkoholidrinkin, pyytää kaivamaan rahaa lompakosta tai jos käteistä ei ole niin tilille maksu käy myös. Usein hän kysyy tullessaan onko ruokaa, on nälkä. Saako lonkeroa, omat loppui. Oisko röökiä, mulla on vaan yks. Heittäkää kotiin, ulkona on niin kylmä ja te asutte niin kaukana. Kerran ”pakotti” mieheni viemään kotiin vaikka hän tuli juuri kotiin 15 tunnin työpäivän jälkeen. Jos hänen kanssa lähtee baariin tms. hänet pitää sen jälkeen viedä kotiovelle tai jos minulla ei ole omaa kyytiä, niin pitää mennä samalla taksilla, toki ensin hänen kauttaan. (Asumme ihan eri puolella kaupunkia) Änkeytyy väkisin kyytiin jos ollaan jossain käymässä, ei koskaan maksa bensarahaa ja jos sitä häneltä pyytää, hän suostuu maksamaan korkeintaan sen verran mitä bussitkin maksaisi. Kerran hän oli kipeänä ja me olimme myös samaan aikaan. Meidän olisi pitänyt lähteä hakemaan hänelle ruokaa koska hänellä oli kaapit tyhjänä.

Hän saattaa sopia viikon jokaisena päivänä tapaamisen kanssani (joko minun tai hänen luo) ja peruu tapaamisen 90%kerroista. Saattaa perua puolta tuntia ennen tapaamista. Hän ei tullut häihini myöskään, ei edes ilmoittanut että ei pääsekään tulemaan, jätti vaan tulematta. (edellisenä päivänä oli vielä tulossa).

Silloin kun ensimmäinen lapseni oli vauva, meillä ei ollut astianpesukonetta. Vauva oli valvonut paljon enkä ollut kerennyt tiskata astioita. Hän katseli heti ovelta sotkua halveksuen ja päivitteli ”hyi v****”. Hän on esikoiseni kummi. Ensimmäisen kerran nähtyään mieheni hän alkoi arvostella ystäviemme edessä, että kuvitteli mieheni olevan paremman näköinen. Tuota asiaa en ikinä ole antanut hänelle anteeksi eikä hän ole tajunnut pyytääkkään. Ei olla oltu yhteyksissä nyt melkein neljään vuoteen. Tutustuttiin lukiossa, ja jo siitä asti hän käyttäytyi hyvin röyhkeästi kotonani. Meni ehkä vähän ohi osa jutuista, kaikki näistä ei ole tapahtunut kotonani, mutta teki mieli avautua.

Qwertyyyiipe kirjoitti:

Itselle tulee lähinnä mieleen yksi kaveri joka aina on vailla jotakin, mutta itse on hyvin pihi. Jos hän tekee kotona minulle alkoholidrinkin, pyytää kaivamaan rahaa lompakosta tai jos käteistä ei ole niin tilille maksu käy myös. Usein hän kysyy tullessaan onko ruokaa, on nälkä. Saako lonkeroa, omat loppui. Oisko röökiä, mulla on vaan yks. Heittäkää kotiin, ulkona on niin kylmä ja te asutte niin kaukana. Kerran ”pakotti” mieheni viemään kotiin vaikka hän tuli juuri kotiin 15 tunnin työpäivän jälkeen. Jos hänen kanssa lähtee baariin tms. hänet pitää sen jälkeen viedä kotiovelle tai jos minulla ei ole omaa kyytiä, niin pitää mennä samalla taksilla, toki ensin hänen kauttaan. (Asumme ihan eri puolella kaupunkia) Änkeytyy väkisin kyytiin jos ollaan jossain käymässä, ei koskaan maksa bensarahaa ja jos sitä häneltä pyytää, hän suostuu maksamaan korkeintaan sen verran mitä bussitkin maksaisi. Kerran hän oli kipeänä ja me olimme myös samaan aikaan. Meidän olisi pitänyt lähteä hakemaan hänelle ruokaa koska hänellä oli kaapit tyhjänä.

