Lue keskustelun säännöt.
Pitäisikö mielestänne ikääntyessä tyhjentää koti
25.11.2016 |
tavaroista sillä perusteella ettei lapsilla mene aikaa kuolinpesän raivaamiseen? En tule suostumaan. Kai sillä elämänlaadullakin on jotain merkitystä.
Kommentit (52)
Kuolema ei katso ikää. Mielestäni ihan minkäikäisenä tahansa kannattaa vähän miettiä mitä säästää ja mitä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa niistä tavaroista, joitka kuolinpesälle ovat harmiksi, on kyllä haitallisia myös sun elämänlaadullesi. Olen valitettavasti joutunut tyhjentämään parikin kuolinpesää, omien isovanhempien ja ostettujen kiinteistöjen jäljiltä. Se mummon elämänlaatua parantava omaisuus on aina kelvannut jollekin lapsista - astiat, taulut kirjat, korut, kodinkoneet, vuodevaatteet ja jopa paremmat henkilökohtaiset vaatteet ja vintage. Tämä on sitä jokapäiväisen elämän tavaraa, jota mummo on käyttänyt ja jolle löytyy käyttäjä hänen kuolemansa jälkeenkin.
Se romu, mitä talo on kuitenkin puolillaan, ei ole sitä vainajaakaan lämmittänyt enää pariin vuosikymmeneen: rikkinäisiä vanhoja vaatteita, hiirensyömiä likaisia mattoja rullalle käärittyinä, useita autonperäkontillisia toissavuosikymmenellä hylättyjä melkein toimivia radiota, herätyskelloja, laskimia, kännyköitä ja muuta pienelektroniikkaa, kahvinkeitin joka ei pidä kahvia lämpimänä, syrjään nostettu vuotava jääkaappi jota kukaan ei ole jaksanut hoitaa jätepisteeseen, säkeittään jonkun pari vuosikymmentä sitten kuolleen kaukaisemman sukulaisen adressikortteja, pari tietosanakirjasarjaa jostain 1950-luvulta, loppuunkuluneita huonekaluja joita löytyy autotallista sen jälkeen kun kuvittelet, että kaikki huonekalut on jo ohjattu uusiin koteihin, lumilapioita joiden kahvat pyörivät varressa, ja pahvilaatikoittain sekalaisia sähköjohtoja jotka ovat joskus kuuluneet johonkin, sekä tietysti muutama rikkinäinen asbestilevy, kasa melkein kuivuneita maalipurkkeja ja puolityhjiä moottoriöljytölkkejä, peräkärryllinen tunnistamattomia erilaisten autojen osia ja muutama kanisterillinen jotain tuntematonta ainetta jota on pakko käsitellä ongelmajätteenä..
TÄmä tavara ei kelpaa kenellekään vaikka olisi mitkä avoimet ovat. Pahimmillaan se lisääntyy avoimien ovien aikana. Eikä kyse ole pelkästään kaatopaikkamaksusta ja autokuskin palkasta (vaikka sekajätelava maksaa kyllä muuten useampia satasia ja helposti lähemmäs tonnin kun ottaa huomioon jätelavan vuokran ja tyhjennyksen ongelmajätteethän on siitä kivoja, että niiden vieminen ongelmajätepisteisiin ei maksa mitään, jos itse vie). vaan siitä, että omakotitalon ja sen sivurakennusten tyhjentämiseen menee kahdelta aikuiselta noin kuukauden työpäivät.
Tietysti se on ihan oma valintasi. Mutta kyllä minä suosittelisin harkitsemaan, että onko kaikki se romu TODELLA sun mukavuudellesi välttämätöntä, tai eduksi.
Ymmärrän tuon. Mulla on vain noin 100 m2 asunto, joten ei ole muutenkaan mahdollista säilyttää täällä rikkinäisiä kodinkoneita. Autottomana ja ajokortittomana tilaan aina vanhalle laitteelle poisviennin uuden laitteen kotiinkuljetuksen ja asennuksen lisäksi. Myös pienelektroniikan suhteen vanha lähtee jo ennenkuin uusi tulee taloon. Silti mulla on aika paljon tavaraa, mutta niistä suurin osa on antiikkia tai muutoin tavaraa, joille löytyy keräilijöitä helpostikin. Muiden tavaroiden osalta joku alan yritys selviää asunnon tyhjentämisestä parissa päivässä.
