Mies ei halua kosia, koska olen ollut aikaisemmin kihloissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole "pilalla". Miehesi on naurettava. Onko hän mustasukkainen tai jotain?

Onko hänellä uusi nainen/mies kuvioissa?

Ei ole kovin mustasukkainen. Eikö varmaan ole uutta kuvioissa. Hän on ilmaissut tyytymättömyyttä siitä saakka kun kerroin olleeni kihloissa (eli ihan suhteemme alussa). Ei siis ollut iloinen asiasta koskaan, mutta nyt vasta on alkanut kuulua noita epäloogisuuksia ("haluan kanssasi naimisiin mutta en halua kosia, koska se ei olisi sinulle eka kerta")

ap

"Haluan kanssasi naimisiin mutta en halua kosia [selitys tähän]"  tarkoittaa selvällä suomen kielellä: "Haluan, että minua kositaan!"

Miehen selityksistä tulee mieleen ehkä se, että hän pelkää, ettei kykene täyttämään toiveitasi kosinnasta tai "olemaan erityinen". Huono itsetunto?

Niin. Mies haaveilee häistä. Ei avioliitosta sinun kanssasi. Tuo on se ongelma. Miksi ihmeessä on ollut sun kanssa kaksi vuotta jos on koko ajan ajatellut noin lapsellisella tavalla? Ja miksi sinä suostuisit ajatusmaailmaltaan noin rajoittuneen ihmisen puolisoksi?

Ymmärrän kyllä tavallaan sen, että joitain kumppanin aiempi kihlaus voi häiritä, minustakin on ollut ihanaa, kun olemme mieheni kanssa yhdessä ottaneet kaikki suuret askeleet elämässämme (avoliitto, kihlaus, häät, lapsi). Minustakin se olisi tehnyt kaikesta jotenkin vähemmän kaunista, jos mies olisi jo kokenut ne asiat toisen kanssa. Useimmille nykyaikana tuollainen ei kuitenkaan merkitse mitään. Mutta ihmetyttää, miksi mies on edes alkanut seurustella kanssasi, jos tuo on hänelle kynnyskysymys. Tai miten kuvittelee, että naimisiin pääsee ilman kihlausta :D Miehesi vaikuttaa aika yksinkertaiselta.

Tämä kommentti on kyllä melkoisen epäempaattinen. Ensinnäkin sinä itse tunnustat, että sinulle asialla olisi väliä. Toisekseen, kaikki eivät heti aluksi seurustelua aloittaessaan kykene ennustamaan, että asia tulee olemaan hänelle vaikea tai että edes haluaa naimisiin. Nyt mies on alkanut miettiä naimisiinmenoa ja kokee asian vaikeaksi. Kolmanneksi, käsittääkseni mies ei ole sanonut, ettei halua kihloihin, vaan ettei halua kosia. Kihloihin ja naimisiin pääsee kyllä ilman kosimistakin. 

Miehen haukkuminen yksinkertaiseksi hymiöiden kera edustaa juuri sellaista ajattelua, jossa toinen tuomitaan mieluusti heti kättelyssä eikä pyritä ymmärtämään, mistä vaikea tunteet kumpuavat. Toki toinen voi lopulta olla vain pikkumainen, mutta voi edes hetkisen pysähtyä ajattelemaan muullakin näkökannalla kuin omalla ylemmyydentunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä tavallaan sen, että joitain kumppanin aiempi kihlaus voi häiritä, minustakin on ollut ihanaa, kun olemme mieheni kanssa yhdessä ottaneet kaikki suuret askeleet elämässämme (avoliitto, kihlaus, häät, lapsi). Minustakin se olisi tehnyt kaikesta jotenkin vähemmän kaunista, jos mies olisi jo kokenut ne asiat toisen kanssa. Useimmille nykyaikana tuollainen ei kuitenkaan merkitse mitään. Mutta ihmetyttää, miksi mies on edes alkanut seurustella kanssasi, jos tuo on hänelle kynnyskysymys. Tai miten kuvittelee, että naimisiin pääsee ilman kihlausta :D Miehesi vaikuttaa aika yksinkertaiselta.

