Mikä auttaisi teinin lintsaamiskierteeseen?
Onko muilla kokemusta koulusta lintsaavasta teinistä? Alan olla epätoivoinen, kun mikään ei tunnu auttavan ja tällä menolla lapsi ei tule saamaan peruskoulun päättötodistusta. Taustalla on koulukiusaamista, jonka takia kouluakin on vaihdettu, uudessa koulussa ei käsittääkseni ole kiusaamista, mutta ei kyllä kavereitakaan. Hoitokontakti on nuorisopsykiatriaan ja lastensuojelussakin on asioitu, mutta ei tähän mitään varsinaista ratkaisua tunnu löytyvän.
Kommentit (23)
Vierailija kirjoitti:
Joskus suuri rakkauden teko voi olla tilapäinen sijoitus. Ja tämän olen nähnyt auttavan, siksi sitä voin suositella. Nyt teini on takaisin omassa perheessä ja koulu sujuu paremmin.
Sitä olen miettinyt, että olisiko siitä apua. Tuntuu vaan ratkaisuna niin pahalta. Lapsella on myös krooninen sairaus. Pelottaa, osaisivatko sitä hoitaa sijoituspaikassa.
Viinaa tuohon on yleensä käytetty. Siis vanhemmalle annosteltuna. Teini lintsaa edelleenkin, mutta sinua ei enää niin vituta.
Vierailija kirjoitti:
Joskus suuri rakkauden teko voi olla tilapäinen sijoitus. Ja tämän olen nähnyt auttavan, siksi sitä voin suositella. Nyt teini on takaisin omassa perheessä ja koulu sujuu paremmin.
Miten sijoitus korjaa yksinäisyyden koulussa? Antaisin luvan lintsata kunhan tekee kouluhommat kotona. Käy vaikka tenttimässä sitten. Lintsasin itsekin peruskouluaikana paljon tuon takia ja sain silti ysin keskiarvon, kun vetelin kokeista 9-10
Tiedän tapauksen, että ysiluokka on suoritettu tenttimällä kiusaamisen takia. Nykyään taitaa olla ihan akateemisessa ammatissa tämä ihminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joskus suuri rakkauden teko voi olla tilapäinen sijoitus. Ja tämän olen nähnyt auttavan, siksi sitä voin suositella. Nyt teini on takaisin omassa perheessä ja koulu sujuu paremmin.
Miten sijoitus korjaa yksinäisyyden koulussa? Antaisin luvan lintsata kunhan tekee kouluhommat kotona. Käy vaikka tenttimässä sitten. Lintsasin itsekin peruskouluaikana paljon tuon takia ja sain silti ysin keskiarvon, kun vetelin kokeista 9-10
Tämä sijoitettu teini ainakin sai paikasta myös ystäviä. Mutta ei se kotona olokaan varmaan yksinäisyyttä paranna.
Ilmeisesti teini on jäänyt lintsaamisen takia pahasti jälkeen luokkakavereistaan. Koulussa on ikävä käydä, jos tuntee, että ei osaa yhtään mitään. Onko teillä rahaa? Jos on, niin palkatkaa yksityisopettaja, joka käy teinin kanssa pahimpia aukkoja läpi. Koulunkäynti kiinnostaa ihan eri tavalla, jos ei tarvitse jatkuvasti tuntea itseään tyhmäksi.
Lintsaamiseen on todennäköisesti ihan hyvä syy. Onko lapsella ahdistusta tai masennusta, olisiko mahdollista saada hänelle keskusteluapua?
Syynä on luultavasti kiusauskokemukset ja kaverittomuus, ulkopuolisuus, lapsi suojelee itseään. Vertaisryhmän ulkopuolelle jätetyksi tuleminen on traumaattista tuossa ikävaiheessa jossa minuus kehittyy. Anna lintsata, tue lapsesi itsetuntoa olemalla läsnä, tuomitsematta ja kuuntelemalla. Onko mahdollista löytää lapselle harrastuksia tai muita tapoja löytää kaveriporukka jossa tulisi hyväksytyksi? Ota selvää voiko persukoulun asiat lukea itsenäisesti
Lintsasin itse koko yläasteen, koin ulkopuolisuutta ja yksinäisyyttä koulussa enkä halunnut mennä sinne. Myöhemmin silloisessa iltakoulussa luin peruskoulun loppuun, kävin lukion ja nykyisin minulla on yliopistotutkinto ja hyvä työ. Ja mikä tärkeintä itsetunto tallella.