Mutta sitä ennen jonkun sukulaisen on pitänyt käydä läpi koko se tavaravuori, eikä ole olemassa "alan yritystä" joka ottaisi koko roskan hoitaakseen. Ja se mikä sulle on antiikkia, ei välttämättä ole sitä kenellekkään muulle. Anoppi oli vahvasti sitä mieltä, että "kyllä ne 50-luvun puusukset on keräilyharvinaisuus", joo ei ole, ovat ongelmajäte, kun niissä on se terva pohjissa. Eikä ole suurin osa Arabian astiastojakaan, vilkaisepa vaikka Toriin, kuinka monta Myrna ja Paratiisi- astiastoa siellä on myynnissä? Ja milloin ne on sinne ladattu ne ilmoitukset...
Miksi ihmeessä jonkun sukulaisen pitäisi käydä tavarani ensin läpi? On olemassa yrityksiä, joiden liiketoimintaa on asuntojen tyhjentäminen. Vai meinaatko, että vuokralaisten sukulaiset tai edes vuokranantajat itse tyhjentäisivät asunnot, joista vuokralainen on saanut häädön eikä itse ole pistänyt tikkua ristiin asunnon tyhjentämiseksi? Nämä yritykset tyhjentävät asunnon kuin asunnon muutamassa päivässä.
OK, no tuo kannattaa sitten kertoa niille sukulaisille, että tuo on toiveesi. Moni omainen ajattelee, että kuollut varmaankin haluaisi, että ainakin tärkeimmät paperit yms. hävitetään asianmukaisesti. Nuo tyhjennysfirmat nimittäin kärrää kaiken sellaisenaan kaatopaikalle, siellä on sitten ihan kaikki: lääkäripapereista lähtien. Ja jos sulle käy kuten mun muistisairaalle mummolle, joka nosti kaikki rahansa käteiseksi hautajaiskuluja varten ja piilotti liinavaatekaappiin lakanoiden väliin, sinne menee nekin. Noissa mainitsemissasi kämpissä nimittäin harvoin mitään kovin salaista on, siihen ei tarvitse silloin keskittyä. Mutta oikeasti, kerro tuo omaisille, helpottaa heidän oloaan kummasti.
Kannattais. Mua hirvittää jo etukäteen että joudun raivaamaan äidin kuoleman jälkeen omakotitalon ja ulkorakennukset. Mistään ei suostu vielä luopumaan. Menee varmaan kuukausia että homman saa sitte hoidettua ja asun vielä toisella puolella Suomea. No ei kai se auta kuin tilata vaihtolava pihalle ja nakella sinne kaikki roska eli suurin osa tavaroista. Joitain voi myydä. Ehkä se Palsanmäki huolii jotakin.
Ei.
Jälkipolvet saavat raivata ja hyvä niin.
Itse olen ollut raivaamassa useaakin kuolinpesää - ei se mitään mukavaa hommaa ole heittää tutun ihmisen elämän varrella kertyneitä muistoja menemään - mutta yhtä kaikki, se on jälkeläisten tehtävä.
Sen verran korkeintaan lupaan avittaa, että luetteloin arvokkaat perintöesineet, joiden toivon edelleen säilyvän suvussa, sekä muunkin arvoirtaimiston arvoarvioineen. Toki oletan, että lapseni tietävät mm. jalometallien arvon, mutta eihän sitä koskaan tiedä, millainen se tilanne tulisi heillä olemaan.
