Lue keskustelun säännöt.
Mies hermostui ruokakulujen jakamisesta
30.11.2016 |
Taustaa: Ollaan seurusteltu reilu vuosi, muutimme yhteen alkusyksystä. Ruokakulut ollaan maksettu aina puoliksi, syödään pääosin samoja ruokia.
Nyt lähiaikoina tilanne on kuitenkin ollut se, että meillä on molemmilla rahat vähissä (opiskelijoita, miehen sijaisuus loppui joten ei työskentele opiskelun ohella) ja ollaan tapeltu joskus ruokakuluista. Miehellä on iso ruokahalu, joten ollaan kokkailtu yleensä isompia satseja ruokaa kerralla. Tässä lähiaikoina aloin tosin huomaamaan, että jos tehdään vaikkapa iso vuoka makaronilaatikkoa, niin minä ehdin syödä siitä ehkä 1-2 kertaa ja mies syö loput ruoasta itse. Hänellä siis tapana syödä kolmekin lämmintä ruokaa päivässä aamupalan, välipalan ja iltapalan ohella. Itse olen pieniruokaisempi. Jos ostamme paketin leipää, niin yleensä siitäkin ehdin syödä sen pari leipää ja mies vetää loput aamupalaksi tai ruokailun ohessa.
Ei tässä mitään, hyvä ettei miehen tarvitse olla nälässä kotonaan. Ehdotin kuitenkin hiljattain, että mies maksaisi enemmän ruokakuluista, koska myös syö niin paljon enemmän. Itselläni meni tosi vähän rahaa ruokaan silloin kun vielä asuin yksin, nyt kulut ovat lähes tuplaantuneet. Mies veti tästä hirveät raivarit että se on epäreilua ja hänestä tuntuu että kyttään hänen syömisiään. Itsehän olen sitä mieltä, että tarpeeksi pitää syödä mutta ei kotona tarvi mättää kaksin käsin kun jossain buffet-ruokalassa, ärsyttää myöskin kokkailla joka päivä kun mies saattaa syödä ihan syömisen ilosta, kun tietää että kaapissa on ruokaa.
Miten te muut ootte ratkaisseet ruokakulut?
Kommentit (461)
Mies biologisista syistä tarvitsee enemmän ruokaa, ei häntä siitä pidä rankaista. Kyllähän feministitkin tuon tuosta vaativat kuukautiskuluja yhteisistä rahoista maksettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi elätte samassa asunnossa jonkun miehen, siis ihan vain jonkun miespuolisen henkilön, kanssa? Asuisitte mieluummin vaikka puolisonne tai kumppaninne kanssa. Silloin teillä olisi asuinkumppaninne kanssa yhteinen talous. Muutakin yhteistä saattaisi olla.
Aviossa miestä sanotaan mieheksi mutta naista ei sanota naiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Tasa-arvon suurena kannattajana sanon, että laita mies yhtä lailla vastuuseen ruoka-asioista. Pakota se tekemään kauppalistaa, suunnittelemaan ruokia, hoitamaan ostoksia ja kokkaamaan. Sano, ettei se sinullekaan ole mikään kiva harrastus, vaan aikuisen ihmisen elämään kuuluva vastuu. Kaupassa käydessä näkee konkreettisesti, miten kallista esim. liha on leipään verrattuna.
Ärsyttää ne naiset, jotka hoitaa äijille kaiken valmiiksi. Sitten kun nainen joutuukin joskus vaikka työmatkalle niin mies ei selviä edes Prisma-reissusta yksin. Sitten mies (ja lapset) syö maksalaatikkoa ja lomailee sen naisensa reissun ajan...
Opiskellessa ja työttömänä omat ruoat toimivat ihan hyvin. Viikonloppuisin voi kokkailla yhdessä, jos haluaa herkutella.
Tasa-arvoa ei ole niin kauan kun miehet pakotetaan armeijaan ja naiset saa valita viitsiikö.
Turha edes esittää mitään muuta. Ei se niin voi mennä että miehet kärsii ja te raavitte parasta päältä.
Vierailija kirjoitti:
Huh, onpa tästä tullut tosi pitkä ketju!
