Tilanteita, joissa teillä on jäänyt suu auki?
Millaisia tilanteita teille on tullut vastaan, joista olette ajatelleet, että hetkonen, tapahtuuko tämä tässä ihan oikeasti? 😂
Aloitan: olin muutama päivä sitten labrassa ja edessäni istui nuorehko äiti, joka puhui puhelimeen. Lapsi oli n. 1,5-2v ja hän heitteli lehtiä lattialle ja rämpytti valoja ja oli aika vilkas. Sitten lapsi juoksi äitinsä syliin - äiti puhui vielä puhelimessa ja nojasi tuoliin - veti äidinsä paidan alas ja alkoi imemään rintamaitoa. Äiti ei ollut moksiskaan (lapsi siis istui haara-asennossa äitinsä kanssa ristikkäin). Olen itsekin äiti ja kannustan imetykseen, mutta lapsi ei ollut mikään nälkää kiljuva vauva, eikä nainen millään tavalla yrittänyt piilottaa sitä tai mitään.. jäi suu auki itsellä, että onko tämä ihan normaalia
Kommentit (835)
Vierailija kirjoitti:
Pyöräiltiin nuorina kerran serkun kanssa peräkkäin polkupyörillä keskellä päivää rauhallisesti Tampereella, kun poliisiauto ajoi lujaa ohi ja polkaisi hiekkatiellä jarrut pohjaan serkkuni eteen.
Autosta hyppäsi kaksi poliisia, jotka lähtivät rynnimään päin serkkuani kädet aseen kahvalla huutaen mikä mies, mikä mies!!!!
Meillä meni suu vaan auki ja kiinni.
Sitten radiosta kuului jotain, poliisit hyppäsivät takaisin autoon ja kaasuttivat pois.
Suu jäi molemmilla auki.
Oli varmaan joku hektinen takaa-ajo ja etsintä meneillään, ja kaikki hiemankaan kuvaukseen sopivat tyypit tarkistettiin, eikä sitten ehditty jäädä pyytelemään anteeksi vääriä hälytyksiä! :D
Jäis mullakin varmasti suu vähäksi aikaa auki tuollasesta pysäytyksestä!!! :D :D :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin aloittanut opinnot uudelleen uudessa yliopistossa. Ensimmäisellä pääaineeni kurssilla ekalla luennolla laitoksen professori kertoi tosi seksistisen jutun muka hauskuuttaakseen opiskelijoita. Katsoin vain ympärilleni luentosalissa ja yritin tavoittaa jonkun toisen järkettyneen opiskelijan katsetta. Kävi myös mielessä, että näenkö unta tai olenko piilokamerassa.
Valitettavasti ei kumpaakaan, professori paljastui kovan luokan juntiksi. Ja elettiin kuitenkin jo 2000-lukua.
Olin aikanaan "akateemisten" bileissä ja ainoana ei-akateemisena heistä jokainen vuorollaan illan aikana ihmetteli ja korosti tavallaan moista eksoottisuutta.
En ole ikinä noin ylimielistä, tylsää ja huumorintajutonta small-talkia kuunnellut missä brassailtiin matkoilla ja tutkinnoilla, maiskutellen omalla osaamisellaan . Hienointa tuntui olevan "tyttöystävä" japanista. Joka viinaa päähänsä saatuaan kimitti sekopäisenä epäillen että joka dooris iskee nyt sen ikioman isopäisen pinsettinäpin.
Illan isäntä (FM, mikälie) kuvitteli olevansa suuri runoilija ja ei tietenkään halunnut hukata tilaisuutta kuunnell omaa ääntään, vaan lausui ihan älyvapaita tanka runoja tyyliin " Liikennevaloissa. Lumipisara sulaa, suh suh. Kohta vaihtuu."
Siinä vaiheessa kun muita ohjeistettiin ÄÄNEKKÄÄSTI ranskaksi olemaan huomaavaisia sen suhteen etten välttämättä osaisi kieliä paitsi välttävästi englantia (voi jukolauta) kun en todennäköisesti ole päässyt matkustelemaan (voi jukolavita!) puhumattakaan siitä etten ollut saanut "haistella yliopistomaailman tuulia" (hah hah hah ).