Omat appivanhemmat harrastavat sukututkimusta ja siihen liittyvää aineistoa on loputtomasti. Jostain sukututkimukseen liittyvistä kirjoista ja materiaaleista kun on ollut puhetta, olen sanonut, että kannattaa antaa eteenpäin sellaiselle, joka ymmärtää niiden päälle ja osaa arvostaa. Toki itse säästämme sukukirjan ja tyttäremme esiäideistä tehdyn painetun selvityksen ja sellaiset, mutta loputtomat paperipinot menevät kyllä paperinkeräykseen ihan auttamatta, jos eivät itse setvi etukäteen mikä kannattaa antaa eteenpäin jo ennen viimeistä rajaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, tottakai! Ja sitten vain kädet ristissä odottamaan kuolemaa tyhjässä asunnossa.
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä maksuja omaistusten mukaan määrätä, vaan tulojen. Eli voit kyllä omistaa asunnon, mutta et voi vuokrata sitä eteenpäin, jos joudut itse asumaan hoitokodissa.
Paitsi että maistraatti määrää vuokraamaan asunnon markkinahintaan tai myymään sen ja sijoittamaan myynnistä saadut varat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Konmaritus on helppoa ja vaivatonta. Tilatkaa vaikka Kanarianloma viikoksi ja jätätte vain asuntonne ovet auki lähtiessänne.
Ihmeen puhdasta tulee taatusti, huomaamatta ja aivan vaivatta.
Tulette yllättymään lopputuloksesta itsekin.
(pitäisiköhän ihan patentoida tämä uusi puhdistusidea...)
Vierailija kirjoitti:
Joo, tottakai! Ja sitten vain kädet ristissä odottamaan kuolemaa tyhjässä asunnossa.
Niin, kun mitaan muuta vaihtoehtoahan ei ole: sailotaan kaikki tai ei sailota mitaan! Hohhoi...
Itseani kylla kauhistuttaa ajatus vanhempieni kodin ja muun omaisuuden lapikayminen. Asun ulkomailla ja olen ainoa lapsi. Vanhempani hamstraavat KAIKKEA MAHDOLLISTA seka mokilleen etta talolleen....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuolema ei katso ikää. Mielestäni ihan minkäikäisenä tahansa kannattaa vähän miettiä mitä säästää ja mitä ei.
Kätevintä olisi varmaan ostaa vain arkku ja nukkua joka yönsä siinä jo valmiiksi . (kantoohjeet vain valmiiksi päätyyn) Ruumis arkku ,wc ja jääkaappi-siinä siis ne olennaisimmat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa niistä tavaroista, joitka kuolinpesälle ovat harmiksi, on kyllä haitallisia myös sun elämänlaadullesi. Olen valitettavasti joutunut tyhjentämään parikin kuolinpesää, omien isovanhempien ja ostettujen kiinteistöjen jäljiltä. Se mummon elämänlaatua parantava omaisuus on aina kelvannut jollekin lapsista - astiat, taulut kirjat, korut, kodinkoneet, vuodevaatteet ja jopa paremmat henkilökohtaiset vaatteet ja vintage. Tämä on sitä jokapäiväisen elämän tavaraa, jota mummo on käyttänyt ja jolle löytyy käyttäjä hänen kuolemansa jälkeenkin.
Se romu, mitä talo on kuitenkin puolillaan, ei ole sitä vainajaakaan lämmittänyt enää pariin vuosikymmeneen: rikkinäisiä vanhoja vaatteita, hiirensyömiä likaisia mattoja rullalle käärittyinä, useita autonperäkontillisia toissavuosikymmenellä hylättyjä melkein toimivia radiota, herätyskelloja, laskimia, kännyköitä ja muuta pienelektroniikkaa, kahvinkeitin joka ei pidä kahvia lämpimänä, syrjään nostettu vuotava jääkaappi jota kukaan ei ole jaksanut hoitaa jätepisteeseen, säkeittään jonkun pari vuosikymmentä sitten kuolleen kaukaisemman sukulaisen adressikortteja, pari tietosanakirjasarjaa jostain 1950-luvulta, loppuunkuluneita huonekaluja joita löytyy autotallista sen jälkeen kun kuvittelet, että kaikki huonekalut on jo ohjattu uusiin koteihin, lumilapioita joiden kahvat pyörivät varressa, ja pahvilaatikoittain sekalaisia sähköjohtoja jotka ovat joskus kuuluneet johonkin, sekä tietysti muutama rikkinäinen asbestilevy, kasa melkein kuivuneita maalipurkkeja ja puolityhjiä moottoriöljytölkkejä, peräkärryllinen tunnistamattomia erilaisten autojen osia ja muutama kanisterillinen jotain tuntematonta ainetta jota on pakko käsitellä ongelmajätteenä..