Nyt aiotaan kokeilla sitä, että syödään kumpikin omia ruokia. Tämä ei ole miehelle eka kerta kun hän asuu yhdessä jonkun kanssa, ja eilen mies kainosti myönsi että exän kanssa oli usein riitaa siitä, että tämä oli syönyt exänsä eväät kaapista. Mies ei tunnu silti vieläkään tajuavan mikä tässä on epäreilua, vaikka huomattiin että olen nyt reilusti enemmän maksanut meidän YHTEISISTÄ ruokakuluista. Huvittaa myös tuo miehen asenne, että hän voi syödä kaapista mitä vaan. Ok, haluaisin nähdä mikä helvetti pääsisi irti jos itse erehtyisin syömään jotain miehen itselle väsäämiään eväitä. :D
Jännä huomata että näitä jääkaappiloisia on muillakin...
-ap
Ihan opetuksellisista syistä, syö tai piilota miehen eväät pari kertaa. Tehokkainta voisi olla piilottaminen, kun mies huomaa eväidensä häipyneen, kerro syöneesi ne kun oli yöllä nälkä ja seuraa reaktiota. Kun mies on tarpeeksi järkyttynyt, voit antaa eväät hänelle takaisin ja muistuttaa miltä sinusta tuntuu aina silloin kun mies syö sinulle varattuja ruokia.
Vierailija kirjoitti:
Mies biologisista syistä tarvitsee enemmän ruokaa, ei häntä siitä pidä rankaista. Kyllähän feministitkin tuon tuosta vaativat kuukautiskuluja yhteisistä rahoista maksettavaksi.
Keskivertomiehen ja keskivertonaisen ruoankulutuksen ero ei kuitenkaan ole yhtä iso kun ap:n tapauksessa. Tuskin parisuhteissa useinkaan on ongelmana se, että toinen syö muutaman sadan kilokalorin edestä enemmän. Mutta jos toinen syö esimerkiksi 2/3 ja 3/4 kaikesta ruuasta, niin siinä alkaa olla epäreilu tilanne käsillä perheessä, jossa toimeentulosta on tiukkaa. Paremmin toimeentulevilla on enemmän varaa joustaa.
Oikeastihan se energiantarve on niin paljon ihmisestä ja elämäntavasta enemmän kiinni kuin sukupuolesta, ellei sitten tarkastella vain sitä tiukkaa keskiarvoa. Lyhyt, hoikka, vähän liikkuva mies kuluttaa vähemmän kuin 178cm/75kg treenimimmi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä joskus kirjasin kuukauden ajalta ruokakulumme ylös ja näytin sitten miehelle. Tätä oli edeltänyt kiista siitä, paljonko ruokaan oikeastaan menee rahaa. Mies oli ihmetellyt, miksi ruokatilimme rahat hupenevat sellaista vauhtia ja yritin selittää, että ihan meidän kahden ruokiin se kaikki raha menee... Mies ei meinannut uskoa, joten oli pakko kirjata ylös kaikki ja näyttää hänelle mustaa valkoisella. Kyllä se mieskin sitten tajusi.
Miehillä on aika usein vääristynyt käsitys omasta ruoankulutuksestaan ja siitä, mitä ruoka maksaa (jos siis nainen pääasiassa käy ruokakaupassa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä mies sellainen on joka syö naisen ruokia.
Mä en vaan ymmärrä. Miksi asua edes yhdessä, jos on noin vaikeaa. Koskee kaikkia. Jos on noin tarkkaa kuka maksaa, kuinka monta euroa ja mitä, ni älkää asuko yhdessä. Sitten vasta kun löytyy se oikea jonka kanssa tuommoista pilkun viilausta ei edes mieti, vaan olette pari, oikea pari, ni sit yhteiseen asuntoon ja talouteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap. Älä tee kerralla enempää ruokaa kuin kahden normaalin ihmisen kerta-annos. Älä osta kotiin leipää, jugurttia ja leikkeleitä mussutettavaksi. Joudut ehkä tämän kokeilun ajan itse olemaan hieman nälissäsi, mutta nappaa alepasta mukaan itsellesi joku juotava jugurtti kun menet aamulla luennolle ym. Tuo mies on pakko opettaa siihen että kotona ei ole automaattisesti ruokaa saatavilla. Hän alkaa sitä ostamaan nälkänsä takia sitten itse omilla rahoillaan.
Vierailija kirjoitti:
Mies biologisista syistä tarvitsee enemmän ruokaa, ei häntä siitä pidä rankaista. Kyllähän feministitkin tuon tuosta vaativat kuukautiskuluja yhteisistä rahoista maksettavaksi.