Hän saattaa sopia viikon jokaisena päivänä tapaamisen kanssani (joko minun tai hänen luo) ja peruu tapaamisen 90%kerroista. Saattaa perua puolta tuntia ennen tapaamista. Hän ei tullut häihini myöskään, ei edes ilmoittanut että ei pääsekään tulemaan, jätti vaan tulematta. (edellisenä päivänä oli vielä tulossa).

Silloin kun ensimmäinen lapseni oli vauva, meillä ei ollut astianpesukonetta. Vauva oli valvonut paljon enkä ollut kerennyt tiskata astioita. Hän katseli heti ovelta sotkua halveksuen ja päivitteli ”hyi v****”. Hän on esikoiseni kummi. Ensimmäisen kerran nähtyään mieheni hän alkoi arvostella ystäviemme edessä, että kuvitteli mieheni olevan paremman näköinen. Tuota asiaa en ikinä ole antanut hänelle anteeksi eikä hän ole tajunnut pyytääkkään. Ei olla oltu yhteyksissä nyt melkein neljään vuoteen. Tutustuttiin lukiossa, ja jo siitä asti hän käyttäytyi hyvin röyhkeästi kotonani. Meni ehkä vähän ohi osa jutuista, kaikki näistä ei ole tapahtunut kotonani, mutta teki mieli avautua.

Miksi olet näinkään kauaa sietänyt moista käytöstä?

Vierailija kirjoitti:

Kaikenlaista on ollut,  rajattomia suttaavia lapsia (ei, en vihaa lapsia), joka kerran myöhästeleviä sukulaisia (vakio myöhästymisaika 1,5 h) mutta kaikkein tökeröintä oli se, että mieheni tuttavapariskunta, joka oli meillä ensi kertaa käymässä, alkoi ehdotella meille kimppakivaa, että mentäisiin "aluksi" vaikka yhdessä tanssimaan ja tanssittaisiin paria vaihtaen yms Ja se nainen tuijotti miestäni himoiten ja kehui silmiä yms. Ja seuraavana päivänä se mies soitti minulle (olin kotiäiti) ja ehdotti tapaamista.

Olimme mieheni kanssa järkyttyneitä. Olemme kumpikin hyvin tavallisia, konservatiivisia, perinteisiä perheihmisiä, emmekä koskaan ennen törmänneet tällaisiin pervoihin. Silläkin parilla oli lapsi. 

Mieheni sitten puhui suoraan ja vihaisesti sen pariskunnan miehelle ja sanoi irti tuttavuuden. Se mies ei meinannut ottaa tosissaan, vaan soitteli vielä perään.

Sanoi irti tuttavuuden...hieman aikaisemmassa viestissä oli "sanoi irti ystävyyden". Sama kirjoittaja?

Eno kävi meillä pas.kalla niin että äänet kuului keittiöön, kun muu porukka oli syömässä. Eipä maistunut keitto enää sen jälkeen.

Qwertyyyiipe kirjoitti:

Itselle tulee lähinnä mieleen yksi kaveri joka aina on vailla jotakin, mutta itse on hyvin pihi. Jos hän tekee kotona minulle alkoholidrinkin, pyytää kaivamaan rahaa lompakosta tai jos käteistä ei ole niin tilille maksu käy myös. Usein hän kysyy tullessaan onko ruokaa, on nälkä. Saako lonkeroa, omat loppui. Oisko röökiä, mulla on vaan yks. Heittäkää kotiin, ulkona on niin kylmä ja te asutte niin kaukana. Kerran ”pakotti” mieheni viemään kotiin vaikka hän tuli juuri kotiin 15 tunnin työpäivän jälkeen. Jos hänen kanssa lähtee baariin tms. hänet pitää sen jälkeen viedä kotiovelle tai jos minulla ei ole omaa kyytiä, niin pitää mennä samalla taksilla, toki ensin hänen kauttaan. (Asumme ihan eri puolella kaupunkia) Änkeytyy väkisin kyytiin jos ollaan jossain käymässä, ei koskaan maksa bensarahaa ja jos sitä häneltä pyytää, hän suostuu maksamaan korkeintaan sen verran mitä bussitkin maksaisi. Kerran hän oli kipeänä ja me olimme myös samaan aikaan. Meidän olisi pitänyt lähteä hakemaan hänelle ruokaa koska hänellä oli kaapit tyhjänä.