Vierailija kirjoitti:

Tämä kommentti on kyllä melkoisen epäempaattinen. Ensinnäkin sinä itse tunnustat, että sinulle asialla olisi väliä. Toisekseen, kaikki eivät heti aluksi seurustelua aloittaessaan kykene ennustamaan, että asia tulee olemaan hänelle vaikea tai että edes haluaa naimisiin. Nyt mies on alkanut miettiä naimisiinmenoa ja kokee asian vaikeaksi. Kolmanneksi, käsittääkseni mies ei ole sanonut, ettei halua kihloihin, vaan ettei halua kosia. Kihloihin ja naimisiin pääsee kyllä ilman kosimistakin. 

Miehen haukkuminen yksinkertaiseksi hymiöiden kera edustaa juuri sellaista ajattelua, jossa toinen tuomitaan mieluusti heti kättelyssä eikä pyritä ymmärtämään, mistä vaikea tunteet kumpuavat. Toki toinen voi lopulta olla vain pikkumainen, mutta voi edes hetkisen pysähtyä ajattelemaan muullakin näkökannalla kuin omalla ylemmyydentunnolla.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän kyllä tavallaan sen, että joitain kumppanin aiempi kihlaus voi häiritä, minustakin on ollut ihanaa, kun olemme mieheni kanssa yhdessä ottaneet kaikki suuret askeleet elämässämme (avoliitto, kihlaus, häät, lapsi). Minustakin se olisi tehnyt kaikesta jotenkin vähemmän kaunista, jos mies olisi jo kokenut ne asiat toisen kanssa. Useimmille nykyaikana tuollainen ei kuitenkaan merkitse mitään. Mutta ihmetyttää, miksi mies on edes alkanut seurustella kanssasi, jos tuo on hänelle kynnyskysymys. Tai miten kuvittelee, että naimisiin pääsee ilman kihlausta :D Miehesi vaikuttaa aika yksinkertaiselta.

Kyllä se monelle olisi varmaan isokin ongelma, mutta silkalla tuurilla on vain välttänyt sen osuman omalle kohdalle. Sitten on helppo huudella ja ilkkua, jotain joka siihen on joutunut. Varmasti aloittajan mies tajuaa miten tyhmä juttu tuo on, mutta tunteilleen ei aina voi mitään. Jotkut vaan elävät niin hetkessä, eivätkä mieti asioita sen tarkemmin. Sitten mennään teinikihloihin ja hankitaan aviottomia lapsia ja ilkutaan niitä, jotka ovat asioiden suhteen vähän harkitsevimpia.

Omalle kohdalle kihlaus on lupaus avioliitosta ja avioliitto solmitaan vain kerran. Jos ero kuitenkin tulisi, katsoisin tilanteen uudelleen ja olisin valmis kantamaan seuraukset. Kenties sitten pitäisi ottaa toinen eronnut kumppani tai sellainen, joka ei myöskään pistä avioliitolle kauheasti painoarvoa.

No ei tässä vaiheessa minkään näköistä naimisiin menoa kannata ajatella, jos mies kerran on "pikkumainen" ja "viittä vaille ex". Ero olisi palvelus molemmille, sillä sanoistasi ei välity minkäänlaista välittämistä tai rakkautta.

Ei sen puoleen, hölmöltähän mies kuulostaa. Mutta vielä oleellisempaa on se, miten ap miehestä puhuu eikä kuulosta lainkaan arvostavan miestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siis haluaako miehesi naimisiin vai ei? Haaveilee häistä mutta ei halua kihlautua kanssasi? Wut? Ihme tyyppi.

Haluaa, mutta ei voi kosia koska se ei olisi ensimmäinen kerta. Logiikka?

ap

Mitä halvatunn kosimista sinä kaipaat? Ei meinaa vanha täti uskoa korviaan kun kuulee mihin tilaan nykyajan nuoret naiset on ajautuneet. 

Ehkä miehesi ei ole amerikkalaisen viihdeteollisuuden kyllästämä idiootti vaan nykyaikainen suomalainen mies.

