Luuleeko nuoret, että sitä mitä ei ole ollut heidän aikanaan, ei ole ollut lainkaan (Vanhojenpäivästä puheeksi)?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko tarkentaa, vaikka menee vähän off topic. Tuo, ettei ravintolaan päästetty ilman miesseuraa ei ole ihan niin yksioikoinen asia, vaikka se onkin saavuttanut legendaarisen statuksen feministien kaanonissa. Sehän ei liittynyt millään tavalla mihinkään lakiin tai asetukseen. Kyseessä oli ravintoloiden ja ovimiesten oma linja samalla tavalla kuin että mustalaisia ei päästetty sisään tai että miehillä piti olla kravatti.

Perusteena sille miksi *yksinäisiä* naisia ei usein varsinkaan tanssiravintoloihin päästetty oli pelko prostituutiosta. Siihen aikaan se pelko ei edes ollut mitenkään tuulesta temmattu koska keskimäärin oli huomattavan epätodennäköistä, että tavallinen perheenäiti tai edes sinkku pankkineiti olisi halunnut lähteä baariin istuskelemaan. Prosentteja on turha arvailla, mutta jos nykyään on todella marginaalinen todennäköisyys törmätä satunnaiseen prostituoituun baaritiskillä istuvien naisten joukossa, niin 1960-luvulla se todennäköisyys oli kyllä huomattavasti suurempi.

Se että useissa tapauksissa yksin saapuvalta naiselta evättiin pääsy ravintolaan ei kuitenkaan tarkoita etteikö olisi ollut ravintoloita, joihin olisi ollut mahdollista päästä tai etteikö esim. kaksi naista olisi yhdessä päässyt syömään johonkin ruokaravintolaan. Ovimies pystyi käyttämään harkintaa ihan niin kuin oli mahdollista käyttää harkintaa sen kravattipakonkin kanssa.

Kyllä, mutta siltikään se ei tarkoita, ettäkö naiset olisivat aina voineet mennä ravintolaan keskenään saati yksin. Syystä riippumatta, naisia ei yleisesti päästetty varsinkaan ns. iltaravintoloihin/tanssiravintoloihin ilman miesseuraa. Jokainen varmaan ymmärtää itsekin, että ruokaravintolat olivat eri asia, niissä käytiin syömässä ihan normaalisti.

Kravattipakosta puheenollen, erilaisia pukeutumisvaatimuksia oli ns. tasokkaammissa ravintoloissa ja yökerhoissa vielä -90-luvullakin. Itse kun opiskeluaikana kävin vain ns. paremmissa paikoissa viihteellä, oli aivan tavallista että esim. farkuissa tai lenkkareissa ei päässyt sisään. Naiset käyttivät yleisesti jakkupukua ja kotelomekkoa ja miehillä oli puku tai vähintään pikkutakki ja suorat housut, yleensä myös kravatti, mutta kravattipakkoa ei muistaakseni ollut, vain se että missään rääsyissä ei päässyt sisään.

Joo, meilläkin on 90-luvun puolivälissä käynyt että portsari huomautti siisteissä cityshortseissa ja tennareissa olevalle miehelle, että hän nyt päästää sisään tämän kerran vaikka on tuollaiset kengät. Oli pokassa pitelemistä, kesäkauden ulkopuolella kun kyseinen paikka profiloitui... opiskelijoiden haalaribileisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietenkään nuori ei tiedä ja ymmärrä kaikkea samaa kuin aikuinen. Mutta tuosta vanhojenpäivästä. Äitini lukioaikana 60-luvun alussa vanhojen päivän vaatteet olivat vanhoja. Mutta omana lukioaikanani 90-luvun alussa (ja 80-luvun lopussa) ne olivat juhlapukuja, eivät vanhoja, ja aina monessa paikassa Suomessa. Joten tyttären kavereiden vanhemmilla voi olla toisenlaiset muistot kuin sinulla.

-80-90-luvulla omalla silloisella lukiopaikkakunnalla pukeuduttiin kyllä ihan nihin oikeasti vanhoihin pukuihin, toki hienoihin juhlapukuihin, mutta vanhanaikaisiin ja vanhoihin. Ne, joilta ei omasta takaa sukulaisilta sellaista löytynyt, hankkivat sen second hand-kaupasta (joissa hinnat olivat toista kuin nykyään kirppareilla ja puvut aitoa vintagea). Ei todellakaan missään uusissa iltapuvuissa vanhoja vietetty. Eikä kyseessä ollut edes mikään takahikiä. Samoin oli kavereilla. Ehkä jossain -90-luvun lopulla alkoi tämä iltapukuhössötys, mutta ei todellakaan -80-lopulla -90-alussa.

Noi meillä ja ainakin yhden kaverin paikkakunnalla oli juhlapuku, ja mitään viitettä vanhoihin aikoihin tms ei ollut. Joten ihmisillä on varmasti tämän suhteen erilaisia muistoja, ja tapakulttuuri on muuttunut pikkuhiljaa.