TÄmä tavara ei kelpaa kenellekään vaikka olisi mitkä avoimet ovat. Pahimmillaan se lisääntyy avoimien ovien aikana. Eikä kyse ole pelkästään kaatopaikkamaksusta ja autokuskin palkasta (vaikka sekajätelava maksaa kyllä muuten useampia satasia ja helposti lähemmäs tonnin kun ottaa huomioon jätelavan vuokran ja tyhjennyksen ongelmajätteethän on siitä kivoja, että niiden vieminen ongelmajätepisteisiin ei maksa mitään, jos itse vie). vaan siitä, että omakotitalon ja sen sivurakennusten tyhjentämiseen menee kahdelta aikuiselta noin kuukauden työpäivät.
Tietysti se on ihan oma valintasi. Mutta kyllä minä suosittelisin harkitsemaan, että onko kaikki se romu TODELLA sun mukavuudellesi välttämätöntä, tai eduksi.
Ymmärrän tuon. Mulla on vain noin 100 m2 asunto, joten ei ole muutenkaan mahdollista säilyttää täällä rikkinäisiä kodinkoneita. Autottomana ja ajokortittomana tilaan aina vanhalle laitteelle poisviennin uuden laitteen kotiinkuljetuksen ja asennuksen lisäksi. Myös pienelektroniikan suhteen vanha lähtee jo ennenkuin uusi tulee taloon. Silti mulla on aika paljon tavaraa, mutta niistä suurin osa on antiikkia tai muutoin tavaraa, joille löytyy keräilijöitä helpostikin. Muiden tavaroiden osalta joku alan yritys selviää asunnon tyhjentämisestä parissa päivässä.
Mutta sitä ennen jonkun sukulaisen on pitänyt käydä läpi koko se tavaravuori, eikä ole olemassa "alan yritystä" joka ottaisi koko roskan hoitaakseen. Ja se mikä sulle on antiikkia, ei välttämättä ole sitä kenellekkään muulle. Anoppi oli vahvasti sitä mieltä, että "kyllä ne 50-luvun puusukset on keräilyharvinaisuus", joo ei ole, ovat ongelmajäte, kun niissä on se terva pohjissa. Eikä ole suurin osa Arabian astiastojakaan, vilkaisepa vaikka Toriin, kuinka monta Myrna ja Paratiisi- astiastoa siellä on myynnissä? Ja milloin ne on sinne ladattu ne ilmoitukset...
Miksi ihmeessä jonkun sukulaisen pitäisi käydä tavarani ensin läpi? On olemassa yrityksiä, joiden liiketoimintaa on asuntojen tyhjentäminen. Vai meinaatko, että vuokralaisten sukulaiset tai edes vuokranantajat itse tyhjentäisivät asunnot, joista vuokralainen on saanut häädön eikä itse ole pistänyt tikkua ristiin asunnon tyhjentämiseksi? Nämä yritykset tyhjentävät asunnon kuin asunnon muutamassa päivässä.
OK, no tuo kannattaa sitten kertoa niille sukulaisille, että tuo on toiveesi. Moni omainen ajattelee, että kuollut varmaankin haluaisi, että ainakin tärkeimmät paperit yms. hävitetään asianmukaisesti. Nuo tyhjennysfirmat nimittäin kärrää kaiken sellaisenaan kaatopaikalle, siellä on sitten ihan kaikki: lääkäripapereista lähtien. Ja jos sulle käy kuten mun muistisairaalle mummolle, joka nosti kaikki rahansa käteiseksi hautajaiskuluja varten ja piilotti liinavaatekaappiin lakanoiden väliin, sinne menee nekin. Noissa mainitsemissasi kämpissä nimittäin harvoin mitään kovin salaista on, siihen ei tarvitse silloin keskittyä. Mutta oikeasti, kerro tuo omaisille, helpottaa heidän oloaan kummasti.
