Imetys edistää yksinhuoltajaksi joutumista

Kylläpä kirjoitus veti minut hiljaiseksi, en tiedä, miten tämän nätisti sanoisin. Imetys siis lopetettiin mielikuvituksen puutteen vuoksi kuukauden kuluttua. Johan kuukausi menee pelkästään synnytyksestä toipumiseen, joillain nopeammin ja joillain vieläkin pitempään.

Oma imetys ei oikein onnistunut vaikka kaikkeni tein. En todellakaan olisi lopettanut imetystä kuukaudessa, jos maitoa olisi tullut.

Mulle valinta olisi helppo. Vähintään 6kk asti vauvalle ehdottomasti parasta on äidinmaito, jos vain mitenkään mahdollista (kaikilla ei maitoa tule tai esim lääkitys/sairaus estää). Jos mies oikeasti rakastaa, hän hoitaa seksihalunsa omin käsin, ja läheisyyttä on muutenkin kuin harrastamalla yhdyntää. Esim kaikki kolme sylikkäin (äiti isän sylissä, lapsi äidin sylissä imetettävänä).

No eipä vaikuttanut muutenkaan fiksulle, jos yhä uskoo jotain lukemaansa imetys ehkäisee seuraavalta raskaudelta.

.

Ja itse olen sitä mieltä, että jos mies ei voi odottaa sen aikaa, että nainen on valmis seksiin vauvan jälkeen, ei ole kummoinenkaan puoliso. Minulla on ollut paha väsymyskausi ilman vauvaa jo ja mies ymmärsi etten jaksa heiltella peittoa.

.

Monet valittavat, että mies ei pääse hoitamaan vauvaa, jos äiti imettää. Jos mies ei osaa hoitaa vauvaa muuten kuin ruokkimalla, on jossain vikaa? Meillä mies alusta asti tehnyt muita juttuja sitten vauvan kanssa.

Aivan järkyttävä. Vauva kuukauden ja mies "ei kestä enää hetkeäkään".

Ja joo toi ehkäsypuoli...

Mulla ei ole mitään korviketta vastaan mutta tuo kirjoitus tökkii. ..

Olen imettänyt 4 lasta vuoden verran, enkä ole törmännyt moiseen ilmiöön mitä kirjoittaja kertoo.

Seksielämä on palautunut halukkaana ja hyvänä 2-3 viikkoa synnytyksestä. Maitoa on tullut luovutettavaksi saakka vauvan tarpeiden lisäksi, koska äiti on voinut hyvin ja ollut rentoutunut.

Todella hyvä että kirjoittaja löysi ratkaisun ongelmaansa, mutta tuosta saa kyllä nyt ihan väärän kuvan jos yrittäisi yleistää

:( Ensinnäkään imetys ei ole luotettava ehkäisykeino. Toisekseen eikö edelleen ole jonkinlainen suositus odottaa jälkitarkastukseen asti seksin aloittamista? No, moni äiti varmaankin pystyy jo ennen, mutta tämä osoittaa, että synnytyksestä toipuminen jälkivuotoineen vie aikansa. Sitä paitsi moni nainen tuntee imetyksen myötä itsensä entistä haluttavammaksi, oma naiseus jotenkin korostuu ja onhan rinnatkin mukavasti normaalia isommat. Tottakai alussa ensimmäisen lapsen kanssa kaikki on uutta ja ehkä vähän hankalaa. Mutta kyllä imetys on pidemmän päälle niin helppo tapa ruokkia lasta, että ei nyt kuukauden takia kannata luovuttaa. Jos se ei jostain muusta syystä onnistu, on se asia erikseen, eikä siitä pidä syyllisyyttä tuntea. Mutta en siis ymmärrä miestä, joka ei voi tuollaisessa tilanteessa keskittyä naisen tukemiseen.

Joo, ei minunkaan tehnyt mieli seksiä KUUKAUSI synnytyksen jälkeen. Idiootti mies, jos "ei kestä enää hetkeäkään". Meillä meni varmaan 3kk ennen kuin harrastimme ensimmäisen kerran seksiä. Ja yli kaksi vuotta, että seksielämä palautui ennalleen. Onneksi miehelläni on muitakin arvoja elämässään kuin seksi. Parisuhde oli vauvavuonna tiukoilla, mutta unenpuutteen ei seksinpuutteen takia.

Jäin sanattomaksi.

