raskaana eksälle ja eksän uusi raskaana
En tiedä oikein pitäiskö itkeä vai nauraa.... En olis ikinä kuvitellut joutuvani tämmöiseen tilanteeseen, ihan kun jostain huonosta komediaelokuvasta. Ja lisättäköön vielä että minun ei pitänyt voida tulla raskaaksi luonnollisin keinoin eikä raskautta osattu epäillä yhtään mistään, että tuli totaalisena yllätyksenä ja tosiaan asian selvitessä olin ollut jo useamman kuukauden raskaana. Asiasta entiselle miehelle kerrottuani tämä kihlasi seuraavana päivänä uuden parinkuukauden aikaisen seurustelukumppaninsa ja perään pamautti tämän paksuksi. :D Minulla ei ole siis mitään vastaan tätä hänen uutta elämäänsä enkä ole vaatinut missään vaiheessa mitään enkä omista tätä miestä kohtaan mitään tunteita enkä ole tätä kohtaan katkera, vaikka syytä siihen varmaankin kaiken jälkeen olisi. Mutta mistä moinen vahva reaktio?
Kommentit (78)
Vierailija kirjoitti:
Mitään kummallista tuossa tilanteessa ei ole. Minä itse olin raskaana jo kun kuulin, että mieheni ex-vaimo on myös raskaana. Heidän avioerostaan ei ollut kulunut vielä vuottakaan. Tämä ex- vaimo ei ollut naimisissa, mutta oli seurustellut jo pidempään uuden kumppaninsa kanssa. Kun sitten ex-vaimon lapsi syntyi , oli lapselle viranomaisten toimesta merkitty isäksi minun mieheni. Sitten olikin juridisesti yllättävän vaikeata saada tälle vastasyntyneelle virallisesti oikea isä myös papereihin. Kun me kaikki kuitenkin olimme yhtämieltä siitä ,että ex-vaimon uusi kumppani oli biologinen isä, jouduimme järjestämään oikedenkäynnin Helsingin Raastuvanoikeudessa, jossa lastenvalvoja edusti tätä vastasyntynyttä. Minä mm. jouduin todistamaan, että mieheni asui siittämisen aikaan meillä, olin siis oikeudenkäynnin aikaan jo itsekin pitkällä raskaana. Vasta siinä totisessa tilanteessa aloin nähdä vähän huvittavana koko prosessin. Tämän jälkeen lapsi kastettiin ja sai oikean isänsä nimen ja myöhemmin vielä sisaruksia.
Miehesi ja exänsä olivat siis aviossa lapsen syntyessä, muutenhan tuo ei ole mahdollista. Naimattoman naisen lapsen isäksi kun ei yksikään viranomainen merkitse exää. Se ei vaan lain puolesta ole mahdollista. Ja siks toisekseen, lapsen isyys tutkitaan dna-testillä, eikä millään naisystävän todistuksella. Eihän sun todistus millään estä sitä etteikö miehesi voisi olla lapsen isä. Ei raskaaksi tekemiseen mitään yhdessäasumista tarvita. Tarvitaan vain yksi seksikerta.
Joko muuten miehes on vihdoin hoitanut sen avioeron?
Minä olen se numero 55, jonka miehen ex-vaimo sai lapsen, vähän ennen meidän yhteistä vauvaa. Me emme ole mitään huolimatonta wt-porukkaa, vaan kyseessä on 4 lääkäriä ja olemme kaikki (huippu-viroissa) kunnollisia ja kaikin puolin hyvin toimeentulevia. Olisi kuitenkin oikein lasta kohtaan ,että hän saisi oman isänsä nimen. Kuitenkin se on lapselle tärkeä itsetunnonkohottaja. Tähänkin varmaan lastenvalvoja vielä puuttuu, kunhan lapsi syntyy. Kyllä Suomessa pidetään huolta, että lapselle isä vahvistetaan, muutenhan osa miehistä ei haluaisi tietää mitään jälkeläisistään. Toivon sinulle paljon onnea, varmasti pärjäät. Lapselle riittää, että hän sinulle toivottu ja rakastettu, sen jälkeen yleensä kaikki muutkin ympäristössä rakastavat lastasi. Kyllä hänestä voi tulla vaikka presidentti. Elämä joskus yllättää. Itse kuitenkin päätät paljonko pidät yhtä lapsen isään. Ei sinun tarvitse ajatella sitä uutta perhettä, olet vastuussa vain omasta lapsestasi. Jos mies ei maksa, saat ilman muuta elatusavun Kelalta, ja säänöllisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen se numero 55, jonka miehen ex-vaimo sai lapsen, vähän ennen meidän yhteistä vauvaa. Me emme ole mitään huolimatonta wt-porukkaa, vaan kyseessä on 4 lääkäriä ja olemme kaikki (huippu-viroissa) kunnollisia ja kaikin puolin hyvin toimeentulevia. Olisi kuitenkin oikein lasta kohtaan ,että hän saisi oman isänsä nimen. Kuitenkin se on lapselle tärkeä itsetunnonkohottaja. Tähänkin varmaan lastenvalvoja vielä puuttuu, kunhan lapsi syntyy. Kyllä Suomessa pidetään huolta, että lapselle isä vahvistetaan, muutenhan osa miehistä ei haluaisi tietää mitään jälkeläisistään. Toivon sinulle paljon onnea, varmasti pärjäät. Lapselle riittää, että hän sinulle toivottu ja rakastettu, sen jälkeen yleensä kaikki muutkin ympäristössä rakastavat lastasi. Kyllä hänestä voi tulla vaikka presidentti. Elämä joskus yllättää. Itse kuitenkin päätät paljonko pidät yhtä lapsen isään. Ei sinun tarvitse ajatella sitä uutta perhettä, olet vastuussa vain omasta lapsestasi. Jos mies ei maksa, saat ilman muuta elatusavun Kelalta, ja säänöllisemmin.