Nämä oppineet kun saivat sitten viinaa pähänsä niin jutut alkoi olla sen tasoisia (tyyliin anna mä hei kokeilen sun tissejä) että hipsin huomaamattomasti takavasemmalle ja ulos. En usko että kukaan hoksasi kun juoksin henkeni hädässä lähikuppilan karaokeen .
Vaikka huusin mennessäni toivovani heidän mun puolesta haistelevan jatkossa vaikka vaarinsa kalsareita. Ranskaksi .
No huh huh, ällöä porukkaa! :O :(
Kerran syksyllä kauppakeskuksessa minua vastaan käveli Kiitos-hupparinen möhömahainen ukko leijonakoru kaulassaan. Muuten en olisi kiinnittänyt edes huomiota häneen, mutta melkein kohdallani ukko karjaisi "Ootko joku v*tun muslimi vai?!" ja hyvä ettei sylkenyt päälle.
Ei, en ole muslimi, enkä edes ulkomaalaisen näköinen. Ainoa, joka ulkoisessa habituksessani viittaisi edes etäisesti islamiin, oli päälläni ollut musta poncho. Hattukin oli päässä, hiukset auki ja farkut jalassa.
Tuo ukon karjaisu tuli niin puskista, että jäädyin ihan täysin enkä saanut mitään sanottua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin lasten kanssa pihallamme haravoimassa, kun naapuritalon eteen kurvasi 2 poliisiautoa, joista nousi virka- ja siviiliasuisia poliiseja aseet käsissä. Painuivat naapurin ovesta sisään ja hetken päästä raahasivat isäntäväen raudoissa pihalle ja maijaan. Seisoimme siinä haravat kourassa suut auki minä ja lapset. Myöhemmin selvisi, että kyseinen pariskunta oli diilannut amfetamiinia jo pitemmän aikaa ja meidän lähimetsiköstä oli löytynyt joku isompi kätkö läheltä meidän lasten majaa. Asumme erittäin rauhallisella omakotitaloalueella.
No menikö nyt vähän liioittelun puolelle? Jos olette noin naapurissa, teidät olisi ohjattu pois ensin jos poliisit odottivat vastarintaa. Toiseksi Suomen poliisi ei nouse autosta ase kädessä. Eri asia tietysti tukiase, jota ei näppärästi saa vyölle vaan se roikkuu hihnassa (ei silloinkaan käsissä), mutta silloin ei olisi tullut vain tutkinnan ja kentän partiot (kuten tuosta ymmärsin) ja silloin poliisilla olisi ollut odotettavissa vastarintaa, jolloin tullaan taas siihen, että teidät olisi ohjattu pois sieltä haravoiden kanssa tuijottamasta. Vähemmän jenkkisarjoja näihin juttuihin :)
Ehkä poliisit oli sitten katsoneet liikaa jenkkisarjoja. Tämä tarina on tosi, terkut vaan petoselle Kuopioon!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyöräiltiin nuorina kerran serkun kanssa peräkkäin polkupyörillä keskellä päivää rauhallisesti Tampereella, kun poliisiauto ajoi lujaa ohi ja polkaisi hiekkatiellä jarrut pohjaan serkkuni eteen.
Autosta hyppäsi kaksi poliisia, jotka lähtivät rynnimään päin serkkuani kädet aseen kahvalla huutaen mikä mies, mikä mies!!!!
Meillä meni suu vaan auki ja kiinni.
Sitten radiosta kuului jotain, poliisit hyppäsivät takaisin autoon ja kaasuttivat pois.
Suu jäi molemmilla auki.
Oli varmaan joku hektinen takaa-ajo ja etsintä meneillään, ja kaikki hiemankaan kuvaukseen sopivat tyypit tarkistettiin, eikä sitten ehditty jäädä pyytelemään anteeksi vääriä hälytyksiä! :D
Jäis mullakin varmasti suu vähäksi aikaa auki tuollasesta pysäytyksestä!!! :D :D :D
Joo näin mekin pääteltiin. Poliisiautoja ajeli vähän myöhemmin pitkin pyöräteitä. Taisi olla vaarallinen epäilty, koska poliisit olivat kyllä melko tosissaan 😀
Vierailija kirjoitti:
Kaksi yli kuuskymppistä naista hihittelee työpaikalla eväsbanaanille. Ovat kyllä muutenkin yksinkertaisen maineessa.