Olen jo kertonutkin. Eikä mulla ole mitään lääkäripapereita kotona eikä sellaisia enää edes tule, kun kaikki terveystiedot ovat Kansallisessa terveysarkistossa. Tuo on tietysti riski, että nostaa kaikki rahansa tililtä ja piilottaa ne jonnekin, mutta tuokin edellyttää, että kävisin pankin konttorissa nostamassa säästötilini tyhjäksi. Muistisairaana en todennäköisesti edes muistaisi koko tilin olemassaoloa ja kun on tottunut maksamaan pankkikortilla (jota mulla ei ole säästötiliin eikä verkkopankkitunnuksiakaan siihen pankkiin), niin tuskin lähtisin ko pankin konttoriin rahojani nostamaan. Sellaiset tärkeät paperit kuten rahastojen ja muiden sijoitusten paperit, asunnon osakekirjat yms mulla on jo nyt pankin tallelokerossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kun joka kaappi oli NIIN täynnä kaikkea, ja joka ikinen tavara oli käytävä erikseen läpi, kun ekaksi saattoi olla jätesäkillinen paskaa (= kertaalleen käytettyjä joululahjapapereita) ja sit eteen ponnahti vaikka käteistä rahaa. Ja 50 mariskoolia, 30kpl muovikauhoja ja ja ja... mitähän meillä meni: kolme viikkoa sen kanssa?
Omaa ahneuttasi vain saat syyttää. Löysitkö edes niin paljon käteistä, että sillä sait korvattua kolmen viikon työn? Jos et, niin ihan turhaa ahersit.
Paljon helpommalla kaikin tavoin olisit päässyt, jos olisit vain todennut, että kamat kaatopaikalle. Jos vieläkin olet noin katkera asiasta, niin selvästikään ne muutamat setelit, jotka löysit, eivät olleet kaiken vaivan arvoiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa niistä tavaroista, joitka kuolinpesälle ovat harmiksi, on kyllä haitallisia myös sun elämänlaadullesi. Olen valitettavasti joutunut tyhjentämään parikin kuolinpesää, omien isovanhempien ja ostettujen kiinteistöjen jäljiltä. Se mummon elämänlaatua parantava omaisuus on aina kelvannut jollekin lapsista - astiat, taulut kirjat, korut, kodinkoneet, vuodevaatteet ja jopa paremmat henkilökohtaiset vaatteet ja vintage. Tämä on sitä jokapäiväisen elämän tavaraa, jota mummo on käyttänyt ja jolle löytyy käyttäjä hänen kuolemansa jälkeenkin.
Se romu, mitä talo on kuitenkin puolillaan, ei ole sitä vainajaakaan lämmittänyt enää pariin vuosikymmeneen: rikkinäisiä vanhoja vaatteita, hiirensyömiä likaisia mattoja rullalle käärittyinä, useita autonperäkontillisia toissavuosikymmenellä hylättyjä melkein toimivia radiota, herätyskelloja, laskimia, kännyköitä ja muuta pienelektroniikkaa, kahvinkeitin joka ei pidä kahvia lämpimänä, syrjään nostettu vuotava jääkaappi jota kukaan ei ole jaksanut hoitaa jätepisteeseen, säkeittään jonkun pari vuosikymmentä sitten kuolleen kaukaisemman sukulaisen adressikortteja, pari tietosanakirjasarjaa jostain 1950-luvulta, loppuunkuluneita huonekaluja joita löytyy autotallista sen jälkeen kun kuvittelet, että kaikki huonekalut on jo ohjattu uusiin koteihin, lumilapioita joiden kahvat pyörivät varressa, ja pahvilaatikoittain sekalaisia sähköjohtoja jotka ovat joskus kuuluneet johonkin, sekä tietysti muutama rikkinäinen asbestilevy, kasa melkein kuivuneita maalipurkkeja ja puolityhjiä moottoriöljytölkkejä, peräkärryllinen tunnistamattomia erilaisten autojen osia ja muutama kanisterillinen jotain tuntematonta ainetta jota on pakko käsitellä ongelmajätteenä..