No, oppivelvollisuus ei ikuisuuksia kestä.
Vierailija kirjoitti:
Ilmeisesti teini on jäänyt lintsaamisen takia pahasti jälkeen luokkakavereistaan. Koulussa on ikävä käydä, jos tuntee, että ei osaa yhtään mitään. Onko teillä rahaa? Jos on, niin palkatkaa yksityisopettaja, joka käy teinin kanssa pahimpia aukkoja läpi. Koulunkäynti kiinnostaa ihan eri tavalla, jos ei tarvitse jatkuvasti tuntea itseään tyhmäksi.
Olisi sellainen 8-9 oppilas, mutta koska poissaoloja on paljon eikä kotonakaan suostu tekemään mitään, ovat arvosanat laskeneet ensin kutoseen, nyt tulee jo nelosia, kun ei mitään tee. Auttaisin kyllä itse teiniä opiskeluissa, mutta ei suostu ottamaan apua vastaan. Erityisopettajan kanssa suostuu työskentelemään silloin, kun koulussa käy. Totta on, että on jäänyt jälkeen, jolloin yleisopetuksessa ei enää pysy kärryillä. Pääosin onkin sitten erityisopetuksessa pienryhmässä, jossa olisi mahdollista kiriä, jos vain kävisi siellä säännöllisesti.
Tuohon kierteeseen auttaa ainoastaan teinin itsetunnon kohottaminen ja sosiaalisten taitojen parantaminen. Molempia tarvitaan kaverisuhteiden ylläpitämiseen ja kavereiden hankkimiseen. Onko nuoren kehon kieli torjuva? Pystyvätkö muut lähestymään häntä?
Meillä oli tuota lintsaamista myös. Ja ihan koulukiusaamisesta johtui. Rimaa hipoen pääsi ysiluokalta ja ammattiopistoon sinne linjalle, missä pisteillä ei ollut väliä, kun paikkoja jää muutenkin vapaaksi. No, uudessa koulussa sai heti kavereita ja koulunkäynti alkoi sujua paljon paremmin kuin yläkoulussa.
Nyt on ammattiopisto loppusuoralla ja intti häämöttää. Ihan fiksu tuosta kaverista tuli, kunhan pääsi sieltä yläkoulun helvetistä muualle.
Tsemppiä teille ja kaikkea hyvää! Virtuaalihalaus sille teidän nuorelle!
Koulun oppilashuoltoon yhteys. Poissaolot ovat monesti kierre, jotka itsessään aiheuttavat ryhmän ulkopuolelle jäämistä. Kuka ottaisi ryhmätyöhönsä mielellään jäsenen, jonka työpanoksesta ja läsnäolosta ei tiedä? Ryhmän ulkopuolella oleminen taas lisää tunnetta, ettei halua mennä kouluun.
Hyvin usein ongelmana on myös päivärytmin epäsäännöllisyys, pitkään valvominen ja sängystä ylöspääseminen. Siihen auttaa lukujärjestyksen uudelleenmuokkaus siten, että koulupäivät ovat säännöllisesti esim. klo 8-14. Vanhemmat valvovat kouluun lähtemisen ja joku koululta seuraa joka päivä kouluun saapumisen. Soitto ensin oppilaalle itselleen ja jos ei vastaa, soitto vanhemmalle. On tärkeää, että pyritään hoitamaan asioita suoraan nuoren kanssa, jotta oma vastuu ja osallisuus omien asioiden hoidossa säilyy. Tärkeää on nuoren itsensä vuoksi olla myös tiukka. Syitä poissaoloille tulee ymmärtää, mutta nuoren itsensä kannalta ylenmääräisen hyväksymisen miinaan ei auta astua. Kesken jäänyt peruskoulu vain pahentaa nuoren omaa tilannetta, eikä korjaa kiusaamisen traumoja millään tapaa. Niiden käsittelyyn on löydettävä toinen reitti kuin koulusta poisjääminen.