Mies voi maksaa sen ruokansa itse, tuo toisen opintotuen kokonaan oman napaan laittaminen on törkeää. Tai sitten tyytyy siihen puolikkaaseen eikä syö tyttöparkaa vararikkoon. Sä voit tunkea ne biologiset syysi mihin haluat, tässä ketjussa ei ole kyse siitä vaan lokkeilusta pienituloisen piikkiin.
Omat kuukautiskulunsa itse maksava nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tasa-arvon suurena kannattajana sanon, että laita mies yhtä lailla vastuuseen ruoka-asioista. Pakota se tekemään kauppalistaa, suunnittelemaan ruokia, hoitamaan ostoksia ja kokkaamaan. Sano, ettei se sinullekaan ole mikään kiva harrastus, vaan aikuisen ihmisen elämään kuuluva vastuu. Kaupassa käydessä näkee konkreettisesti, miten kallista esim. liha on leipään verrattuna.
Ärsyttää ne naiset, jotka hoitaa äijille kaiken valmiiksi. Sitten kun nainen joutuukin joskus vaikka työmatkalle niin mies ei selviä edes Prisma-reissusta yksin. Sitten mies (ja lapset) syö maksalaatikkoa ja lomailee sen naisensa reissun ajan...
Opiskellessa ja työttömänä omat ruoat toimivat ihan hyvin. Viikonloppuisin voi kokkailla yhdessä, jos haluaa herkutella.
Tasa-arvoa ei ole niin kauan kun miehet pakotetaan armeijaan ja naiset saa valita viitsiikö.
Turha edes esittää mitään muuta. Ei se niin voi mennä että miehet kärsii ja te raavitte parasta päältä.
Minä menen armeijaan heti kun sinä synnytät. Sitä ennen et tiedä kärsimyksestä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Noh. Meilläpä menee niin että poikaystävä on mun luona yötä päivää 4 pvää viikossa ja maksan meidän kaikki ruuat. Itse syön tosi vähän ja omiin ruokiini menee varmaa 20 euroa viikossa jos sitäkään. Poikaystävä syö aivan helvetisti ja isoja annoksia. Ei tee itse ruokaa vaan mä teen ne aina. Kokoaja pitää tiskata sen astioita kun syö ja syö. Mul menee usein jopa 60 euroa sen ruokkimiseen ton 4 päivän sisällä...
En tiedä mitä teen kun se valittaa kokoajan et sillei oo rahaa. Se sentää käy töissä. Ite oon opiskelija ja rahaa pitäs laittaa muuhunki ku sen ruokintaan.
Oot aivan oikeassa kun vaadit että se maksaa enemmän kun syökin enemmän. Kumpa itsellä ois kans rohkeutta nostaa kissa pöydälle....
Miksi ruokit häntä? Ei se ole mikään velvollisuus tai edellytys. Jotain satunnaista vierasta voi ruokkia päivän tai pari.
No siis mitä mu pitäs tehä kun se tulee mun luo? Jättää ruokkimatta? :D pakkohan mun on vieraille ruokaa tarjota mut siis se raja vaan alkaa tulee vastaan.... alan toivomaa et olisin sinkku tän rahan menon takia...
Kuule, nimenomaan voit aivan hyvin jättää ruokkimatta. Voit aloittaa sillä että et käy kaupassa ennen hänen tuloaan vaan kaapit on tyhjät. Sanot että ruokaa ei ole, käydään yhdessä kaupassa, mutta voisitko sinä maksaa tällä kertaa kaiken kun minä olen maksanut kaikki edelliset x-kymmentä kertaa kaiken. Jos ei kelpaa miehelle, sitten sanot että OK, kumpikin voi ostaa ne omat ruuat mitä aikoo vierailun aikana syödä. Jos mies edelleen nurisee, siitä voi jo tehdä halutessaan kaikenlaisia johtopäätöksiä miksi hän käy sinun luonasi.
Sitten ruuan jälkeen sanot miehelle, että tiskaatte yhdessä tai että hän jopa tiskaa kokonaan yksin tämän viikonlopun, kun sinä olet aina tiskannut yksin edelliset x-kymmentä kertaa.
Siitä se lähtee! Yes you can!
No äh. Nytkään sillä ei oo rahaa kun tulee tänne... ja sit jos vaatisin että maksaa omat niin vittu mikä show siitäkin tulisi. Se valittaisi aina siitä. Jos muutetaan yhteen niin sit sovin että omat ruuat siks koska meil on erilaiset ruokavaliotkin. Mut kiitti tsempistä. Toi "mies" onku pikkulapsi kun valittaa tuollaisesta. Aina on "nälkä"
Niiku siis niiku. Hyvä provo kyrvänkipiästä pissiksestä, Eikö muka naiset maksa munasta? Maksaa ne - piikovat, passaavat, kustantavat. Toivottavasti seksi 'ton lapsen' kanssa on hintansa väärti.