Laivaristeilyllä kerran meidän viereisessä pöydässä oli juuri tota ikäluokkaa ja tyyliä joukko erittäin kovaäänisiä naisia jotka kaljapöhnissään mainostivat olevansa "perSetyöntekijöitä perhetukikeskuksesta ääähhähhäää!!" samalla kun huutelivat rivouksia ohimeneville pahaa-aavistamattomille mieshenkilöille tyyliin "hyvä perse, hähhähhää!"
Olivat siis puheistaan päätellen ilmeisesti tällaisia perhetyöntekijöitä.
Alansa ammattihuippua, epäilemättä.
Ja onhan se hienoa että toimenkuvaa laajennetaan...
Olin rättiväsyyneenä leffassa. Siinä sitten odotettiin leffan alkamista, salin ulkopuolella.
Viereen tuli mies toppahaalarissa. Ulkona oli sen talven pahin pakkanen. Vähän kateellisena katsoin toppapukua. Hetken kuluttua mies riisui sen, puvun alla oli pieni mekko ja ja mekon alla - ei mitään. Siis ei EDES mitään alusvaatteita. Olin niin poikki että jäin vain tuijottamaan miestä. Maaseudulla asuvat ystäväni sitten vaan tönivät minut saliin: "älä nyt jää sitä tuijottamaan"
Only in Helsinki.
Onko kukaan muu törmännyt tähän herraan ? Ei takuulla ollut eka kerta.
Erään lähiomaisen kanssa vähän väliä, mutta enpä näistä livertele julkisuuteen sen enempää, ettei tunnisteta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tapasin teinirakkauteni erään kerran baarissa. Meillä oli jo useamman vuoden ollut sellainen tosi hankala on-off-suhde, olin häneen valtavan rakastunut ja hän minuun. Asuimme tuolloin eri paikkakunnilla ja olin sitten tämän kerran käymässä hänen kotikaupungissaan, jolloin hän pyysi minua baariin kanssaan. Baariin saavuttuani hän tervehti minua kiihkeästi suudellen ja tähän tapaan jatkettiin iltaa. Joitain hänen kavereitaan tapasin siinä sivussa. No, eipä aikaakaan kun istuimme hänen kavereidensa kanssa pöydässä, johon tuli joku kaverinkaveri moikkaamaan yhtä porukan poikaa. "Ai moi! Tässä on mun tyttöystävä Sejase (teinirakkauteni)," tervehti poika tulijaa takaisin :D
Olin aivan hämmentynyt tilanteesta. Ei ollut tullut mieleen tälle on-off-muijalleni kertoa, että yksi näistä "kavereista" olikin hänen poikaystävänsä! Kiinnostaisipa tietää mitä hän oli tälle poikarukalle kertonut minusta... olihan hän kuitenkin paikalla näitä julkilemmiskelyjä todistamassa.
Voiko joku selittää mitä tuossa tapahtuu 😂😂, osaan kyllä lukea, mutta nyt en ymmärrä. Ymmärtääkö joku? 🤔😳
Luin itsekin vaikka kuinka monta kertaa ja yritin ottaa kertomuksesta tolkkua, mutta aivot alkoivat savuta ja luovutin :) Jos joku osaa suomentaa, niin kiitos!
Kertoja itse on ilmeisesti poika (tai mies). Tapaamisessa heti kimppuun ja imuttelemaan käynyt on-off-teinirakkaus on tyttö. Ilmeisesti tässä on-off-teinirakkauden kaveriporukassa, johon he liittyivät yhdessä iltaa viettämään, oli poika, joka esitteli moikkaamaan tulleelle kaverileen tämän kertojan on-off-teinirakkaus-tyttöystävän "omana tyttöystävänään".
- Tuli tästä kuitenkin mieleen, että hän saattoi vain vahingossa käyttää tuota etuliitettä, tarkoittaessaan pelkästään tyttöpuolista kaveria! Tai sitten tykkäsi katsella tyttökaveria eksänsä kanssa kiihkeissä suuteloissa & lääpitykissä ja sai siitä jotain kicksejä... :D
Ystäväni, 40-vuotias henkilö, oli oireillut pitkään. Vihdoin sai diagnoosin, joka oli musertava; elintoiminnot lamaannuttaa sairaus johon ei parannuskeinoa ole.
