Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Haikeus lasten kasvamisesta - onko muilla samanlaisia tunteita?
01.12.2016 |
Olen kahden lapsen (tokaluokkalainen ja eskarilainen) isä ja alkanut viime aikoina suorastaan kärsiä siitä, että tunnen suurta haikeutta lasten kasvamisesta ulos pikkulapsivaiheesta. Vauva-ajasta en osannut nauttia lainkaan (en jotenkin vain osannut olla ihmisen kanssa, joka ei puhunut ja jota ei oikein edes tuntenut), ja nyt tuntuu, että lapsuus onkin yhtä äkkiä ohi... myös lasten kiinnostuksenkohteet ovat muuttuneet eikä esim. tokaluokkalainen tunnu enää olevan kiinnostunut edes leikkimisestä. Tavallaan siis toivoisin, että lapset (molemmat ovat tyttöjä) olisivat edelleen pieniä prinsessaleikeistä, halailemisesta tai petseistä kiinnostuneita "isin tyttöjä", mutta nyt erityisesti tokaluokkalainen onkin yhä enemmän kavereista, whatsapista ja tubettajista kiinnostunut, jo tässä vaiheessa "pissismäisiä" piirteitä omaava nuori nainen.
Ymmärrän, että lapset ovat meillä vain "lainassa" ja että hyvä vanhempi voi olla myös isommalle, mutta joka tapauksessa haikailen kyllä tilanteeseen, joka perheessämme oli muutamia vuosia sitten. Tavallaan se oli kyllä hyvinkin idyllistä aikaa. Miten muilla?
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
No ei kyllä ole ihan normaalia, että tokaluokkalainen alkaa olla "pissis". Miksi annat roikkua jossain tubessa?? Whatsap ei ole edes tuonikäisille sallittu. Kyllä sinä vanhempi kuule ihan omilla valinnoillasi olet vaikuttamassa siihen, kuinka lyhyeksi se lapsuus jää.
Minulla samanikäinen tyttö, jolla kännykkä ilman nettiä. On kavereita ja harrastuksia ja todellakin leikkii vielä paljon!
Välillä ihmettelen tätä nykypäivän vanhempien kyvyttömyyttä vetää rajoja ja olla vanhempi. Kai se on vaikeaa, jos itse roikkuu naama kiinni luurissa ja somessa kaiken aikaa. Paskalla esimerkillä tulee paskaa jälkikasvua..
Mietin samaa. Ja lapsen ei IKINÄ pidä olla verrattavissa nuoreen naiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tunnistan haikeuden. Meillä nuorin 5v, vanhin 12, kovasti tekisi mieli vielä saada lisää lapsia, mutta johonkin pitää osata lopettaa. 4 lasta siis jo on. Olen vasta 33v, joten pelkään että tätä haikeutta kestää seuraavat 10v, niin kauan kuin lasten saamien mahdollista.
Anteeksi kun olen karu:
Isänä on helppo tuntea noin, kun vastuuta lapsista ei juurikaan tarvitse kantaa, vaan saa kokea kaikki vanhemmuuden kivat puolet. Lapset eivät myöskään samalla tavalla uhmaa isää, kuin äitiä.
Äidit taas ovat hyvillään, kun lapset kasvavat, itsenäistyvät ja lopulta lentävät pesästä. Lapset ja lopulta myös lastenlapset täyttävät perheellisen naisen koko elämän kuolemaan asti.
En ole haikea vaan ylpeä! Kaikki 4 upeita täysipäisiä aikuisia jo.
Mutta lastenlasten kasvusta olen haikea! Missä on mun ihanat pienet vauvelit, nyt kaikki jo koulussa!? Heistä näen myös oman vanhenemisen vauhdin
En ole koskaan oikein ymmärtänyt että mitä haikeaa siinä on, että lapsi kehittyy ja kasvaa koko ajan enemmän omaksi persoonakseen, mikä on upea juttu. Aikuisen lapsen äitinä sanoisin että jokainen hetki on ollut paras hetki. Tämäkin, ja yhä paranee. Kannattaa säilyttää hyvät välit lapsiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapseni leikki koko alakouluajan. Myös kaverinsa leikkivät.
Hän ehti juuri välttää liian nettiboomin.
Lapseni on nyt 23-v ja on kyllä nykyään netissä koko ajan. Lapsena hän leikki ja oli muuten kavereiden kanssa. Emme pitäneet telkkariakaan koskaan vauvana hänen hereilläollessaan päällä ja myöhemminkään emme pitäneet telkkaria taustalla pauhaamassa.
Mutta haikeus: odota, ku muuttaa omilleen. Se vasta haikeaa on!
(Jos on poika ja tulee sota, niin sotaan lähtö vielä haikeampi. Mun isoäidillä oli 3 poikaa ja lähtivät kaikki sotimaan ja miehensä kuoli sota-aikaan. En voi edes kuvitella haikeutta.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma isäni toi tämän lapsillekin esille, että haluaisi lasten vielä olevan pieniä (ja varmaankin enemmän ohjailtavissa).
Ei ole lasten syy, että he kasvavat. Sen sijaan että haikailee mennyttä, voisi keskittyä nykyisyyteen.
Tokaluokkalainen ei ole millään mittarilla nuori nainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ei kyllä ole ihan normaalia, että tokaluokkalainen alkaa olla "pissis". Miksi annat roikkua jossain tubessa?? Whatsap ei ole edes tuonikäisille sallittu. Kyllä sinä vanhempi kuule ihan omilla valinnoillasi olet vaikuttamassa siihen, kuinka lyhyeksi se lapsuus jää.
Minulla samanikäinen tyttö, jolla kännykkä ilman nettiä. On kavereita ja harrastuksia ja todellakin leikkii vielä paljon!
Välillä ihmettelen tätä nykypäivän vanhempien kyvyttömyyttä vetää rajoja ja olla vanhempi. Kai se on vaikeaa, jos itse roikkuu naama kiinni luurissa ja somessa kaiken aikaa. Paskalla esimerkillä tulee paskaa jälkikasvua..
Tässä mielipiteessä on ihan pointtia mutta käytöstavat puuttuu. Minkähänlaisia muut huomioon ottavia, mukavia ja keskustelukykyisiä aikuisia sieltä kasvaa tällä esimerkillä?
Alue: Aihe vapaa
Joo sama voisin ottaa vauvoja ja sitten ne kasvais aikuisiks :D