Ja miehet vielä ruikuttavat, että naisten rima on liian korkealla, hah! Kaikki kelpaavat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tästä tulee mieleen mun ja exän tilanne joskus aikoja sitten. Kun tavattiin, mä olin opiskelija ja hän hyväpalkkaisessa työssä ja asuttiin eri paikkakunnilla. Mies tuli yleensä viikonloppuisin mun luokse ja vaikka mulla oli rahat tiukilla, tein hänelle aina ruuan valmiiksi perjantaisin, koska tiesin että se oli hänestä ihanaa ja suhteen alussa halusin hemmotella häntä. Sitten yleensä viikonloppuisin käytiin joko kaupassa niin että hän maksoi viikonloput ruuat ja mä sitten laitoin ne.
Sitte kun muutettiin yhteen, mä olin jo töissä, tosin palkkataso kaukana hänen palkastaan. Asuttiin miehen omistusasunnossa, josta käytiin keskustelu, että mies ei halua multa vuokraa eikä suostu siihen, että mä alkaisin maksaa asuntolainaa ja osa asunnosta tulisi siis mun nimiin. Käytännössä meni niin, että mies maksoi asumiskulut, mä maksoin ruokakulut ja molemmat sitten omat menonsa. Mä laitoin ruuan, pari kertaa kuukaudessa käytiin ulkona syömässä, jolloin mies maksoi. Mies maksoi yleensä myös silloin, jos oltiin yhdessä kaupassa esim. viikonloppuisin ja halusi jotakin erikoista. Myös juomat maksoi, oli aika kova juomaan mutta harvemmin joi itsensä humalaan.
Mietin jo silloin, että jos olisi ollut lapsia, ei olisi ollut reilu kuvio. Mutta tuollaisenaan toimi silloin.
Eli siis mies kartutti omaisuuttaan (= maksoi asuntovelkaansa pois) samalla kun sä hoidit juoksevat kulutushyödykemenot? Hyvin pelattu kundilta.
Vierailija kirjoitti:
Mä en vaan ymmärrä. Miksi asua edes yhdessä, jos on noin vaikeaa. Koskee kaikkia. Jos on noin tarkkaa kuka maksaa, kuinka monta euroa ja mitä, ni älkää asuko yhdessä. Sitten vasta kun löytyy se oikea jonka kanssa tuommoista pilkun viilausta ei edes mieti, vaan olette pari, oikea pari, ni sit yhteiseen asuntoon ja talouteen.
Hei ihan oikeasti, onko luetunymmärtäminen näin heikolla tasolla? Ei ap:n tapauksessa ole kyse mistään parista eurosta tai siitä, että he siellä nyt mittailisivat ruokalusikan kanssa jugurttia kuppiin ja halkoisivat senttejä että menee ruokakulut tasan, vaan siitä että rahaa on vähän, ja toisen tarpeet (eli tässä ruokahalu) on HUOMATTAVASTI suuremmat kuin toisen. Olen minäkin sitä mieltä että parisuhteessa olisi järjetöntä vahtia jokaista euroa ja suunnilleen varmistaa, että vessapaperin kulutus menee tasan, mutta ei toista voi vaatia pienistä varoistaan kustantamaan kulutustavaroita, joista toinen käyttää reilusti yli puolet. Oli varallisuutta minkä verran tahansa, niin kyllä jokainen alkaisi varmaan havahtua, kun itselle ei meinaa jäädä mitään vaan rahat uppoaa kumppaniin, oli syy sitten mikä tahansa. Ei sellainen ole reilua vaikka kuinka parisuhteessa oltaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Huh, onpa tästä tullut tosi pitkä ketju!