Ystävä kertoi asiasta avoimesti sosiaalisessa mediassa johon tuli paljon myötätuntoisia viestejä.
Erään naisen kommentti kyllä sai suuni loksahtamaan auki: "voi voi, vanhuus ei tule yksin. Itsekin sain viime viikolla pahan noidannuolen ja makaan sängyssä"
Siis mitä :-O
Ajoin kerran pyörälläni jaetulla kevyenliikenteenväylällä sillä puolella, millä pitikin, kun vastaani ajoi keski-ikäinen nainen, joka alkoi muutaman metrin päässä rämpätä soittokelloa ja kiljua "tämä on pyörätie!" Hän ajoi melkein päälleni, vasta ihan viime hetkellä väisti. Olisin ymmärtänyt huomauttamisen, jos olisin kävellyt tai taluttanut pyörää, mutta tosiaan olin itsekin pyörällä liikenteessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin aloittanut opinnot uudelleen uudessa yliopistossa. Ensimmäisellä pääaineeni kurssilla ekalla luennolla laitoksen professori kertoi tosi seksistisen jutun muka hauskuuttaakseen opiskelijoita. Katsoin vain ympärilleni luentosalissa ja yritin tavoittaa jonkun toisen järkettyneen opiskelijan katsetta. Kävi myös mielessä, että näenkö unta tai olenko piilokamerassa.
Valitettavasti ei kumpaakaan, professori paljastui kovan luokan juntiksi. Ja elettiin kuitenkin jo 2000-lukua.
Eli kaikki muut olivat normaaleja, ja osaisivat suhtautua vitsiin. Paitsi sinä.
On paikkoja, joissa Arttu Wiskarin luukutus tai hampaiden pesemättömyys ovat normaaleja asioita eivätkä herätä ihmetystä. Ei se niistä hyveitä tee.
Joillekin tulee yllätyksenä, että kaikki maailman yliopistot eivät ole korkealuokkaisia ylevyyden kehtoja, vaan siellä voi olla ihan perustampioitakin. Tietyissä pääaineissa ja maaseudulla tollous on jopa normi.
Vierailija kirjoitti:
Olin pari viikkoa sitten juomassa aamuteetä väsynee yövuoron jälkeen klo 05:50 Helsingin päärautatieaseman kahviossa.
Istuin ikkunan vieressä ja nenäni edestä vipelsi MINKKI! Perässään kaksi japanilaista kameran kanssa.
Ehdin huudahtaa "Mikä --Tuo-- On..??" Ja tietysti otus ehti livahtaa näkyvistä, kun kaksi arvioivan näköistä naista kääntyi tuijottamaan minua..
Saattoi olla joltakin karannut frettikin, mutta ihan hauska juttu silti. ;)
Sain kerran golfpallon päähäni. Otsassa oli lähes puolipallon kokoinen lommo. Naapurin isäntä minut nähdessään potkaisi autonsa ovea.
TÄ?
Vierailija kirjoitti:
Olin aloittanut opinnot uudelleen uudessa yliopistossa. Ensimmäisellä pääaineeni kurssilla ekalla luennolla laitoksen professori kertoi tosi seksistisen jutun muka hauskuuttaakseen opiskelijoita. Katsoin vain ympärilleni luentosalissa ja yritin tavoittaa jonkun toisen järkettyneen opiskelijan katsetta. Kävi myös mielessä, että näenkö unta tai olenko piilokamerassa.
Valitettavasti ei kumpaakaan, professori paljastui kovan luokan juntiksi. Ja elettiin kuitenkin jo 2000-lukua.
Vitsi on aina vitsi ja on outoa järkyttyä vitsistä.:) Itse en voi sietää tätä muka niin poliittisesti korrektia muotivillitystä. Toivottavasti menee pian ohi koska kaikki sellaiset ovat niin tosikkoja ja aina vetämässä hernettä nenään ihan kaikesta. Tietysti hyvät käytöstavat pitää olla ja toisia ei saa haukkua, mutta harmiton vitsi ei satuta ketään.:) Eikö teille nykynuorille ole opetettu paksunahkaisuutta? Että ei voi vaikuttaa toisen ihmisen sanomisiin ja ettei haukku haavaa tee. Kyllä monet nykyajan kauhistelijat saisivat slaagin jos kuulisivat juttuja minun(-87v syntynyt) lapsuudestani ja miten silloin ei muutama harmiton vitsi loukannut ketään.