Kaikki oppitunnit eivät vaadi läsnäoloa, vaan osan opiskelusta voi suorittaa vaikka projektitehtävinä itsenäisesti. Silloinkin kuitenkin hommat kannattaa tehdä fyysisesti koululla. Kotihommat onnistuvat hyvin harvalta. Monesti urakkamuotoinen työskentely koululla on paras ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Lintsaamiseen on todennäköisesti ihan hyvä syy. Onko lapsella ahdistusta tai masennusta, olisiko mahdollista saada hänelle keskusteluapua?
Syynä on luultavasti kiusauskokemukset ja kaverittomuus, ulkopuolisuus, lapsi suojelee itseään. Vertaisryhmän ulkopuolelle jätetyksi tuleminen on traumaattista tuossa ikävaiheessa jossa minuus kehittyy. Anna lintsata, tue lapsesi itsetuntoa olemalla läsnä, tuomitsematta ja kuuntelemalla. Onko mahdollista löytää lapselle harrastuksia tai muita tapoja löytää kaveriporukka jossa tulisi hyväksytyksi? Ota selvää voiko persukoulun asiat lukea itsenäisestiLintsasin itse koko yläasteen, koin ulkopuolisuutta ja yksinäisyyttä koulussa enkä halunnut mennä sinne. Myöhemmin silloisessa iltakoulussa luin peruskoulun loppuun, kävin lukion ja nykyisin minulla on yliopistotutkinto ja hyvä työ. Ja mikä tärkeintä itsetunto tallella.
Ikävää kuulla, että sinulla on huonoja kokemuksia yläasteesta, mutta lohduttavaa kuulla, että aikuisiällä on silti mennyt ihan hyvin. Varmasti omalla teinilläni on hyvin samankaltaisista asioista kyse kuin sinullakin aikanaan. Meidän tapauksessa itseopiskelu ei teiniltä onnistu, joten koulussa erityisopetuksessa käyminen olisi suotavaa. Sinne kyllä onneksi menee mieluummin kuin yleisopetukseen. Poissaoloja on erityisopetuksestakin kuitenkin niin paljon, ettei pysty mitenkään sekä suorittamaan vanhoja rästejä että oppimaan uutta.
Pitkäaikaisia, jos vuosia kestäneitä harrastuksia teinillä onneksi on ja niissä käy melko säännöllisesti. Kavereita koulun ulkopuolella kuitenkin on vain vähän ja ne vaihtuvat usein.
Vierailija kirjoitti:
Koulun oppilashuoltoon yhteys. Poissaolot ovat monesti kierre, jotka itsessään aiheuttavat ryhmän ulkopuolelle jäämistä. Kuka ottaisi ryhmätyöhönsä mielellään jäsenen, jonka työpanoksesta ja läsnäolosta ei tiedä? Ryhmän ulkopuolella oleminen taas lisää tunnetta, ettei halua mennä kouluun.
Hyvin usein ongelmana on myös päivärytmin epäsäännöllisyys, pitkään valvominen ja sängystä ylöspääseminen. Siihen auttaa lukujärjestyksen uudelleenmuokkaus siten, että koulupäivät ovat säännöllisesti esim. klo 8-14. Vanhemmat valvovat kouluun lähtemisen ja joku koululta seuraa joka päivä kouluun saapumisen. Soitto ensin oppilaalle itselleen ja jos ei vastaa, soitto vanhemmalle. On tärkeää, että pyritään hoitamaan asioita suoraan nuoren kanssa, jotta oma vastuu ja osallisuus omien asioiden hoidossa säilyy. Tärkeää on nuoren itsensä vuoksi olla myös tiukka. Syitä poissaoloille tulee ymmärtää, mutta nuoren itsensä kannalta ylenmääräisen hyväksymisen miinaan ei auta astua. Kesken jäänyt peruskoulu vain pahentaa nuoren omaa tilannetta, eikä korjaa kiusaamisen traumoja millään tapaa. Niiden käsittelyyn on löydettävä toinen reitti kuin koulusta poisjääminen.
