Valaisimen kytkentä???
Olen aiemmissa asunnoissa ihan onnistuneesti kytkenyt kattovalaisimet mutta nyt tuli ongelma. Valaisimessa on 3 johtoa(L, N ja joku outo merkki), sokeripalaan tulee vain 2 johtoa(ruskea ja sininen).
Mihin mä laitan tuon yhden ylimääräisen?
Mä tiedän että L =ruskea, N=sininen.
Kommentit (57)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varsinkaan vanhan talon värit eivät kerro yhtään mitään.
Totta. ITse olen laittanut vain kokeilemalla kaikki valaisimet.
Kytkentä voi olla hengenvaarallinen vaikka lamppuun syttyy valo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kytke N (Neutral) ruskeaan. Ruskea on nollajohdin = 0 V
Kytke L (Live) Vaaleansininen on vaihe = 230 VAC
Jätä se jossa outo merkki eli PE (Protective Earth) normaalisti kelta/vihreä kytkemättä.
Muista katkaista virta sulaketaulun pääkytkimestä (tai sulake irti tai johdonsuja-automaatti off asentoon) ennekuin alat ropaamaan johtoja.
Etsi ensin se taskulamppu tai otsalamppu on vielä parempi.
Jos oot epävarma niin älä tee mitään.
N on sininen ja ruskea L, ei ole milloinkaan ollut värit noin päin. Jos muut tilassa olevat laitteet on maadoitettu niin tuo pitäisi "nollata" kytkemällä keltavihreä samaan sinisen kanssa, silloin pitää toki olla varma että se on oikeasti nolla, ja jatkuu katkeamattomana PEN kiskolle asti eli ettei ole esim. kytkintä välissä jonkun turaajan jäljiltä
Ei IKINÄ tuollaista kytkentää, koska jos nollajohto mistä tahansa syystä katkeaa ja vaihejohdossa on virta niin laitteen suojakuorikin on välittömästi jännitteellinen!!!!!
Niin, ja jos sitä suojamaadoitusta ei ole kytketty edes nollaan ja laitteeseen tulee sisäinen vika niin kuori on välittömästi jännitteellinen ja tulee myös aina olemaan kun sähkö on päällä kojeessa koska vikaa ei huomaa. Tuo nimenomaan pitää tehdä, jos samassa tilassa on esimerkiksi maadoitettuja pistorasioita.
Jos samassa tilassa ei ole muita maadoitettuja sähkölaitteita niin silloin maadoitus jätetään kytkemättä, silloin suojaus perustuu siihen että maadoitusresistanssi on niin suuri ettei kuolettavaa sähköiskua ole mahdollista saada vaikka koskisi jännitteelliseen pintaan. Toki se tuntuu kyllä siinäkin tapauksessa.
Jos tilassa on maadoitettuja pistorasioita niin on mahdollista että sulla on toisessa kädessä vaikka maadoitettu sähkölaite joka kiinni pistorasiassa ja kosket toisella kädellä jännitteelliseen osaan jolloin virta kulkee kyllä sen maadoitetun sähkölaitteen kautta ja kuolettavan sähköiskun todennäköisyys on paljon suurempi.
TN-C järjestelmässä on tuo mainitsemasi riski aina olemassa ja todella paljon vanhemmassa rakennuskannassa on tuota käytössä. Jos keskusta syöttävä tai koko rakennusta syöttävä nolla uudemmassa TN-S järjestelmässä katkeaa niin silloinkin on tuo riski olemassa.
Kyllä kaikki uudemmat pääkeskukset on maadoitettu maaelektrodiin/vesiputkiin/yms sähköverkon nollan lisäksi.
Ostin juuri talon, rakennettu 2005. Putkiston maadoitusjohto roikkuu kytkemättömänä teknisessä tilassa. Veikkaan että myös anturamaadoitus puuttuu ja antennin maadoitus, en ole vielä ehtinyt tutkia ja anturaa nyt ei tietenkään edes pääsekkään tutkimaan. Sähkärit tarkastaa itse oma asennuksensa, niin eivät he puutu siihen, jos jotain on itsellä jäänyt tekemättä.
Vanhoissa 60-70 vaihteen taloissa voi olla keltainen, vihreä tai harmaa piuha. Mikään niistä ei ole PE eli suojamaa.
Se pitää selvittää mikä niistä on vaihe, muutoin siihen kierrettävään liittimeen johon pyörität sen lampun, tulee jännite siihen ulompaan reunaan eikä sinne pohjalla olevaan nappiin jos siis väärin kytketty.
Tällöin voit saada sähköiskun jos pidät siitä kierteestä kiinni kun tökkäät se lampun sisään. Olettaen tietenkin ettet ole painanut valoja pois päältä. Jotkut kiertää sen lampun jännitteet päällä.