Mikä pakko on mennä kihloihin. Kihlautuminen on ihan turhaa hömpötystä. Sovitte vaan päivämäärän ja siinä se.

Vierailija kirjoitti:

Okei, oikeasti otsikon "mies" on viittä vaille "ex", kun hän ei ilmeisesti kykene hyväksymään minua ja menneisyyttäni. Tämän keskustelun teen, sillä kiinnostaa suuremman yleisön mielipide siitä, kumpi tässä on enemmän väärässä.

Tarinani on siis tässä: olen 30-vuotias, ja seurustellut kaksi vuotta mieheni kanssa. Mies haaveilee häistä, mutta ei halua kosia minua, sillä se ei olisi ensimmäinen kerta kun minua kositaan, eikä ensimmäinen sormus.

Minä nimittäin menin kihloihin 23-vuotiaana ensimmäisen poikaystäväni kanssa. Tarkoitus ei ollut mennä naimisiin, olimme vaan lapsellisia ja kuvittelimme sen olevan oikea askel vakituisessa suhteessa. Minä olin lisäksi niin epävarma ja itsetuntoni huono, että olin vaan pää pilvissä siitä että joku halusi sitoutua minuun. Olimme kihloissa kaksi vuotta, sitten erosimme.

Itseäni tämä kokemus toki nolottaa, mutta en silti kuvittele olevani jotenkin piloilla sen takia. Vai olenko teidän mielestänne?

Suhteen tulevaisuusennuste 0%.

Miehesi tunnetaan palstalla nimellä "Uli".

Vierailija kirjoitti:

Olisi halunnut kihlauksen olevan ainutkertainen. Se tuntuu vaikealta jos toinen on ennenkin kokenut kosinnan.

Aikuisen ihmisen luulisi ymmärtävän elettyä elämää. Joku lapsensaaminen on hieman eri sarjassa eli siinä ymmärrän hyvin, jos haluaa yhdessä kokea esikoisen syntymän.

Kihlaus voi olla nuorille tosi kevyt juttu, joten on naurettavaa murjottaa sen vuoksi.

Minun ex-poikaystävä oli ollut nuorena kihloissa ihan tosissaan. Minun kanssani hän ei halunnut ikinä kihloihin tai naimisiin, koska "ei se toiminut ensimmäiselläkään kerralla". Logiikka huimasi siinäkin.

Eroa ja kehota miestä muuttamaan jonnekin kauas itään, missä morsmaikun saa kihlata jo taaperona. Onpahan ainakin eka kerta (jos tytön isään on luottamista).

Mitäs jos on ollut kihloissa/avioitunut, mutta mies on kuollut? Ainutkertainen kokemus on koettu jo eikä kenellekään kelpaa enää.

Pakko sanoa että teinikihlat suhteen ''vakavoittamiseksi'' ovat silti naurettavia.

Ei voi kun ihmetellä tuota poikaystävän tyhmyyttä ja elämän tajuamattomuutta

en menisi sellaisen ihmisen kanssa naimisiin, vaikka maksettaisiin...

Mielestäni AP:n alkupräisestä ja muistakin teksteistä selviää lisää syitä, miksi mkes ei halua kosia, en minäkään haluaisi.

Ainoa, mitä ihmettelen, miksi sinua hävettää nuoruuden ns,teinikuhlaus. Kaikki tekee nuorena mokia ja jos niitä alkaa loppuelämän nolostelemaan, jää elämä elämättä.

Miestä voisin ehkä niin ymmärtää, että hän kokee, ettei pysty antamaan sinulle sitä ainutlaatuista kokemusta, mitä kosinta olisi. Tai jotain sellaista hömppää. Joillakin on oikeasti sellaisia haaveita, että olisi ainutlaatuinen kokemus. Mutta jos ollaan jo kolmikymppisiä,niin realistinen asia on, että siihen ikään on ehtinyt kokea jo monenmoista ja aika moni asia tehdään jo toista tai jopa viidettä kertaa.

Keskustelkaa siitä, miksi miehesi kokee vaikeaksi sen, ettei ole ns. ensimäinen kosija ja sormuksenostaja. Joku syyhän siihen täytyy olla.