Kaikki oppitunnit eivät vaadi läsnäoloa, vaan osan opiskelusta voi suorittaa vaikka projektitehtävinä itsenäisesti. Silloinkin kuitenkin hommat kannattaa tehdä fyysisesti koululla. Kotihommat onnistuvat hyvin harvalta. Monesti urakkamuotoinen työskentely koululla on paras ratkaisu.
Oppilashuoltoon ollaan toki oltu yhteydessä ja monet keskustelut käyty kuraattorin, erityisopettajan, luokanohjaajan ja rehtorin kanssa. Kouluun lähtemisen valvominen kuulostaa yksinkertaiselta, mutta ei sitä käytännössä ole. Kun se teini nyt vaan ei lähde sinne kouluun vaikka sitä koko päivän valvoisin. On yritetty palkita, on yritetty rangaista, mutta kun kieltäytyy menemästä.
Päivärytmiä yritetään pitää säännöllisenä, mutta jokailtaista taisteluahan se nukkumaan meneminen on. Puhelin otetaan yöksi takavarikkoon, koska muuten surffaailee netissä yöllä. Koulu alkaa lähes joka päivä klo 8, mikä mielestäni on turhan aikaisin. Teineillä on kuitenkin aika iso unentarve ja fysiologisista syistä luontainen unirytmi on myöhäisempi. Luulen, että meidän tapauksesamme apua voisi olla siitäkin, että koulu alkaisi vasta klo 9 tai klo 10. Kahdeksaksi ei jaksa mennä juuri koskaan.
Ehdottaisin myös kotiopetusta jos vähän ylimääräistä rahaa! Ennen tenttiä palkkaisit kotiin tsemppiopen. Omalla lapsella se toimi. Tsekaa vaikka yksityisopetus sivut netissä. Oma lapsi lintsaili myös. Nyt opiskelee ammattia ja käy itsenäisesti iltalukiota:)
Eli perimmäinen ongelma on kaverisuhteiden ylläpitämisessä? Jos vapaa-ajan kaveritkaan eivät pysy. Pureutukaa tähän ongelmaan, koska ken korjautuminen ratkaisee muutkin.
Vierailija kirjoitti:
Eli perimmäinen ongelma on kaverisuhteiden ylläpitämisessä? Jos vapaa-ajan kaveritkaan eivät pysy. Pureutukaa tähän ongelmaan, koska ken korjautuminen ratkaisee muutkin.
On varmasti se keskeisin ongelma. Se vaan on kovin vaikea ratkaista. Terapiaa ja kuntoutusta on ollut, mutta yritän vielä uudelleen nuorisopsykiatriasta jotain lisäapua tähän. Pelkällä kotikasvatuksella asia ei korjaudu. Tosin yhdessä vaiheessa koulussa oli kavereita, mutta opiskelu ei silti kiinnostanut. Koulussa kylläkin kävi silloin, mutta läksyjä ei tehnyt eikä lukenut kokeisiin, kun ei ne kaveritkaan. Hyvät kaverit koulussa auttaisivat paljon, vaan miten niitä saisi.
Opiskelkoon kotona. Mikä pakko sinne kouluun on raahautua kiusattavaksi.
Yksityisopettajan apu kotona voi toimia paljon paremmin kuin vanhemman apu. Vaikka teini ei suostukaan ottamaan apua vastaan vanhemmalta, voi hän hyvin ottaa sitä vastaan ulkopuoliselta yksityisopettajalta.
Joskus suuri rakkauden teko voi olla tilapäinen sijoitus. Ja tämän olen nähnyt auttavan, siksi sitä voin suositella. Nyt teini on takaisin omassa perheessä ja koulu sujuu paremmin.