Lue keskustelun säännöt.
"Pelkästä hikarista ei tule hyvää opettajaa"
25.11.2016 |
http://yle.fi/uutiset/3-7207582
– Kaikilla oppilailla on halua oppia, mutta se vaatii oppimisympäristöltä henkistä turvallisuutta. Oppilaalle on tultava tunne, että häntä kunnioitetaan ja hänet hyväksytään oikeasti. Opettajalla on pakko olla tunnetaitoa. Muuten oppilas ajattelee, että hänestä ei välitetä, joten on myös aivan sama opinko tällä tunnilla mitään. Opettajan työtä tehdään vain ja ainoastaan omalla persoonalla, ei millään muulla, sanoo Elsi Thor, eläkkeelle jäänyt opettaja, jonka vuosikymmenten opetustyön jälkeen syntynyt väitöskirja tarkasteli hyviä oppimisympäristöjä.
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elsi Thornilta on ilmeisesti jäänyt huomaamatta, että opettajankoulutukseen ei ole moneen vuoteen enää pyritty laudatureilla, vaan pääsykokeilla.
Ja sinulta unohtui että se koulumenestys vaikuttaa opiskelija valintaperusteena oleviin yhteispisteisiin.
Jos sinulla on vaikka seiskan (4-10) keskiarvo ja sovellut muuten alalle täydellisesti -> jäät silti kakkoseksi niissä valinnan yhteispisteissä, sille yhdeksän keskiarvon omaavalla alalle vain jotenkuten soveltuvalle.
Ensinnäkin, keskiarvo ei vaikuta mitään yhteispisteisiin. Toiseksi, valituksi voi tulla myös pääsykoepistekiintiössä, jossa edes ylioppilastutkinnon arvosanoilla ei ole mitään merkitystä. Esim. Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutukseen 40 % valitaan pelkän pääsykoemenestyksen perusteella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asiaa. Mietittiin vasta samaa tuossa tytön kanssa, kun heillä on uusi äidinkielenopettaja yläkoulussa. Uusi ope on vastavalmistunut harmaa hiirulainen ilman minkäänlaista auktoriteettia, varmastikin kyseessä nimenomaan entinen kympin tyttö. Tytön luokalla on paljon huonokäytöksisiä oppilaita ja ne tietysti härnäävät opea kaikin tavoin, kun hän ei osaa pitää minkäänlaista kuria. Sääli kaikkien kannalta.
Vierailija kirjoitti:
Olin yläasteella tukiopetuksessa, opettaja tiuskaisi että ei enää ota minua sinne, koska en ole tehnyt läksyjäni. Jäi sitten tukiopetus saamatta. En saanut läksyjä tehtyä koska voin kotona huonosti, eivätkä vanhemmat tukeneet yhtään siinä asiassa ja minulla oli keskittymisvaikeuksia (aikuisena diagnosoitiin adhd).
Että sellainen mukava opettaja, arvatkaa tuliko sellainen olo, että opiskelenpa nyt oikein kunnolla? No ei tullut. En vieläkään osaa ruotsia.Kyllä uskon, että se vaikuttaa, jos on itse ollut hyvä koulumenestyjä ja varsinkin jos se on johtunut sellaisista asioista jotka ei ole itsestä riippuvaisia esim. hyvällä muistilla ja keskittymiskyvyllä pääsee jo pitkälle. Itse muistan ne tyypit, jotka luki jonkun tekstin kerran läpi ja siellä se oli muistissa, eikä tarvinnut mitenkään päntätä. Mitenpä tällaisella ihmisellä riittäisi ymmärrys huonomuistisia kohtaan ja niitä kohtaan jotka eivät kykene keskittymään viittä minuuttia pidempään?
Uskon, että vain ihminen, jolla on itsellään ollut joskus vaikeuksia koulunkäynnissä ja asioiden oppmisisessa voi todella ymmärtää, että millaista se on ja keksiä luoviakin ratkaisuja ongelmaisen avuksi.