Eikö mies olisi kestänyt seksittömänä enää hetkeäkään silloinkaan, jos seksittömyys olisi johtunut puolison peräaukkoon asti ulottuvasta repeämästä, virtsainkotinenssin osittaisesta puuttumisesta ja voimakkaista hermokivuista alapäässä? Jos ei, niin ei kannata lapsia tehdä ollenkaan.

Meillä on ollut aina itsestäänselvyys, että vauvan etu on kaikista tärkein. Vauvan elämässä viikot ja kuukaudet merkitsevät suunnattomasti, aikuiset jaksavat kyllä odottaa. 

"OLISIN halunnut tietää etukäteen, että saatan joutua tekemään erittäin vaikean valinnan vauvani ja mieheni välillä. Punnitsin asiaa pitkään, ja valitsin mieheni. Mieheni on se, johon rakastuin ja jonka valitsin kumppanikseni. Mieheni on se, jonka kanssa päätimme perustaa perheen. Mieheni on se, joka jää rinnalleni, kun lapsi lähtee omilleen."

Myös tämä karmii. Jos luonnevammainen mies (jolta se nyt tuon perusteella kuulostaa, sori vaan) valittaisi vauvan olevan vain tiellä ja pilaavan niinq kivat parisuhdejutut, niin vauva vaihtoon, kun mieheenhän tässä rakastuttiin ja se on sentään pysyvä (hahahahaha) ja lapsi lähtee väistämättä?

Joomoro kirjoitti:

Aivan järkyttävä. Vauva kuukauden ja mies "ei kestä enää hetkeäkään".

Ja joo toi ehkäsypuoli...

Mulla ei ole mitään korviketta vastaan mutta tuo kirjoitus tökkii. ..

Samat ajatukset heräsi mulla. Tuossa esitettiin seksi ja imettäminen suorastaan toisensa poissulkevana vaihtoehtona. Vihtattiin jopa, että imetys loppui koska mies painosti seksiin. Tai niin tuo on luettavissa. Tervettä?

Minusta on ok, jos nainen ei halua imettää, mutta se on oma päätös ja siitä on kannettava myös vastuu. Jos nainen on valintansa kanssa itse sinut, niin sillä ei ole mitään väliä, mitä muut asiasta ajattelee. Sen sijaan lehtien palstoilla uhriutuminen ei ehkä ole kovin kypsä tapa käsitellä asiaa?

Mitenhän tuon mielipidekirjoituksen kirjoittajan mies olisi selvinnyt, jos nainen olisi revennyt pahasti synnytyksestä. Meillä meni noin 6 kk synnytyksestä ennen kuin seksi alkoi olemaan normaalia. Yksi syy kuivat limakalvot ja toinen kiristävä arpi emättimen suulla. Mutta onneksi oma miehen ymmärsi tilanteen.

En ota kantaa mihinkään parisuhde juttuihin, jokainen taablaa tyylillään.

Mutta tosta häpätyksestä imetykseen, tehdään kyllä liian suuri syyllistävä spektaakkeli. Itselläni ei imetys onnistunut, kaikesta halusta, yrittämisestä ja poppakonsteista huolimatta. Minulta ei vaan muutamaa milliä enempää maitoa herunut. Kolme kuukautta pumppasin kun hullu.. ja se millä tavalla neuvolassa ja kaveripiirissä suhtauduttiin oli todella tylyä. Lähestulkoon jokainen kommentti oli "sä teet kyllä nyt jotain väärin.. " kaikkia mahdollisia neuvoja kokeilin, netistä kaivoin vinkkejä jne. Mutta kun maitoa ei herunut, niin sitä ei vaan tullut muutamaa tippaa enempää per kerta, niin mikäs sille mahtaa. Mutta kyllä siinä oli monta kertaa siitä arvostelusta pahoilla mielin. Mikään arvostelu tai jäkättäminen nyt ei vaan auta asiaa.

Lapsesta on kuitenkin kasvanut ihan normaali, hyvin sosiaalinen ja erittäin liikkuvainen pikku neiti. Jotain sentään tiedän tehneeni oikein.

..enkä muuten edes mene siihen, mitä kommetteja sain, kun kerroin että olin menossa suunniteltuun sektioon.