Hän saattaa sopia viikon jokaisena päivänä tapaamisen kanssani (joko minun tai hänen luo) ja peruu tapaamisen 90%kerroista. Saattaa perua puolta tuntia ennen tapaamista. Hän ei tullut häihini myöskään, ei edes ilmoittanut että ei pääsekään tulemaan, jätti vaan tulematta. (edellisenä päivänä oli vielä tulossa).

Silloin kun ensimmäinen lapseni oli vauva, meillä ei ollut astianpesukonetta. Vauva oli valvonut paljon enkä ollut kerennyt tiskata astioita. Hän katseli heti ovelta sotkua halveksuen ja päivitteli ”hyi v****”. Hän on esikoiseni kummi. Ensimmäisen kerran nähtyään mieheni hän alkoi arvostella ystäviemme edessä, että kuvitteli mieheni olevan paremman näköinen. Tuota asiaa en ikinä ole antanut hänelle anteeksi eikä hän ole tajunnut pyytääkkään. Ei olla oltu yhteyksissä nyt melkein neljään vuoteen. Tutustuttiin lukiossa, ja jo siitä asti hän käyttäytyi hyvin röyhkeästi kotonani. Meni ehkä vähän ohi osa jutuista, kaikki näistä ei ole tapahtunut kotonani, mutta teki mieli avautua.

Kuulostaa kyllä niin WT:ltä kuin olla ja voi tuo kaverisi.  Miksi ihmeessä roikut tuollaisten seurassa?

Oon ollut koko ikäni liian kiltti, johtuen omasta lapsuudesta. Suurin osa elämässäni olleista ihmisistä on kohdellut minua huonosti. Olin tuohon aikaan melko yksinäinen, tai olen minä nytkin mutta omasta tahdosta. En jaksa enää tulla satutetuksi. Tämä kaveri vielä ihmetteli koko ajan miksi en halua sopia enää uutta tapaamista.

Äskeinen siis vastaus kommenttiin 1237..

Mieheni veli on oma persoonansa ja aina välillä hän kävi meillä yövieraana silloin kun oli vielä sinkkupoika. Olin lopen kyllästynyt kuulemaan aina niitä ylimielisiä naisjuttuja ja tämän veljen kanssa oli hankala muutenkaan keskustella normaalisti, kun mikään muu ei häntä kiinnostanut kun oma napa. Itse hän itsensä kutsui meille ja minä olin tottunut myöntymään mieheni takia.

Tämä yksi yövierailu oli sitten omalle miehellenikin viimeinen niitti. Siinä illan mittaan nautittiin alkoa, pelattiin korttia ja kuunneltiin radiota aika hiljaisella äänellä kun veli halusi lähteä jo nukkumaan. Hän sanoi käskien, että aamulla meidän on herättävä tasan siihen kellonaikaan kun hänkin herää. Nooh minä en kyllä ala heräämään kukonlaulun aikaan viikonloppuna. Sanottiinkin mieheni kanssa, että jos herää aikaisemmin niin voi itse ottaa jääkaapista aamupalaa ja keittää kahvia, jos ei jaksa meidän heräämistä odottaa.

Muutenkin mulle ja miehelleni oli tärkeää yhteinen aika viikonloppuisin, joten haluttiin jäädä vielä hetkeksi pelaamaan ja kuuntelemaan radiota keittiöön.