Juu, ihan varmasti olette lääkäreitä kaikki. Siltikään ette edes tiedä miten nää hommat Suomessa hoituu, sepustat jotain ihmetarinoita. Jotka ei mitenkään voi pitää paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tosiaan törkeää vihjata vaikeasti raskaaksi tulevalle eikö abortti olisi mahdollista....
Kyllä se abortti tässä tilanteessa olisi paras. Miten selität aikanaan lapselle että isällä on melkein samanikäinen sisar/velipuoli? siinä tulee valtavasti ongelmia jos ap lapsen pitää.
Eiköhän se pidä isän kertoa eikä äidin...
Miten olisi vaikka "äiti ja isä erosivat ja äiti huomasi vasta sen jälkeen, että on raskaana, ja isä oli jo ennättänyt perustaa perheen toisen naisen kanssa".
Se, millainen suhde isän ja lapsen välille tulee, on ihan jotain muuta kuin sen selittäminen, miksi isällä on lapsia monen naisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään kummallista tuossa tilanteessa ei ole. Minä itse olin raskaana jo kun kuulin, että mieheni ex-vaimo on myös raskaana. Heidän avioerostaan ei ollut kulunut vielä vuottakaan. Tämä ex- vaimo ei ollut naimisissa, mutta oli seurustellut jo pidempään uuden kumppaninsa kanssa. Kun sitten ex-vaimon lapsi syntyi , oli lapselle viranomaisten toimesta merkitty isäksi minun mieheni. Sitten olikin juridisesti yllättävän vaikeata saada tälle vastasyntyneelle virallisesti oikea isä myös papereihin. Kun me kaikki kuitenkin olimme yhtämieltä siitä ,että ex-vaimon uusi kumppani oli biologinen isä, jouduimme järjestämään oikedenkäynnin Helsingin Raastuvanoikeudessa, jossa lastenvalvoja edusti tätä vastasyntynyttä. Minä mm. jouduin todistamaan, että mieheni asui siittämisen aikaan meillä, olin siis oikeudenkäynnin aikaan jo itsekin pitkällä raskaana. Vasta siinä totisessa tilanteessa aloin nähdä vähän huvittavana koko prosessin. Tämän jälkeen lapsi kastettiin ja sai oikean isänsä nimen ja myöhemmin vielä sisaruksia.
Miehesi ja exänsä olivat siis aviossa lapsen syntyessä, muutenhan tuo ei ole mahdollista. Naimattoman naisen lapsen isäksi kun ei yksikään viranomainen merkitse exää. Se ei vaan lain puolesta ole mahdollista. Ja siks toisekseen, lapsen isyys tutkitaan dna-testillä, eikä millään naisystävän todistuksella. Eihän sun todistus millään estä sitä etteikö miehesi voisi olla lapsen isä. Ei raskaaksi tekemiseen mitään yhdessäasumista tarvita. Tarvitaan vain yksi seksikerta.
Joko muuten miehes on vihdoin hoitanut sen avioeron?
Eikö se ole niin, että mies ja eksä ovat olleet naimisissa, kun lapsi on saanut alkunsa? Muutenhan esim. raskausaikana leskeksi jääneen naisen lapsi ei voisi periä isäänsä. Sikiämisaika on tässä oleellinen, ei syntymäaika.