Olet toki oikeissa. Mutta toisaalta käsität kai, että ollakseen opettaja, on osattava myös oppisisällöt. Jos nyt itse on lukihäiriöinen adhd, niin onko pystynyt omaksumaan sisältöjä niin, että voi niitä muille opettaa? Se on ihan selvä homma, että esim. kieltenopeksi ei jaksa punnertaa, jos on pahat kielelliset vaikeudet. Näin ollen kieliä tuskin koskaan päätyvät opettamaan ne, joilla on omakohtaista kokemusta siitä, että ei pysty omaksumaan kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Ei millään pahalla mutta hikarit ovat yleensä hyvin takakireitä ja epäsosiaalisia, etenkin yläasteen puolella opettajalla täytyy olla myös sosiaalista pelisilmää. Lisäksi moni hikipinko on ollut aikoinaan koulukiusattu ja kouluaikojen traumat saattavat purkautua tietynlaisena asenteellisuutena joitakin oppilaita kohtaan.
No samalla logiikalla sitten kai niinkin päin, että surkean oppilaan traumat purkautuvat tietynlaisena asenteellisuutena hikkejä kohtaan, jos hän pääsee opettajaksi.
Kannattaa miettiä sitä Lahden opettaja-gatea, todennäköisesti flipannut opettaja oli hiljainen kympin tyttö aikoinaan eikä siitä seurannut hyvää kun takakireä lukutoukka laitettiin paimentamaan täysin eriluonteisia ihmisiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen aivan samaa mieltä siitä, että ihmissuhdetaidot ovat opettajan työssä äärimmäisen tärkeät.
Mutta todellakin tympii, että oletuksena näkyy olevan, että jos niitä kymppejä ja laudatureja on, ei voi mitenkään olla ihmissuhdetaitoja. Ei se, että on heikot tai keskinkertaiset arvosanat, merkitse sitä, että on parempi opettaja kuin korkeammat arvosanat saanut. Myöskään se, että opettaja on ollut omissa opinnoissaan kunnianhimoinen, ei tee hänestä ihmissuhdetaidotonta.
Mielestäni Elsi Thornilla on sangen vajavaiset ihmissuhdetaidot. Hän on ajattelussaan stereotyyppinen ja leimaava. Hän niputtaa opinnoissaan menestyneet kaikki saman otsikon alle: huonot, epäempaattiset opettajat. Mielestäni tämä on törkeää. Mihin hän perustaa tämän käsityksensä? Onko olemassa tutkimuksia siitä, että opettajan arvosanat korreloivat opetustaitojen kanssa suuntaan tai toiseen? Jos ei ole todisteita siitä, että opinnoissaan menestyvät ovat surkeita opettajia, ei pitäisi sellaista sanoa.
Ja höpö höpö. Luepas se juttu nyt uudestaan ihan ajatuksella. Elsi Thor ei todellakaan sano noin. Hän sanoo, että pelkkä hikarius ei tee kenestäkään hyvää opettajaa. Hän ei sano että hikarius on huono juttu ja että hikareita ei saa valita opettajakoulutukseen. Mutta pelkkä hikarius ei riitä, pitää olla myös ihmissuhdetaitoja. Sä olet tässä se joka väittää, että kaikki hikarit on ihmissuhdetaidottomia, ei suinkaan Elsi Thor. Elsi Thor vain sanoo, että ihmissuhdetaitojen pitäis olla ensisijainen juttu opettajankoulutukseen valitessa, ei suinkaan koulumenestyksen. Jos hikarilla on ihmissuhdetaitoja niin silloin hänkin sinne opettajakoulutuksen pääsee.
Vierailija kirjoitti:
Ei millään pahalla mutta hikarit ovat yleensä hyvin takakireitä ja epäsosiaalisia, etenkin yläasteen puolella opettajalla täytyy olla myös sosiaalista pelisilmää. Lisäksi moni hikipinko on ollut aikoinaan koulukiusattu ja kouluaikojen traumat saattavat purkautua tietynlaisena asenteellisuutena joitakin oppilaita kohtaan.
Aika hävytöntä tekstiä oppilaitani kohtaan. Olen opettaja ja opettanut tuhansia lapsia. Voin kertoa, että ns. hikarit ovat yhtä moninainen ryhmä kuin vaikkapa pitkät oppilaat tai tummahiuksiset oppilaat: heitä on monenlaisia. Jotkut ovat takakireitä, toiset rentoja. Joillain on paljon kavereita, toiset ovat yksin. Osalla on suoritusangsti, osalla ei. Mielestäni ei ole mitään syytä niputtaa ihmisiä koulumenestyksen pohjalta.