Veli meni nukkumaan (nukkui normaalisti korvatulpat korvissa) ja pistimme keittiön oven kiinni ja radiota pienemmälle, jotta veli ei häiriinny. Ei menny kauan aikaa kun veli hyökkää keittiöön ja syöksyy sulkemaan radion ja sanoo määräten "Radio kiinni ja nyt nukkumaani!" Jäätiin vaan toljottamaan mieheni kanssa toisiamme, että onko meidän taloon tullut uusi isäntä?!

Jäätiin vielä miehen kanssa keittiöön juttelee kuiskien ja oltiin kyllä molemmat sitä mieltä, että rankan työviikon jälkeen vähiten jaksaa omassa kotonaan katsella tollaista pomottajaa. Veli on hyvä vain ja toteuttakoon sitten omille vierailleen armeijakuria, mutta meille ei ole enää tervetullut määräilemään.

Vieras meni viinakaapille, avasi korkkaamattoman, kalliin likööripullon ja otti huikat pullon suusta. Oli vieläpä juristi.

Vierailija kirjoitti:

Mies meni takapihalle lämittämään grilliä ja mä tein salaattia keittiössä, kun yhtäkkiä tajuttiin, ettei meillä kylässä ollut tuttu nuori pari ollut missään. Sohvalla olivat viimeksi ja pussailivat. Hiippailtiin mahdollisimman hiljaa makkaria kohti, koska molemmat epäiltiin "jotain". Siellä olivat meidän sängyllä tyttö pojan alla ja vetivät lähäriä nuoruuden innolla. Olisi varmaan jääty muuten tirkistelemään, mutta silloin olisi grillisapuskat palaneet. Ei koskaan ennemmin eikä sen jälkeen ole vastaavaa sattunut. Ko. pariskunta on vieraillut kyllä monesti sen jälkeen. 

Vetivät lähäriä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi elämä. On tasan oma vika jos sietää ja passaa törkeitä vieraita ja valittaa jälkeenpäin että nämä tuhosivat kodin ja tyhjensivät jääkaapin.

Taidat olla itse tällainen vieras? Kun kerran näytät ajattelevan, että mitä vain on oikeus tehdä, jos kukaan ei estä.

Eiköhän tässä tarkoitettu niitä jotka eivät puhua pukahda vieraille vaan purevat hammasta, täyttävät näille jääkaappia ja siivoavat näiden sotkut vain kiukutellakseen jälkeenpäin Avlla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies meni takapihalle lämittämään grilliä ja mä tein salaattia keittiössä, kun yhtäkkiä tajuttiin, ettei meillä kylässä ollut tuttu nuori pari ollut missään. Sohvalla olivat viimeksi ja pussailivat. Hiippailtiin mahdollisimman hiljaa makkaria kohti, koska molemmat epäiltiin "jotain". Siellä olivat meidän sängyllä tyttö pojan alla ja vetivät lähäriä nuoruuden innolla. Olisi varmaan jääty muuten tirkistelemään, mutta silloin olisi grillisapuskat palaneet. Ei koskaan ennemmin eikä sen jälkeen ole vastaavaa sattunut. Ko. pariskunta on vieraillut kyllä monesti sen jälkeen. 

Vetivät lähäriä?

Lähetyssaarnaajaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies meni takapihalle lämittämään grilliä ja mä tein salaattia keittiössä, kun yhtäkkiä tajuttiin, ettei meillä kylässä ollut tuttu nuori pari ollut missään. Sohvalla olivat viimeksi ja pussailivat. Hiippailtiin mahdollisimman hiljaa makkaria kohti, koska molemmat epäiltiin "jotain". Siellä olivat meidän sängyllä tyttö pojan alla ja vetivät lähäriä nuoruuden innolla. Olisi varmaan jääty muuten tirkistelemään, mutta silloin olisi grillisapuskat palaneet. Ei koskaan ennemmin eikä sen jälkeen ole vastaavaa sattunut. Ko. pariskunta on vieraillut kyllä monesti sen jälkeen. 

Vetivät lähäriä?