DNA-testejä tehdään vain, jos joku osapuoli kiistää isyyden.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka vitun kusipää kehtaa edes ehdottaa ap:lle aborttia? Voi helvetti kun se abortti ei ole mikään yksinkertainen toimenpide. Abortissa tapetaan lapsenalku, ei ole verrattavissa esim luomen poistoon
Ihana reaktio, tunteikas.. :D
Painoin jo kerran peukkua, toista kertaa en voi painaa, mutta lähetän sen kirjeitse kirjekyyhkylläni!
Samaa mieltä tästä mutta itsellä on kyllä lähteny pariki peukkua kerralla, en kyllä tiedä miten!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka vitun kusipää kehtaa edes ehdottaa ap:lle aborttia? Voi helvetti kun se abortti ei ole mikään yksinkertainen toimenpide. Abortissa tapetaan lapsenalku, ei ole verrattavissa esim luomen poistoon
Ihana reaktio, tunteikas.. :D
Painoin jo kerran peukkua, toista kertaa en voi painaa, mutta lähetän sen kirjeitse kirjekyyhkylläni!Samaa mieltä tästä mutta itsellä on kyllä lähteny pariki peukkua kerralla, en kyllä tiedä miten!
Sä oot huijannut jotenkin. Painoin varmaan 150 kertaa peukkua viestiisi noin sekunnissa, mutta yksi vaan tuli. No, jos joskus äkkäät miten niitä peukkuja livahtaa useampi niin infoile!
Vierailija kirjoitti:
Sä saat ilmeisesti sitten jouluvauvan? Jos oot saanu tietää raskaudesta vasta ollessasi viidennellä kuukaudella, ja kertonut exälle siinä vaiheessa? Siis vaikka tää uus pari ois samana iltana tiedon saatuaan aloittanu vauvan teon, niin kuluuhan siinä nyt minimissään 1½ kk ennen kuin voi alkaa edes epäillä, että on tärpännyt... kun en usko, että ovat päivittäin tehneet raskaustestin ja välittömästi sen näyttäessä plussaa, soittaneet sulle. Joten lienet väkisinkin nyt sitten kahdeksannella? Ei vaiskaan, ite epäilen että ihan hyvä provo, mutta ois pitänyt laittaa vähän tunteita enemmän kehiin kirjoituksiin tai jotain.
Eipä ole jouluvauvaa tulossa, alkuvuodesta kylläkin. Vähän vaikeaa laittaa tunteita kirjoituksiin kun en tässä koe oikeastaan tunteita mihinkään suuntaan, kunhan tulin pohtimaan asiaa! :D Harmi etten voi tarjota sulle niitä tyypillisiä katkeran eksän itkuja, ne kun niin monia kiinnostaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On tosiaan törkeää vihjata vaikeasti raskaaksi tulevalle eikö abortti olisi mahdollista....
Kyllä se abortti tässä tilanteessa olisi paras. Miten selität aikanaan lapselle että isällä on melkein samanikäinen sisar/velipuoli? siinä tulee valtavasti ongelmia jos ap lapsen pitää.
Eiköhän se pidä isän kertoa eikä äidin...
Miten olisi vaikka "äiti ja isä erosivat ja äiti huomasi vasta sen jälkeen, että on raskaana, ja isä oli jo ennättänyt perustaa perheen toisen naisen kanssa".
Se, millainen suhde isän ja lapsen välille tulee, on ihan jotain muuta kuin sen selittäminen, miksi isällä on lapsia monen naisen kanssa.
Nimenomaan. Tottakai olisi mukavaa jos isä haluaisi olla tämänkin lapsensa kanssa tekemisissä vielä jonain päivänä, mutta tilanne on nyt tämä ainakin toistaiseksi. Kiinnostaisi tosiaan tietää että mitähän ongelmia mulle on tässä valtavasti tiedossa ja miksi? Pitäiskö munkin nyt olla sitä mieltä että tämän uuden tyttöystävän pitäisi keskeyttää raskautensa siksi, että mulle tulee hankaluuksia myöhemmin selittää miksi hänellä on samaa ikäluokkaa oleva veli- tai tytärpuoli? :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitään kummallista tuossa tilanteessa ei ole. Minä itse olin raskaana jo kun kuulin, että mieheni ex-vaimo on myös raskaana. Heidän avioerostaan ei ollut kulunut vielä vuottakaan. Tämä ex- vaimo ei ollut naimisissa, mutta oli seurustellut jo pidempään uuden kumppaninsa kanssa. Kun sitten ex-vaimon lapsi syntyi , oli lapselle viranomaisten toimesta merkitty isäksi minun mieheni. Sitten olikin juridisesti yllättävän vaikeata saada tälle vastasyntyneelle virallisesti oikea isä myös papereihin. Kun me kaikki kuitenkin olimme yhtämieltä siitä ,että ex-vaimon uusi kumppani oli biologinen isä, jouduimme järjestämään oikedenkäynnin Helsingin Raastuvanoikeudessa, jossa lastenvalvoja edusti tätä vastasyntynyttä. Minä mm. jouduin todistamaan, että mieheni asui siittämisen aikaan meillä, olin siis oikeudenkäynnin aikaan jo itsekin pitkällä raskaana. Vasta siinä totisessa tilanteessa aloin nähdä vähän huvittavana koko prosessin. Tämän jälkeen lapsi kastettiin ja sai oikean isänsä nimen ja myöhemmin vielä sisaruksia.