Vierailija kirjoitti:
Siinä vaiheessa kun muita ohjeistettiin ÄÄNEKKÄÄSTI ranskaksi olemaan huomaavaisia sen suhteen etten välttämättä osaisi kieliä paitsi välttävästi englantia (voi jukolauta) kun en todennäköisesti ole päässyt matkustelemaan (voi jukolavita!) puhumattakaan siitä etten ollut saanut "haistella yliopistomaailman tuulia" (hah hah hah ).
Tässä kohtaa meni jo epäuskottavaksi.
Mitä on hampaankolossa?
Kahvilassa työntekijä otti valitsemani pullan tiskistä ja laittoi sen lautaselle. Pulla vierähti lattialle, mistä myyjä vaan pokkana nosti sen takas lautaselle siinä mun silmien edessä ja ojensi mulle :D Pieni juttu, mutta oli jotenkin niin hämmentävää, etten hetkeen osannut reagoida mitenkään. sain kyllä uuden pullan, muuten käynyt siellä enää...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täytyy myöntää, että sen kaarnavene-videon olen katsonut 5 kertaa ja joka kerta se lyö ällikällä. Aivot eivät yksinkertaisesti hyväksy sitä, että se on aito ja oikeasti tapahtui. Jonkinlainen joukkopsykoosi on siinä taustalla, että studiossa istuu kolme ihan vakavasti otettavaa ihmistä ja mukana on kameramiestä ja äänityyppiä ja kaikki ilmeisesti ovat niin kuin kaikki olisi ihan normaalia. Ei tuollaista voi tapahtua!
Siis minkä?
Nämä Madventuresin Riku ja Tunna olivat joukolla saaneet oikein kunnon aivopierun ja päättäneet laittaa turvapaikanhakijat väsäämään jotain onnettomia kaarnaveneitä ja ajattelivat alkaa myymään niitä.:D Siinä oli kyllä itselläkin niin nolo olo niiden puolesta. Kaikkea nekin yrittää ja nyt nolasivat itsensä oikein kunnolla.
Vierailija kirjoitti:
Olin kaupassa ja poikaporukka työnsi toisiaan. Ilmeisesti joku leikki kesken. Yhtäkkiä yksi pojista lensi minua päin ja yksi poika porukasta sanoi, että "Jätkä käy vähän vanhemmissa". Pojat olivat noin 12-vuotiaita, minä 23 v.
Ihan hauska ja oivaltava läppä tuossa yllättävässä tilanteessa! Ja niin "teinille sopiva" ajatuskulku... Aaaawwww... ;) :D
Kyllä minuakin harmittaisi varmaan suunnattomasti, että kaikki puhelimessa ollet kuvat, videot, numerot, tärkeät viestit ym. menisivät. Mistä tietää, mitä tuon pojan mielestä erityisen tärkeää siellä on voinut olla? Ja todennäköisesti on ollutkin jotain erityisen tärkeää, reaktiosta päätellen. :/ Lapsille tuollaset pettymykset ovat vielä vaikeampia niellä kuin aikuisille.
"(sai varmaan heti seuraavana päivänä uuden)" - Ei tuota kukaan tiedä: voi olla, että äiti sanoi vaikka, ettei poika saakaan heti uutta, kun oli noin huolimaton. Tai ettei samantasoiseen puhelimeen ole varaa aikoihin, vaan on tyydyttävä tosi vanhaan "kapulaan" pitkäksi aikaa.
Toisaalta: monet ihmiset ja lapset ovat hirveän armottomia itselleen. Tämäkin voi olla vain äärettömän pettynyt itseensä, että kuinka SAATTOIKIN tehdä tuollaisen typeryyden, että unohti puhelimen taskuun vaatetta pyykkiin laittaessa!
- Mut hei: tällasta sattuu välillä, ihmiset romahtelee ja kilahtelee silloin tällöin aivan totaalisesti - varsinkin lapset - eikä siinä silloin useimmiten kelloa katella. ;) Se on ihan normaalia elämää.
Tulipahan jännitystä teidänkin iltaanne, ja saitte jäädä suu auki hetkeksi, edes tämän yhden kerran. :)