Tuleepa muuten mieleen montakin koulukiusattua, takakireää ja epäsosiaalista oppilasta, jonka keskiarvo on ollut niukin naukin 6...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä puhutaan ilmeisesti luokanopettajista, eikä aineenopettajista? Aineenopettajiksi pyrkimisen kanssa ei laudatureilla ole mitään tekemistä.
Jaa. Itse sain kyllä laudatureistani mukavat pohjapisteet yliopistoon pyrkiessäni.
T. aineenope
Ainakin nykyisin noihin aineenopettajan opintoihin pyritään tiedekunnasta ja vain yliopistossa suoritetuilla opinnoilla ja niiden arvosanoilla on merkitystä. Asia on voinut olla eri joskus takavuosina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei millään pahalla mutta hikarit ovat yleensä hyvin takakireitä ja epäsosiaalisia, etenkin yläasteen puolella opettajalla täytyy olla myös sosiaalista pelisilmää. Lisäksi moni hikipinko on ollut aikoinaan koulukiusattu ja kouluaikojen traumat saattavat purkautua tietynlaisena asenteellisuutena joitakin oppilaita kohtaan.
Aika hävytöntä tekstiä oppilaitani kohtaan. Olen opettaja ja opettanut tuhansia lapsia. Voin kertoa, että ns. hikarit ovat yhtä moninainen ryhmä kuin vaikkapa pitkät oppilaat tai tummahiuksiset oppilaat: heitä on monenlaisia. Jotkut ovat takakireitä, toiset rentoja. Joillain on paljon kavereita, toiset ovat yksin. Osalla on suoritusangsti, osalla ei. Mielestäni ei ole mitään syytä niputtaa ihmisiä koulumenestyksen pohjalta.
Tuleepa muuten mieleen montakin koulukiusattua, takakireää ja epäsosiaalista oppilasta, jonka keskiarvo on ollut niukin naukin 6...
En sanonutkaan että kaikki hikarit olisivat koulukiusattuja hissukoita, monet kuitenkin ovat. Jos mietitään keskiarvoja niin seiskan oppilaissa on varmasti enemmän sosiaalisia ihmisiä kuin kympin oppilaissa, kaikessa ei voi olla hyvä. Eikä loistavissa arvosanoissa ole mitään pahaa tietenkään, totuus kuitenkin on että lukutoukissa on enemmän introvertteja kuin "tavallisissa" oppilaissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Haluaisin kokeilla opettamista, mutta en haluaisi opiskella yliopistossa 5 v sitä varten vain todetakseni, että ei pysty, ei jaksa. Toistelisin olevani suuri guru, jumalasta seuraava ja lisäksi suomenruotsalainen. Olen iso ja karvainen mies eikä minulle ole yläasteen jälkeen kukaan v77uillut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässä puhutaan ilmeisesti luokanopettajista, eikä aineenopettajista? Aineenopettajiksi pyrkimisen kanssa ei laudatureilla ole mitään tekemistä.
Jaa. Itse sain kyllä laudatureistani mukavat pohjapisteet yliopistoon pyrkiessäni.
T. aineenope
Ainakin nykyisin noihin aineenopettajan opintoihin pyritään tiedekunnasta ja vain yliopistossa suoritetuilla opinnoilla ja niiden arvosanoilla on merkitystä. Asia on voinut olla eri joskus takavuosina.