Miehesi ja exänsä olivat siis aviossa lapsen syntyessä, muutenhan tuo ei ole mahdollista. Naimattoman naisen lapsen isäksi kun ei yksikään viranomainen merkitse exää. Se ei vaan lain puolesta ole mahdollista. Ja siks toisekseen, lapsen isyys tutkitaan dna-testillä, eikä millään naisystävän todistuksella. Eihän sun todistus millään estä sitä etteikö miehesi voisi olla lapsen isä. Ei raskaaksi tekemiseen mitään yhdessäasumista tarvita. Tarvitaan vain yksi seksikerta.
Joko muuten miehes on vihdoin hoitanut sen avioeron?
Eikö se ole niin, että mies ja eksä ovat olleet naimisissa, kun lapsi on saanut alkunsa? Muutenhan esim. raskausaikana leskeksi jääneen naisen lapsi ei voisi periä isäänsä. Sikiämisaika on tässä oleellinen, ei syntymäaika.
DNA-testejä tehdään vain, jos joku osapuoli kiistää isyyden.
Ei ole. Lapsen isäksi voidaan automaattisesti merkitä vain AVIOMIES. Jos pariskunta on eronnut, niin lapsen isyys tutkitaan kuten kaikkien naimattomien naisten lasten isyys. Eli lastenvalvoja ottaa yhteyttä ja pyytää äidin juttusilleen.
Leskeys on sitten taas oma asiansa, siinä tosiaan lapsen isäksi merkitään kuollut aviomies jos tämä on ollut hengissä siittämisaikana.
Ja eikös se sun miehes kiistänyt isyyden? Joten miksei testiä siis tehty. Yksi osapuolihan kiisti isyyden.
tilastoja kehiin kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstan perusteella tuntuu olevan yleistäkin, että lääkärit tuomitsevat nuoria naisia ikuiseen lapsettomuuteen. Olisi mielenkiintoista kuulla diagnoosit noiden lausuntojen takaa. Tai sitten lääkäri sanoo, että voi olla haasteita tulla raskaaksi, ja wt-väki tulkitsee sen niin että voivat nussia niin paljon kuin sielu sietää, ehkäisystä viis.
Siis nimenomaan näin. Eikä edes wt-väki vaan hyvin yleistä että nainen kuulee lääkärin sanat paljon ehdottomampina kuin mitä ne on. Sama juttu kun ihmiset väittää parantuneesta "parantumattomasta sairaudesta". Se on voinut olla esim. sairaus josta paranemisennuste on 2 prosenttia ja ainahan joku on kahdessa prosentissa.
No esimerkiksi endometrioosi on yllättävän yleinen, ja myös PCOS. Minuakin peloteltiin usean eri gynekologin taholta, että en endometrioosini vuoksi välttämättä raskaudu helposti ja että pääsisin heti puolen vuoden yrittämisen jälkeen hedelmöityshoitoihin. Kävi kuitenkin niin onnellisesti, että tulin helposti luomuna raskaaksi.
Aikamoinen siitossonni mieheksi. Tekee mahon naisen raskaaksi, ja toisen vielä heti raskaaksi.
Mutta mikä on tilanteessa ongelma? Etkö halunnut tulla raskaaksi? Voit varmaan antaa lapsen adoptoitavaksi, jos et halua kasvattaa sitä yksin, kun abortti kerran on liian myöhäistä. Onko miehen reaktio ongelma? Hän vaikuttaa olevan vain nopea käänteissään. Ehkä hänen piti kihlata nainen, kun tämä oli kuullut sinun odottavan miehelle lasta, ettei nainen jättäisi häntä.