TÄmä tavara ei kelpaa kenellekään vaikka olisi mitkä avoimet ovat. Pahimmillaan se lisääntyy avoimien ovien aikana. Eikä kyse ole pelkästään kaatopaikkamaksusta ja autokuskin palkasta (vaikka sekajätelava maksaa kyllä muuten useampia satasia ja helposti lähemmäs tonnin kun ottaa huomioon jätelavan vuokran ja tyhjennyksen ongelmajätteethän on siitä kivoja, että niiden vieminen ongelmajätepisteisiin ei maksa mitään, jos itse vie). vaan siitä, että omakotitalon ja sen sivurakennusten tyhjentämiseen menee kahdelta aikuiselta noin kuukauden työpäivät.
Tietysti se on ihan oma valintasi. Mutta kyllä minä suosittelisin harkitsemaan, että onko kaikki se romu TODELLA sun mukavuudellesi välttämätöntä, tai eduksi.
Ymmärrän tuon. Mulla on vain noin 100 m2 asunto, joten ei ole muutenkaan mahdollista säilyttää täällä rikkinäisiä kodinkoneita. Autottomana ja ajokortittomana tilaan aina vanhalle laitteelle poisviennin uuden laitteen kotiinkuljetuksen ja asennuksen lisäksi. Myös pienelektroniikan suhteen vanha lähtee jo ennenkuin uusi tulee taloon. Silti mulla on aika paljon tavaraa, mutta niistä suurin osa on antiikkia tai muutoin tavaraa, joille löytyy keräilijöitä helpostikin. Muiden tavaroiden osalta joku alan yritys selviää asunnon tyhjentämisestä parissa päivässä.
Mutta sitä ennen jonkun sukulaisen on pitänyt käydä läpi koko se tavaravuori, eikä ole olemassa "alan yritystä" joka ottaisi koko roskan hoitaakseen. Ja se mikä sulle on antiikkia, ei välttämättä ole sitä kenellekkään muulle. Anoppi oli vahvasti sitä mieltä, että "kyllä ne 50-luvun puusukset on keräilyharvinaisuus", joo ei ole, ovat ongelmajäte, kun niissä on se terva pohjissa. Eikä ole suurin osa Arabian astiastojakaan, vilkaisepa vaikka Toriin, kuinka monta Myrna ja Paratiisi- astiastoa siellä on myynnissä? Ja milloin ne on sinne ladattu ne ilmoitukset...
Miksi ihmeessä jonkun sukulaisen pitäisi käydä tavarani ensin läpi? On olemassa yrityksiä, joiden liiketoimintaa on asuntojen tyhjentäminen. Vai meinaatko, että vuokralaisten sukulaiset tai edes vuokranantajat itse tyhjentäisivät asunnot, joista vuokralainen on saanut häädön eikä itse ole pistänyt tikkua ristiin asunnon tyhjentämiseksi? Nämä yritykset tyhjentävät asunnon kuin asunnon muutamassa päivässä.
OK, no tuo kannattaa sitten kertoa niille sukulaisille, että tuo on toiveesi. Moni omainen ajattelee, että kuollut varmaankin haluaisi, että ainakin tärkeimmät paperit yms. hävitetään asianmukaisesti. Nuo tyhjennysfirmat nimittäin kärrää kaiken sellaisenaan kaatopaikalle, siellä on sitten ihan kaikki: lääkäripapereista lähtien. Ja jos sulle käy kuten mun muistisairaalle mummolle, joka nosti kaikki rahansa käteiseksi hautajaiskuluja varten ja piilotti liinavaatekaappiin lakanoiden väliin, sinne menee nekin. Noissa mainitsemissasi kämpissä nimittäin harvoin mitään kovin salaista on, siihen ei tarvitse silloin keskittyä. Mutta oikeasti, kerro tuo omaisille, helpottaa heidän oloaan kummasti.