Toki näin, mutta päästäkseen tiedekunnan kautta pyrkimään opeksi, pitää varmaan ensin päästä sinne tiedekuntaan. Omien aikojeni jälkeen tilanne on muuttunut niin, että nykyään joissakin yliopistoissa voi pyrkiä suoraan jo pääsykokeessa joillekin aineopelinjoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luokanopettajakoulutukseen on nykyisin todella, todella vaikea päästä - siinä vaaditaan sekä lukupäätä että erinomaisia sosiaalisia taitoja. Kun voidaan valita parhaat, voidaan ottaa käyttöön kaikki mahdolliset kriteerit. Enempi nykyisin on ongelmana se, että luokanopettajaksi valitaan vain "hyviä tyyppejä" eli tietynlaisia persoonia, sellaisisa pirtsakoita, tomeria ekstrovertteja, jotka pärjäävät hyvin testeissä ja haastatteluissa. Kuitenkin monenlainen persoona voi olla loistava opettaja, ja mielestäni kouluun tarvitaan monenlaisia aikuisia, koska lapsetkin ovat monenlaisia.
Aineenopettajakoulutukseen saattaa joissakin aineissa (köhköh *matemaattisissa* köhköh) päästä aika heikoilla sosiaalisilla taidoilla, mutta nämä tyypit tuskin viettävätkään loppuikäänsä yläkoulumaailmassa.
T: matikanope
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei millään pahalla mutta hikarit ovat yleensä hyvin takakireitä ja epäsosiaalisia, etenkin yläasteen puolella opettajalla täytyy olla myös sosiaalista pelisilmää. Lisäksi moni hikipinko on ollut aikoinaan koulukiusattu ja kouluaikojen traumat saattavat purkautua tietynlaisena asenteellisuutena joitakin oppilaita kohtaan.
Aika hävytöntä tekstiä oppilaitani kohtaan. Olen opettaja ja opettanut tuhansia lapsia. Voin kertoa, että ns. hikarit ovat yhtä moninainen ryhmä kuin vaikkapa pitkät oppilaat tai tummahiuksiset oppilaat: heitä on monenlaisia. Jotkut ovat takakireitä, toiset rentoja. Joillain on paljon kavereita, toiset ovat yksin. Osalla on suoritusangsti, osalla ei. Mielestäni ei ole mitään syytä niputtaa ihmisiä koulumenestyksen pohjalta.
Tuleepa muuten mieleen montakin koulukiusattua, takakireää ja epäsosiaalista oppilasta, jonka keskiarvo on ollut niukin naukin 6...
En sanonutkaan että kaikki hikarit olisivat koulukiusattuja hissukoita, monet kuitenkin ovat. Jos mietitään keskiarvoja niin seiskan oppilaissa on varmasti enemmän sosiaalisia ihmisiä kuin kympin oppilaissa, kaikessa ei voi olla hyvä. Eikä loistavissa arvosanoissa ole mitään pahaa tietenkään, totuus kuitenkin on että lukutoukissa on enemmän introvertteja kuin "tavallisissa" oppilaissa.
Mihin ihmeeseen sinä perustat nämä luulotuksesi? Ei niillä ole oikean elämän kanssa mitään tekemistä. Kaikessa voi todellakin olla hyvä, ainakin vielä peruskoulutasolla. Tunnen kymmeniä ja kymmeniä todella sosiaalisia kiitettäviä oppilaita, joilla on paljon kavereita ja jotka ovat rohkeita ja urheilullisia jne. He eivät ole mitään poikkeuksia. Seiskan oppilaissa ei todellakaan ole enemmän sosiaalisia ihmisiä kuin kympin oppilaissa. Monesti itse asiassa älykkyys näkyy myös tilannetajuna ja sosiaalisena osaamisena.
Ihmeen vahvana elää käsitys älykkäästä ihmisestä jonain hajamielisenä proffana tai outona aspergerina. Nämä ovat ihan yhtä paikkansa pitäviä stereotypiota kuin blondien tyhmyys tai rillipäiden fiksuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaatikaa mieskiintiöitä opettajankoulutukseen, tämä on meidän kansalaisten päätettävissä. Mielestäni se auttaisi ainakin vähän.
-ap
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000889967.html
Opettajien omien kokemusten mukaan alan peruskoulutus antaa liian vähän valmiuksia työrauhakysymyksiin ja haastavimpien lasten kohtaamiseen, selviää Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttamasta tutkimuksesta.
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi pitää yhtenä ongelmana sitä, että alalle hakeutuu vain tietynlaisia ihmisiä, jotka ovat menestyneet hyvin koulussa.