En ehtinyt lukea vielä kaikkia vastauksia, mutta muutamaan asiaan haluaisin kommentoida. Useampi on kritisoinut minua siitä, että kyttäisin ruokakuluja sentilleen ja nipottaisin. No, tähän voin kommentoida että olin aika pitkään sanomatta mitään ruokakulujen epäreiluudesta juuri sen takia, etten halunnut nipottaa. Sillon kun ei vielä asuttu yhdessä mies yleensä osti ja toi omat ruokansa siitäkin huolimatta, että tein meille ruokaa. Todellinen herätys tuli tossa reilu kuukausi sitten, kun huomasin että meillä meni niin paljon rahaa ruokaa. Syön itsekin ihan kunnon ruokaa, mutta yksin asuessani ruokaan meni se 150e (jolla kävin vielä pari kertaa syömässä ravintolassa). Nyt mulla menikin yksi kuukausi reilu 300e, kun joudumme käymään kokoajan kaupassa. Tähän en laske sitä rahaa mikä on mennyt mulla pelkkiin omiin lounaisiin opiskelijaruokalassa, eli kulut ovat nousseet huomattavasti. Teimme eilen ison vuoan lasagnea ja ehdin itse syömään siitä kerran, kun mies oli vedellyt tänään loput. Mun mielestä on siksi epäreilua, että maksaisin puolet ruoasta, jota syön itse maksimissaan kerran.
Myönnän olleeni typerä siinä mielessä että tapana oli piristää miestä ruoalla ja kokkailulla, jolloin itse hoidin myös kaupssakäymiset. Nyt siitä tuntuu tulleen miehelle joku normi, että minä käyn kaupassa ja ostan ruoat. Hän puolestaan itse on todellinen sankari jos vihjailun jälkeen käy kerran kuussa itse kaupassa.
Nyt aiotaan kokeilla sitä, että syödään kumpikin omia ruokia. Tämä ei ole miehelle eka kerta kun hän asuu yhdessä jonkun kanssa, ja eilen mies kainosti myönsi että exän kanssa oli usein riitaa siitä, että tämä oli syönyt exänsä eväät kaapista. Mies ei tunnu silti vieläkään tajuavan mikä tässä on epäreilua, vaikka huomattiin että olen nyt reilusti enemmän maksanut meidän YHTEISISTÄ ruokakuluista. Huvittaa myös tuo miehen asenne, että hän voi syödä kaapista mitä vaan. Ok, haluaisin nähdä mikä helvetti pääsisi irti jos itse erehtyisin syömään jotain miehen itselle väsäämiään eväitä. :D
Jännä huomata että näitä jääkaappiloisia on muillakin...
-ap
Muistakaa säästää kuitit, jotta voitte vertailla esim. kuukauden lopuksi paljoko kumpikin on kuluttanut. Jospa se aukaisisi vähän silmiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi elätte samassa asunnossa jonkun miehen, siis ihan vain jonkun miespuolisen henkilön, kanssa? Asuisitte mieluummin vaikka puolisonne tai kumppaninne kanssa. Silloin teillä olisi asuinkumppaninne kanssa yhteinen talous. Muutakin yhteistä saattaisi olla.
Aviossa miestä sanotaan mieheksi mutta naista ei sanota naiseksi.
Tässäkin naisen sortoa! Taistoon siskot!
Meillä on sellainen systeemi, että mies maksaa ruokaostokset ja minä teen niistä ruuan joka päivä yksi lämmin ateria ja illaksi teen jotakin esim, sämpylöitä, pizzaa, piirakkaa, munakasta yms.Tykkään ruuanlaitosta ja mies ei osaa tehdä juuri mitään keittiössä. Muakin harmittaa toisinaan kun miehellä on niin kova ruokahalu esim, kun ostetaan joku tuore hyvä leipä mulle jää siitä n.kaksi palaa. Ynnä muut jugurtit ja vanukkaat katoaa heti. Mies on kuitenkin hoikka vaikka syökin älyttömästi .Eilen illalla söi koko konvehtirasian illan mittaan, mä söin siitä tasan yhden toffeekonvehdin. Että näin meillä.
Mistä näitä läpipaskojamiehiä oikein tulee?😂
Ymmärrän hyvin ap:n tuskan suursyömärimiehestään. Tunnen yhden samanlaisen hepun, valitettavasti hyvin läheltä. Vävypojalla on nimittäin aivan karseat ruokahalut. Kukaan ei voi ymmärtää miten paljon mies pystyy syömään kerralla ja jatkuvasti. Jouluksikin minun pitää ostaa kaksi isoa juhlakinkkua, että se riittää tapaninpäivälle. Säälittää minkälaisen läpipaskojan tyttäreni on nainut. Kotona heillä on jääkaappi jatkuvasti tyhjä, kun mies syö niin tyrmistyttävän paljon vuorokaudessa.
Minusta on kohtuullista, että ap maksaa ruokakuluista 1/4 osan.
-m65