Aivan sairaan mielenkiintoinen "inhimillinen tekijä" eilen YLE.lla.

Aiheena oli introverttius. Oli mielenkiintoista, itsekin olen introvertti.

Itse en tiedä kumpi olen. En ainakaan tunne mitään " ujoutta" uusissa tilanteissa, se on minulle täysin vierasta!

Toisaalta kaipaan juuri tuota omaa rauhaa mutta viihdyn paremmin porukassa.

Mies taas menee lukkoon jo tutussa, isossa porukassa. Ymmärrän nyt ehkä häntäkin vähän paremmin. Ymmärrän jos hän haluaa välillä omaan rauhaan.

Tuo palveleminen.. Miksi se on niin väärin.

Rinnastan sitä aika paljon oman perheen ja lapsien hellimiseen ja heidän olonsa hyväksi tekemiseen.

Toisaalta työssä menestys, pitääkö kaikkien " menestyä"??? Riittääkö, että hoitaa hommansa??

Vierailija kirjoitti:

Itse en tiedä kumpi olen. En ainakaan tunne mitään " ujoutta" uusissa tilanteissa, se on minulle täysin vierasta!

Toisaalta kaipaan juuri tuota omaa rauhaa mutta viihdyn paremmin porukassa.

Mies taas menee lukkoon jo tutussa, isossa porukassa. Ymmärrän nyt ehkä häntäkin vähän paremmin. Ymmärrän jos hän haluaa välillä omaan rauhaan.

Tuo palveleminen.. Miksi se on niin väärin.

Rinnastan sitä aika paljon oman perheen ja lapsien hellimiseen ja heidän olonsa hyväksi tekemiseen.

Toisaalta työssä menestys, pitääkö kaikkien " menestyä"??? Riittääkö, että hoitaa hommansa??

Et tainnut kovin tarkkaan kuunnella. Ujous ja introverttius ovat kaksi eri asiaa. Samoin jaksossa yhteisön palvelemisesta tuotiin esille erilaisia näkökantoja. Ei väitetty, että kaikkien pitäisi menestyä.