Olen jo kertonutkin. Eikä mulla ole mitään lääkäripapereita kotona eikä sellaisia enää edes tule, kun kaikki terveystiedot ovat Kansallisessa terveysarkistossa. Tuo on tietysti riski, että nostaa kaikki rahansa tililtä ja piilottaa ne jonnekin, mutta tuokin edellyttää, että kävisin pankin konttorissa nostamassa säästötilini tyhjäksi. Muistisairaana en todennäköisesti edes muistaisi koko tilin olemassaoloa ja kun on tottunut maksamaan pankkikortilla (jota mulla ei ole säästötiliin eikä verkkopankkitunnuksiakaan siihen pankkiin), niin tuskin lähtisin ko pankin konttoriin rahojani nostamaan. Sellaiset tärkeät paperit kuten rahastojen ja muiden sijoitusten paperit, asunnon osakekirjat yms mulla on jo nyt pankin tallelokerossa.
Onhan sekin mahdollista, että vaikka nyt konmarittaisi miten, muistisairaana haalisikin taas talon täyteen tavaraa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aloittanut tyhjennyksen. Haluan tehdä lähtöni mahdollisimman helpoksi läheisille. Toivoa ei kuitenkaan enää ole. Surkeutta, köyhyyttä, työttömyyttä ja yksinäisyyttä. Hienoon jamaan ajettu maa ja pikkuhiljaa ihmiset sen mukana.
N35
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun joka kaappi oli NIIN täynnä kaikkea, ja joka ikinen tavara oli käytävä erikseen läpi, kun ekaksi saattoi olla jätesäkillinen paskaa (= kertaalleen käytettyjä joululahjapapereita) ja sit eteen ponnahti vaikka käteistä rahaa. Ja 50 mariskoolia, 30kpl muovikauhoja ja ja ja... mitähän meillä meni: kolme viikkoa sen kanssa?
Omaa ahneuttasi vain saat syyttää. Löysitkö edes niin paljon käteistä, että sillä sait korvattua kolmen viikon työn? Jos et, niin ihan turhaa ahersit.
Paljon helpommalla kaikin tavoin olisit päässyt, jos olisit vain todennut, että kamat kaatopaikalle. Jos vieläkin olet noin katkera asiasta, niin selvästikään ne muutamat setelit, jotka löysit, eivät olleet kaiken vaivan arvoiset.
Vai ahneutta:) Kyse oli mun lapsuuden kodista ja samoin pikkusiskon, joka oli tuolloin hädin 20v. Joo, kieltämättä vitutti tuolloin, mutta nyt kun se on tehty mikäs tässä. Viestin pointti oli tuo ero äidin ja tyttären välillä, toinen eli hyvän elämän loppuun saakka ja oli laittanut kaiken helppoon kuntoon meidän siistiä. Toinen jätti jälkeensä aivan järkyttävän pommin ja senkin osittain tarkoituksella, koska asiasta oli kyllä keskusteltu vuosien varrella. Itse en jaksa katsella mitään turhaa kamaa ympärilläni nykyään, joten mun jäämistö tulee olemaan helppo hoitaa. Koska usko pois, se tavara ei tuo onnellisuutta ei meistä kellekkään, oli se kuinka antiikkia omasta mielestä hyvänsä. Ja P.S: se meidän perintö oli siinä asunnossa ei niissä tavaroissa.
Vierailija kirjoitti:
Kuolema ei katso ikää. Mielestäni ihan minkäikäisenä tahansa kannattaa vähän miettiä mitä säästää ja mitä ei.