Niin, lähihoitajaa. Kolmen kimppa.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni veli on oma persoonansa ja aina välillä hän kävi meillä yövieraana silloin kun oli vielä sinkkupoika. Olin lopen kyllästynyt kuulemaan aina niitä ylimielisiä naisjuttuja ja tämän veljen kanssa oli hankala muutenkaan keskustella normaalisti, kun mikään muu ei häntä kiinnostanut kun oma napa. Itse hän itsensä kutsui meille ja minä olin tottunut myöntymään mieheni takia.

Tämä yksi yövierailu oli sitten omalle miehellenikin viimeinen niitti. Siinä illan mittaan nautittiin alkoa, pelattiin korttia ja kuunneltiin radiota aika hiljaisella äänellä kun veli halusi lähteä jo nukkumaan. Hän sanoi käskien, että aamulla meidän on herättävä tasan siihen kellonaikaan kun hänkin herää. Nooh minä en kyllä ala heräämään kukonlaulun aikaan viikonloppuna. Sanottiinkin mieheni kanssa, että jos herää aikaisemmin niin voi itse ottaa jääkaapista aamupalaa ja keittää kahvia, jos ei jaksa meidän heräämistä odottaa.

Muutenkin mulle ja miehelleni oli tärkeää yhteinen aika viikonloppuisin, joten haluttiin jäädä vielä hetkeksi pelaamaan ja kuuntelemaan radiota keittiöön.

Veli meni nukkumaan (nukkui normaalisti korvatulpat korvissa) ja pistimme keittiön oven kiinni ja radiota pienemmälle, jotta veli ei häiriinny. Ei menny kauan aikaa kun veli hyökkää keittiöön ja syöksyy sulkemaan radion ja sanoo määräten "Radio kiinni ja nyt nukkumaani!" Jäätiin vaan toljottamaan mieheni kanssa toisiamme, että onko meidän taloon tullut uusi isäntä?!

Jäätiin vielä miehen kanssa keittiöön juttelee kuiskien ja oltiin kyllä molemmat sitä mieltä, että rankan työviikon jälkeen vähiten jaksaa omassa kotonaan katsella tollaista pomottajaa. Veli on hyvä vain ja toteuttakoon sitten omille vierailleen armeijakuria, mutta meille ei ole enää tervetullut määräilemään.

Ei varmaan mennyt veljelle perille kun tottelitte kuitenkin hiljaisuuskäskyä?

Miehen kaveri tuli kylään ja alkoi polttaa liesituulettimen alla,  naljaili pirtihirmusta kun kielsin ja mies myötäili että joo siinä ei saa polttaa.

Olisi mukavaa jos pariskunnat peruisivat vierailunsa silloin jos ovat riidoissa. Ei ole mitään sen vaivaannuttavampaa kun katsella sohvalla mahdollisimman kaukana toisistaan istuvaa pariskuntaa jonka jokaiseen lauseeseen sisältyy joku piikki sitä toista kohtaan. Ihan sama että puhutaanko säästä, meidän lomamatkasta tai kaverin uudesta autosta, joku naljailu sitä puolisoa kohtaan siihen onnistutaan kätkemään. Sitten mulkoillaan sinne toiseen ja pyöritellään silmiä.

Yritä siinä sitten pitää tunnelmaa yllä ja jutella niitä näitä kun koko ajan näkee että niillä ei ole mikään muu mielessä kuin se riita.

No yhden kerran kyllä menin tällaisen vierailun jälkeen viemään roskia pihalle ja siellä oli näköjään autossa käynnissä jo sovintoseksi eli eivät päässeet edes kotiin saakka kun riita oli jo sovittu. Olisivat saman tien voineet sopia jo ennen tuloaan...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni veli on oma persoonansa ja aina välillä hän kävi meillä yövieraana silloin kun oli vielä sinkkupoika. Olin lopen kyllästynyt kuulemaan aina niitä ylimielisiä naisjuttuja ja tämän veljen kanssa oli hankala muutenkaan keskustella normaalisti, kun mikään muu ei häntä kiinnostanut kun oma napa. Itse hän itsensä kutsui meille ja minä olin tottunut myöntymään mieheni takia.