Sen vinkin vaan annan niille, jonka sen ensimmäisen lapsen saavat. Luottakaa itseenne, älkää kuunnelko paska puheita tai arvosteluita, haistattakaa vaikka paskat samantien ja neuvoja saa antaa sitten kun niitä kysyt, ei muuten. Neuvoja kyllä tulee ovista ja ikkunoista, ihan laidasta laitaan, se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle, sinä itse äitinä tiedät mitä teet. Jotenkin on outoa, että tulevalle äidille, ja tuoreelle äidille saa laukoa melkein mitä hyvänsä, kun muussa tapauksessa ihmiset eivät sotkeudu toisten yksityisasioihin. (olisin toivonut että joku olis tämän mulle kertonut, niin olisin voinut monelta pahalta mieleltä säästynyt)

Ja loppukaneettina. Mikä vittu siinä on, että kun liikut sen ison mahasi kanssa, se on jotain julkista omaisuutta, ja tuntemattomatkin ihmiset tulevat silittelemään mahaa. Ymmärrän, että hyväähän sillä tarkoitetaan, mutta itse en henk.koht pidä siitä että minuun kosketaan, ei ainakaan ilman lupaa ja varoittamatta.

no. tulipas avautuminen

Mies ei olisi kestänyt enää hetkeäkään... juu tietenkin aikuisen(!) miehen tarpeet ovat tärkeämmät kuin se, että pieni vauva saisi itselleen parasta ravintoa. Anteeks nyt vaan, mutta idiootti ja itsekäs ukko, mä olisin jo heittäny ulos.

En tiedä, pitäisikö naista sääliä, vai todeta että pösilö on nainut kaltaisensa.  Ehkä totean vain: lapsiraukka.

Ei hitto... Jos tuore äiti ajattelee että kaiken pitää sujua kk synnytksen jälkeen, niin voi raukkaa..

Mitä tuohon voi sanoa, jäin myös sanattomaksi.

Inhottavaa panettelua, mutta meillä on sujunut niin seksi kuin imetyskin neljän lapsen kanssa..

Mutta en ole, kuten ei mieskään, vaatinut itseltäni mitään kuukauden kuluttua synnytyksestä. Kaikkea ollaan yhdessä koitettu pikkuhiljaa.

Kyllä imettäminen on tärkeää.

Täyttä paskaa. Kirjoittaja todella jäänyt jonnekin 50-luvulle. Kumpi on tärkeämpää, vauvan imetys vai vanhempien (=isän seksihalut) hyvinvointi? Valitsivat sitten isän seksihalut sen vauvan imettämisen sijaan.

Seksi on muutakin kuin pelkkää yhdyntää. Läheisyyttä on muunlaistakin kuin pelkkää seksiä. Seksi on tärkeää, mutta jokainen tuleva vanhempi varmaan ymmärtää, että vauvan jälkeen äiti toipuu synnytyksestä ja seksuaalisuus voi olla tuoreelle äidille arka paikka muuttuneen kehon ja epävarmuuden kanssa. Ei toki näin kaikilla ja onni niille joilla on haluja eikä limakalvojen kuivuutta ja joita kropan muutokset ei haittaa, hienoa, että niitäkin kokemuksia löytyy.

Olipas tosi hämmentävää tekstiä. Jokainen tietty tyylillään, mutta oikeasti, kyllä ne vauvan tarpeet menee mielestäni etusijalle. Vauva-aika on vain väliaikaista. Mies saa ihan surutta odottaa. Vaikka eihän kaikilla naisilla halut mene, kun imettää ja imetys ei myöskään ole ainut syy halujen vähyyteen. Sanoisin, että väsymys vauva-aikana on todennäköisempi syy seksihalujen puuttumiseen. Ja kiinnitin myös huomiota tuohon kirjoittajan uskomukseen, että imetys ehkäisee uutta raskautta. No joo, enpä ihan luottaisi tuohon 100%. Teksti jäi jotenkin harmittamaan, koska kuulosti siltä, että hän olisi halunnut imettää, mutta koki ettei voisi miehen seksihalujen vuoksi niin tehdä. Aika surkeaa.

Se on jännä huomata miten eri tavalla ihmiset lukevat tuon mielipidekirjoituksen, ja miten eri tavalla ihmiset sen tulkitsevat ja asian ottavat.. mikä sitten on oikea tulkinta, mene ja tiedä?