Tämä. Mun mieheni on jonkinlainen hamsteri. Herätys kävi kun puhuin hänelle siitä, kuinka aikanaan meidän pitää tyhjentää äitini kotona heidän vanha navettansa, suuri kaksikerroksinen rakennus joka on niin täynnä tavaraa että hädin tuskin pääsee kulkemaan. Miestä ahdisti edes ajatella. Sen jälkeen kerroin, että ei ole mukavaa sekään, kuinka hän keräilee kaikenmaailman tavaraa ajatuksella että "tälle voi vielä olla tarvetta" meillekin. Jos hän kuolee, joudun yksin käymään sen kaiken läpi. Ja näihin mahdollisesti tarpeellisiin tavaroihin kuuluvat mm. jotkut 90-luvun kuvaputkinäytöt ja erilaisia tietokoneen komponentteja aataminaikuisista koneista, jotka eivät käy enää mihinkään, samoin erilaisia rikkinäisiä johtoja, ja hyllykaupalla vanhoja pyyhkeitä ja lakanoita jotka olin jo heittänyt pois mutta mies "pelasti". Nyt on sovittu, että ensi kesänä käydään kaikki roina läpi. Saa nähdä paljonko sieltä oikeasti suostuu heittämään pois. Isältään on tämänkin piirteen perinyt. Anoppi piilottelee miehensä tavaroita, ja kun mies ei vuoteen tai pariin ole tavaraa kaivannut, kiikuttaa sen salaa roskiin.
Mummiani yksin hoitokotiin muuttaessani olen hiljaa mielessäni todennut, että mitä vähemmän tavaraa uuteen paikkaan päätyy, sitä vähemmällä pääsen sitten, kun ei viimeisimpään paikkaansa tavaraa saa mukaansa. Mummin kanssa ollaan yhdessä vähennetty tavaraa roimalla kädellä kahden muuton yhteydessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä maksuja omaistusten mukaan määrätä, vaan tulojen. Eli voit kyllä omistaa asunnon, mutta et voi vuokrata sitä eteenpäin, jos joudut itse asumaan hoitokodissa.
Paitsi että maistraatti määrää vuokraamaan asunnon markkinahintaan tai myymään sen ja sijoittamaan myynnistä saadut varat.
Ei ainakaan minua määrännyt. Päin vastoin. Asuntoa ei kannattanut myydä, koska muistisairas anoppini oli leski eikä maistraatin mukaan saanut luopua apen kuolinpesään kuluvan asunnon puolikkaan hallintaoikeudesta vastikkeetta.
Tämän päivän vanhukset kuuluvat vielä siihen ikäluokkaan, jolle on tärkeää säästää jopa vuosien takaiset tiliotteet, maksetut laskut, takuukuitit, epikriisit, reseptit jne jne. Meidän 50+ ikääntyminen tulee olemaan erilaista, koska tiliotteet ja maksetut laskut näkee verkkopankista, yhä useammalla kaupalla takuukuitti in kaupan tietojärjestelmässä, yli vuoden vanhoja terveystietoja ei tarvita kuin poikkeustapauksissa ja silloinkin ne on saatavilla siitä terveydenhuollonyksiköstä, jossa tiedot ovat aikoinaan syntyneetkin. Hoitotestamenttinsakin voi itse näpytettä Omakantaan. Säästettäviä papereita on vain sellaiset arvopaperit, jotka voi muuttaa rahaksi kuten asunnon osakekirjat, mahdolliset testamentit jne. Kun näille tärkeille papereille valitsee yhden ainoan säilytyspaikan ja kertoo sen myös lapsilleen, niin riittää, että kuoleman jälkeen lapset ottavat vain nämä paperit. Kaikki loppu on tavaraa ja mikäli perillisillä ei ole niihin kiinnostusta, niin netistä löytyy pilvin pimein yrityksiä, jotka ostavat kuolinpesiä ja myös tyhjentävät asunnon niistäkin tavaroista, joita eivät osta.
Miksi ihmeessä jonkun sukulaisen pitäisi käydä tavarani ensin läpi? On olemassa yrityksiä, joiden liiketoimintaa on asuntojen tyhjentäminen. Vai meinaatko, että vuokralaisten sukulaiset tai edes vuokranantajat itse tyhjentäisivät asunnot, joista vuokralainen on saanut häädön eikä itse ole pistänyt tikkua ristiin asunnon tyhjentämiseksi? Nämä yritykset tyhjentävät asunnon kuin asunnon muutamassa päivässä.