Keltavihreää (suojamaa) johdinta ei saa koskaan kytkeä muun väristen johtien kanssa. Piste. Ammattilainen paikalle kun kerran on epäselvyyttä miten ne kytketään. Sähkövehkeiden kanssa ei pelleillä.
Olisikohan nyt parempi, että täällä ei jaella ohjeita omatoimisille sähkökytkennöille. Ainakaan ilman ammattipätevyyttä.
Niin kuin joku jo sanoikin Suomessakin on aikojen varrella ollut montaa värikoodijärjestelmää sähköjohdoille. Vanhassa talossa saattaa olla sekaisin monen värikoodin järjestelmiä, joten pitää tietää mitä tekee ja yleensä vain laillistetut tietää varman päälle (tai ainakin pitäisi tietää ja on vakuutukset asennuksien suhtee) mitä tekee. Jos lamppupisteeseen tulee vain kaksi johtoa siihen saa kytkeä vain sellaisen lampun jonka pistokkeessa ei ole suojajohtimia (Sähköiskun vaara huomioitu muullatavoin rakenteellisesti!!!).
"Ei IKINÄ tuollaista kytkentää, koska jos nollajohto mistä tahansa syystä katkeaa ja vaihejohdossa on virta niin laitteen suojakuorikin on välittömästi jännitteellinen!!!!!"
Jos valaisinpistorasia on maadoittamaton, Onko se valaisimen keltavihreä suojamaadoidusjohto järkevää kytkeä nollaan(vaalensininen) siellä valaisimen kiinteässä sokeripalassa, VAI EI?
Lisäämään tänne uuden kysymyksen. Ostin eilen lampun ja siinä ei ollutkaan pistoketta vaan sokeripala. Katossa on pistorasia tai miksi sitä valaisimiin liittyen sanotaan? Kävin liikkeessä ja ne myi pistokkeen jonka voi liittää sokeripalaan ja sen katon pistorasiaan.
Katon rasiasta en luonnollisesti tiedä mitään. Eikä minun tarvitse enkä siihen tietenkään puutu. Lampunsokeripalassa ei ole maajohdolle paikkaa. Se jää pistokkeesta irraallen. En muista miten neuvottiin. Joten mitä teen sille. Teippaan? Jätän irti?
Muutoin kytkös oli helppo ja sitä ei varmaan voi kokata sininen siniseen ja ruskea ruskeaan. Mutta mitäs tuon maajohdon kanssa?
Sininen EI aina ole välttämättä nolla. Monesti kytkimellä käytetty tulevana tai lähtevänä virtana.
Luvallisuudesta en sano mitään. Mutta näitä kytkentöjä olen tavannut. Sähköhommat on helppoja, virta kulkee tai ei kulje. 50/50
Vanhassa 50 luvun kolmisakaraisessa lampussa on kolme johtoa 2 mustaa ja yksi valkoinen. 60-80 luvun vaihteen kerrostalon katossa on rasia jossa sokeripalaan saa vain kaksi johtoa. Voiko tuon valaisimen kytkeä tuohon?
T. Seppo
Vierailija kirjoitti:
Vanhassa 50 luvun kolmisakaraisessa lampussa on kolme johtoa 2 mustaa ja yksi valkoinen. 60-80 luvun vaihteen kerrostalon katossa on rasia jossa sokeripalaan saa vain kaksi johtoa. Voiko tuon valaisimen kytkeä tuohon?
T. Seppo
Voi
T.Marika
Eli jos laitan valkoisen johdon sinisen paikalle ja nuo kaksi mustaa sitte samaan kytkentää sokeripalaan toiseen aukkoon. Onko turvallinen kytkentä, ettei tule jännitettä tuohon messinkivarteen
Vierailija kirjoitti:
Otat näillä tietotaidoilla kuolemanriskin.
Maksa 30€ ja ota se ammattilainen asentamaan.
Mistä saat 30€ ammattilaisen, joka maksaa verot, vakuutukset, eläkkeet ja kaiken muun, ettei olisi kyvytön hoitamaan ammattilaisen hommia?
Käyttäjä41415 kirjoitti:
Eli jos laitan valkoisen johdon sinisen paikalle ja nuo kaksi mustaa sitte samaan kytkentää sokeripalaan toiseen aukkoon. Onko turvallinen kytkentä, ettei tule jännitettä tuohon messinkivarteen
PS.
+kilometrikorvaus ja mahdollinen työnaloituslisä
Väri väriin ja loput yhteen, eiks jee?
Jokamiehelle luvallisia sähkötöitä saa tehdä vain jos tietää mitä tekee ja sinä et tiedä.
Se että lamppu syttyy, ei tarkoita että kytkentä olisi oikein ja turvallinen.
Se kummallinen merkki on maatoidus ja jos kytket siihen väärän johdon, niin lampusta voi saada sähköiskun.