– Opettajankoulutukseen hakee niin moni, että sinne valikoituvat sellaiset, joilla on koulumenestys on ollut hyvä. Oppimisvaikeuksien ymmärtäminen ei varmaan ole heille kovin tuttua ja oppimisvaikeuksista kärsivän lapsen asemaan asettuminen ei välttämättä ole heille helppoa, vaikka sitä yrittääkin, Välijärvi miettii.
Vierailija kirjoitti:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000000889967.html
Opettajien omien kokemusten mukaan alan peruskoulutus antaa liian vähän valmiuksia työrauhakysymyksiin ja haastavimpien lasten kohtaamiseen, selviää Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun toteuttamasta tutkimuksesta.
Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi pitää yhtenä ongelmana sitä, että alalle hakeutuu vain tietynlaisia ihmisiä, jotka ovat menestyneet hyvin koulussa.
– Opettajankoulutukseen hakee niin moni, että sinne valikoituvat sellaiset, joilla on koulumenestys on ollut hyvä. Oppimisvaikeuksien ymmärtäminen ei varmaan ole heille kovin tuttua ja oppimisvaikeuksista kärsivän lapsen asemaan asettuminen ei välttämättä ole heille helppoa, vaikka sitä yrittääkin, Välijärvi miettii.
Professori: Opettajankoulutukseen tarvitaan mieskiintiöt
ope kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei millään pahalla mutta hikarit ovat yleensä hyvin takakireitä ja epäsosiaalisia, etenkin yläasteen puolella opettajalla täytyy olla myös sosiaalista pelisilmää. Lisäksi moni hikipinko on ollut aikoinaan koulukiusattu ja kouluaikojen traumat saattavat purkautua tietynlaisena asenteellisuutena joitakin oppilaita kohtaan.
Aika hävytöntä tekstiä oppilaitani kohtaan. Olen opettaja ja opettanut tuhansia lapsia. Voin kertoa, että ns. hikarit ovat yhtä moninainen ryhmä kuin vaikkapa pitkät oppilaat tai tummahiuksiset oppilaat: heitä on monenlaisia. Jotkut ovat takakireitä, toiset rentoja. Joillain on paljon kavereita, toiset ovat yksin. Osalla on suoritusangsti, osalla ei. Mielestäni ei ole mitään syytä niputtaa ihmisiä koulumenestyksen pohjalta.
Tuleepa muuten mieleen montakin koulukiusattua, takakireää ja epäsosiaalista oppilasta, jonka keskiarvo on ollut niukin naukin 6...
En sanonutkaan että kaikki hikarit olisivat koulukiusattuja hissukoita, monet kuitenkin ovat. Jos mietitään keskiarvoja niin seiskan oppilaissa on varmasti enemmän sosiaalisia ihmisiä kuin kympin oppilaissa, kaikessa ei voi olla hyvä. Eikä loistavissa arvosanoissa ole mitään pahaa tietenkään, totuus kuitenkin on että lukutoukissa on enemmän introvertteja kuin "tavallisissa" oppilaissa.
Mihin ihmeeseen sinä perustat nämä luulotuksesi? Ei niillä ole oikean elämän kanssa mitään tekemistä. Kaikessa voi todellakin olla hyvä, ainakin vielä peruskoulutasolla. Tunnen kymmeniä ja kymmeniä todella sosiaalisia kiitettäviä oppilaita, joilla on paljon kavereita ja jotka ovat rohkeita ja urheilullisia jne. He eivät ole mitään poikkeuksia. Seiskan oppilaissa ei todellakaan ole enemmän sosiaalisia ihmisiä kuin kympin oppilaissa. Monesti itse asiassa älykkyys näkyy myös tilannetajuna ja sosiaalisena osaamisena.
Ihmeen vahvana elää käsitys älykkäästä ihmisestä jonain hajamielisenä proffana tai outona aspergerina. Nämä ovat ihan yhtä paikkansa pitäviä stereotypiota kuin blondien tyhmyys tai rillipäiden fiksuus.