Vierailija kirjoitti:
En tiedä oikein pitäiskö itkeä vai nauraa.... En olis ikinä kuvitellut joutuvani tämmöiseen tilanteeseen, ihan kun jostain huonosta komediaelokuvasta. Ja lisättäköön vielä että minun ei pitänyt voida tulla raskaaksi luonnollisin keinoin eikä raskautta osattu epäillä yhtään mistään, että tuli totaalisena yllätyksenä ja tosiaan asian selvitessä olin ollut jo useamman kuukauden raskaana. Asiasta entiselle miehelle kerrottuani tämä kihlasi seuraavana päivänä uuden parinkuukauden aikaisen seurustelukumppaninsa ja perään pamautti tämän paksuksi. :D Minulla ei ole siis mitään vastaan tätä hänen uutta elämäänsä enkä ole vaatinut missään vaiheessa mitään enkä omista tätä miestä kohtaan mitään tunteita enkä ole tätä kohtaan katkera, vaikka syytä siihen varmaankin kaiken jälkeen olisi. Mutta mistä moinen vahva reaktio?
Lisääntykää ja täyttäkää maa! Näin sanassakin sanotaan. Ex-miehesi noudattaa vain sanaa, propsit siitä!
Onnea vauvasta! Toivottavasti kaikki menee hyvin :) En vain ihan ymmärrä, miksi exäsi uusi elämä niin mietityttää? Todennäköisesti hän olisi muutenkin hankkinut lapsia uuden kumppanin kanssa, joten onko sillä nyt väliä milloin niitä syntyy, kun mies ei kuitenkaan arkea kanssasi jakaisi muutenkaan.
Vierailija kirjoitti:
No eihän sun on sen lapsen isää pakko kenellekään kertoa, paitsi tietysti sille lapselle sitten joskus ennen kuin se on täysi-ikäinen. Voithan vaikka kavereille sanoa, että kävit vieraissa ja se oli yksi syy teidän eroonnekin. Oishan se aika epäreilua sun exääkin kohtaan alkaan vaatii jotain elatusapumaksuja tms juuri nyt, kun uusi oikea tulevan perheen perustaminen vie kuitenkin hirveesti niin rahaa kuin aikaakin häneltä. Vielä enemmän väärin se olisi exän nykyistä ja heidän tulevaa vauvaansa kohtaan.
*huutonaurua*
Ei h*lvetti, kuka pystyy kirjoittamaan tällaista sontaa?
Vierailija kirjoitti:
Onnea vauvasta! Toivottavasti kaikki menee hyvin :) En vain ihan ymmärrä, miksi exäsi uusi elämä niin mietityttää? Todennäköisesti hän olisi muutenkin hankkinut lapsia uuden kumppanin kanssa, joten onko sillä nyt väliä milloin niitä syntyy, kun mies ei kuitenkaan arkea kanssasi jakaisi muutenkaan.
Kiitos! Kaikki on onneksi mennyt oikein mukavasti :-) Ei sillä ole mulle mitään väliä, tämän keskustelun laitoin tänne pohdintana. Onhan se nyt kummallista että heti kuullessaan minun odottavan tälle lasta, menee ja tekee tämmöiset suuret elämänharppaukset ihmisen kanssa jonka on tuntenut sen pari kuukautta (jos ketään tuossa ajassa nyt voi edes tuntea..) Olen tuntenut tämän miehen ihan lapsuudesta asti että voin kyllä sanoa tuntevani hänet lähes perinpohjaisin, eikä ihan summanmutikassa tekisi tuollaisia päätöksiä ja esimerkiksi on aina puhunut haluavansa lapsia vasta vuosien yhdessäolon jälkeen, eikä missään nimessä naimisiin koska on nähnyt kaveripiirissään niin paljon tuhoisia avioliittoja. En mä tuomitse siinä mielessä miehen toimintaa muuten että antaa palaa vaan ja hyvä että on onnellinen, mutta tuntuu että hän koittaa pakoilla vastuutaan tästä tilanteesta aika järein keinoin vaikka en ole häneltä mitään vaatinut. Ja tuo "kun mies ei kuitenkaan arkea kanssasi jakaisi muutenkaan", niin että mitä hittoa se on tarkoittavinaan? En ole missään vaiheessa halunnut miestä takaisin OMAAN elämääni, enkä vaatinut häntä osallistumaan lapsensa elämään. Vaikkakin toivonut sitä, edes jossain määrin. Tottakai mua nyt vähän ihmetyttää että tämä lapsi ei häntä kiinnosta, mutta uutta siinä samalla lähdetään pyöräyttelemään. En mä hylkäisi omaa lastani siitä syystä että olen eronnut tämän toisesta vanhemmasta? :D Asiaa pohdittuani en haluaisikaan noin epävakaata ihmistä lapseni elämään.
Elämä on kiinnostavaa, onnea sinulle joka tapauksessa.