Tämä yksi yövierailu oli sitten omalle miehellenikin viimeinen niitti. Siinä illan mittaan nautittiin alkoa, pelattiin korttia ja kuunneltiin radiota aika hiljaisella äänellä kun veli halusi lähteä jo nukkumaan. Hän sanoi käskien, että aamulla meidän on herättävä tasan siihen kellonaikaan kun hänkin herää. Nooh minä en kyllä ala heräämään kukonlaulun aikaan viikonloppuna. Sanottiinkin mieheni kanssa, että jos herää aikaisemmin niin voi itse ottaa jääkaapista aamupalaa ja keittää kahvia, jos ei jaksa meidän heräämistä odottaa.

Muutenkin mulle ja miehelleni oli tärkeää yhteinen aika viikonloppuisin, joten haluttiin jäädä vielä hetkeksi pelaamaan ja kuuntelemaan radiota keittiöön.

Veli meni nukkumaan (nukkui normaalisti korvatulpat korvissa) ja pistimme keittiön oven kiinni ja radiota pienemmälle, jotta veli ei häiriinny. Ei menny kauan aikaa kun veli hyökkää keittiöön ja syöksyy sulkemaan radion ja sanoo määräten "Radio kiinni ja nyt nukkumaani!" Jäätiin vaan toljottamaan mieheni kanssa toisiamme, että onko meidän taloon tullut uusi isäntä?!

Jäätiin vielä miehen kanssa keittiöön juttelee kuiskien ja oltiin kyllä molemmat sitä mieltä, että rankan työviikon jälkeen vähiten jaksaa omassa kotonaan katsella tollaista pomottajaa. Veli on hyvä vain ja toteuttakoon sitten omille vierailleen armeijakuria, mutta meille ei ole enää tervetullut määräilemään.

Ei varmaan mennyt veljelle perille kun tottelitte kuitenkin hiljaisuuskäskyä?

Laitettiin me se radio takas päälle, mutta kuiskien puhuttiin, koska ei jaksettu alkaa riitelemään yöllä. Jonkun ihmisen perusluonnetta on vain hankala muuttaa. Seuraavana päivänä sanottiin sitten ihan kunnolla, että edellisillan käytöstä ei meillä suvaita ja eipä olla sen jälkeen veljeä otettu yökylään.

T. Kyseisen viestin kirjoittaja

Mieheni harrastaa musiikin keräilyä ja sitä löytyy kunnioitettava kokoelma. On kerännyt nuoresta pitäen ja laittaa käytännössä kaiken rahansa tuohon harrastukseen. 

Meillä vierailee usein hyvä ystäväni miehensä kanssa. Mies on muuten ok, mutta hän kinuaa jatkuvasti mieheltäni monia LP:tä lainaan. Mies lainasi kohteliaasti ison nivaskan ensimmäisellä kerralla, mutta kun niistä palautui pyynnöistä huolimatta vain osa, niin ei ole lainannut enää. Silti tämä mies on aina kinuamassa lainaan harvinaisuuksia, joita ei ole tarkoitus palauttaa. Heidän kotona vieraillessamme olemme kyselleet näitä levyjä, mutta niitä ei kuulemma ole. 

Olemme aivan tyrmistyneitä, koska on todennäköistä että tämä mies on myynyt nämä harvinaisuudet kovaan hintaan. Mies erehtyi paljastamaan niiden todellisia arvoja (esim. Doorsin kaikki levyt ykköspainoksina ovat yksi esimerkki, joista 2 kappaletta on kadonnut tätä kautta).

Harmittaa, kun ei viitsisi luopua hyvästä ystävyydestä, mutta tämä ystäväni mies on aivan mahdoton. Siippani uhkailee poliisiasialla, mutta kun ei ole todisteita. Kyllä ihmiset osaavat olla oksettavia!