Ainaki mitä muistelen omia kouluaikoja niin suosituimmat olivat keskinkertaisia oppilaita, ysin ja kympin oppilaat olivat enemmänkin seinäruusuja. On siinä varmasti sitäkin että hikipingoille ollaan salaa kateellisia eikä niitä oteta porukoihin samalla tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vaatikaa mieskiintiöitä opettajankoulutukseen, tämä on meidän kansalaisten päätettävissä. Mielestäni se auttaisi ainakin vähän.
-ap
Jaa millähän perusteella? Männävuosina oli ne mieskiintiöt ja oliko silloin asiat paremmin? Alalla nämä laiskanpulskeat heput, joiden oppilaat eivät yläkouluun tullessaan osanneet mitään, tunnettiin yleisesti ns. kiintiömiehinä. Tyyppi oli ohittanut kikkelinsä takia jonkun ahkeramman naishakijan ja oli sitten siirtynyt helppoon suojatyöpaikkaan jollekin onnekkaalle alakoululle.
Itse en ole oppilaana tai opettajana tai koululaisen äitinä havainnut mitään korrelaatiota kikkelin ja kurinpidon tai opetustaidon välillä. Monella mieskollegalla on ollut suuria vaikeuksia sellaisten ryhmien kanssa, joita eräskin pieni, nuori naisope on pitänyt helposti hyppysissään.
Kai se on jotenkin ihmisen pakko sitten ajatella niin, että mies on hyvä kurinpitäjä, hikke on sosiaalinen surkio jne. Jos kuitenkin avaisi silmänsä ja katsoisi ihmisiä, huomaisi, että jokainen on omanlaisensa, eikä esim. sukupuolesta voi tehdä kovinkaan monia johtopäätöksiä, kuten ei hikkeydestäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei millään pahalla mutta hikarit ovat yleensä hyvin takakireitä ja epäsosiaalisia, etenkin yläasteen puolella opettajalla täytyy olla myös sosiaalista pelisilmää. Lisäksi moni hikipinko on ollut aikoinaan koulukiusattu ja kouluaikojen traumat saattavat purkautua tietynlaisena asenteellisuutena joitakin oppilaita kohtaan.
Aika hävytöntä tekstiä oppilaitani kohtaan. Olen opettaja ja opettanut tuhansia lapsia. Voin kertoa, että ns. hikarit ovat yhtä moninainen ryhmä kuin vaikkapa pitkät oppilaat tai tummahiuksiset oppilaat: heitä on monenlaisia. Jotkut ovat takakireitä, toiset rentoja. Joillain on paljon kavereita, toiset ovat yksin. Osalla on suoritusangsti, osalla ei. Mielestäni ei ole mitään syytä niputtaa ihmisiä koulumenestyksen pohjalta.
Tuleepa muuten mieleen montakin koulukiusattua, takakireää ja epäsosiaalista oppilasta, jonka keskiarvo on ollut niukin naukin 6...
En sanonutkaan että kaikki hikarit olisivat koulukiusattuja hissukoita, monet kuitenkin ovat. Jos mietitään keskiarvoja niin seiskan oppilaissa on varmasti enemmän sosiaalisia ihmisiä kuin kympin oppilaissa, kaikessa ei voi olla hyvä. Eikä loistavissa arvosanoissa ole mitään pahaa tietenkään, totuus kuitenkin on että lukutoukissa on enemmän introvertteja kuin "tavallisissa" oppilaissa.
Tää on yleinen virheajatus. Jotenkin ihmiset tykkää ajatella, että maailma on sillä tavalla oikeudenmukainen, että jos on joitakin hyviä ominaisuuksia, niin sitten ei voi olla muita hyviä ominaisuuksia. Tästä virheajatuksesta kärsivät lahjakkaat oppilaat, kauniit naiset, taitavat urheilijat - you name it!
Todellisessa maailmassa kuitenkin esimerkiksi älykkyydellä ja sosiaalisuudella ei ole mitään tekemistä keskenään, ja sosiaaliset taidot taas on fiksun helpompi oppia kuin vähemmän fiksun. Usein myös hyvinä pidetyt ominaisuudet kasautuvat samoille ihmisille, esim. pituus ja älykkyys korreloi.
Jaa. Itse sain kyllä laudatureistani mukavat pohjapisteet yliopistoon pyrkiessäni.
T. aineenope