Minä itse kyllä sain sen käsityksen, että kirjoittaja itse oli huolissaan seksielämästä ja otti itse sen miehen kanssa puheeksi, ja mies kertoi ettei "kestä enää".. Minusta avoin keskustelukin on hyvä, vaikkei siitä saadut vastaukset aina miellyttäisikään. Ja jos ei pidä itselleen EI mieluisista vastauksista, tai sen mahdollisuudesta, niin sitten ei pidä edes kysyä. Mutta silti mielestäni pahin vaihtoehto on se ettei asioista puhuta, sellainen ennenpitkää alkaa hiertää.

Mietin tossa vaan, että oliskohan tollaseen tuollaisessa tilanteessa olemassa kompomissi ratkaisu?  eihän imettäminen ja seksuaalinen kanssa käyminen toisiaan välttämättä sulje pois toisiaan, jos kerta nainen itsekkin on "huolissaan" miehen tarpeista, kun meni ihan itse  ja kysyi asiaa, niin mietin että  miksi ei voi imettää ja hoidella mies välillä vähän muulla tavoin, jos se miehen tarpeet huolettaa? Eli mietin tosiaan vähän tollasta kompromissi ratkaisua. Kyllähän me naiset sen tiedämme, ettei miehen pikku hoitamiseen usein paria minuuttia pitempää mene, hitokseen ne on siinä mielessä helppoja ;)

Muistan kyllä itsekkin, ettei vauvaaikana seksi jaksanut hirveästi kiinnostaa, ja miehellä oli sitä vastoin haluja, joten hoitelin miestä silloin tälloin muilla keinoin. Ja sanoo, mitä kuka mitä hyvänsä, niin onneksi miehelläni on sitä mielikuvitusta, koska oma kroppa muuttui raskauden myötä omasta mielestäni ei niin hyvään suuntaan, silti mies edelleen sitä rakastaa.. missä minä sitä inhoan. Ei ole enää niitä kauniita tissejä ja raskausarpia on vaikka muille jakaa.

Vierailija kirjoitti:

Se on jännä huomata miten eri tavalla ihmiset lukevat tuon mielipidekirjoituksen, ja miten eri tavalla ihmiset sen tulkitsevat ja asian ottavat.. mikä sitten on oikea tulkinta, mene ja tiedä?

Minä itse kyllä sain sen käsityksen, että kirjoittaja itse oli huolissaan seksielämästä ja otti itse sen miehen kanssa puheeksi, ja mies kertoi ettei "kestä enää".. Minusta avoin keskustelukin on hyvä, vaikkei siitä saadut vastaukset aina miellyttäisikään. Ja jos ei pidä itselleen EI mieluisista vastauksista, tai sen mahdollisuudesta, niin sitten ei pidä edes kysyä. Mutta silti mielestäni pahin vaihtoehto on se ettei asioista puhuta, sellainen ennenpitkää alkaa hiertää.

Mietin tossa vaan, että oliskohan tollaseen tuollaisessa tilanteessa olemassa kompomissi ratkaisu?  eihän imettäminen ja seksuaalinen kanssa käyminen toisiaan välttämättä sulje pois toisiaan, jos kerta nainen itsekkin on "huolissaan" miehen tarpeista, kun meni ihan itse  ja kysyi asiaa, niin mietin että  miksi ei voi imettää ja hoidella mies välillä vähän muulla tavoin, jos se miehen tarpeet huolettaa? Eli mietin tosiaan vähän tollasta kompromissi ratkaisua. Kyllähän me naiset sen tiedämme, ettei miehen pikku hoitamiseen usein paria minuuttia pitempää mene, hitokseen ne on siinä mielessä helppoja ;)

Muistan kyllä itsekkin, ettei vauvaaikana seksi jaksanut hirveästi kiinnostaa, ja miehellä oli sitä vastoin haluja, joten hoitelin miestä silloin tälloin muilla keinoin. Ja sanoo, mitä kuka mitä hyvänsä, niin onneksi miehelläni on sitä mielikuvitusta, koska oma kroppa muuttui raskauden myötä omasta mielestäni ei niin hyvään suuntaan, silti mies edelleen sitä rakastaa.. missä minä sitä inhoan. Ei ole enää niitä kauniita tissejä ja raskausarpia on vaikka muille jakaa.

Hei, kuukausi synnytyksestä---- kuukausi!!!!

Ja oli vielä alapää kärsinyt...

Kuukausi!!!!!

Ja jaksut loppu.

Hienosti on myös miehet ja isät kommentoineet hs sivuilla. Peukku!

Toiv kirjoittajarouvan mies myös lukee nuo.