Lue keskustelun säännöt.
Syyhy ei lähde - elämä pilalla?
24.11.2016 |
Olen 24-vuotias nainen. Lomareissulla Aasiassa pelkäsin lutikoita kuollakseni. Niiltä vältyttiin, mutta mukaan tarttui odottamaton, vähintään yhtä vastenmielinen matkamuisto; syyhy.
Alunperin ihoni reagoin niin voimakkaasti, että lääkäri luuli kyseessä olevan tavallinen ihotuluhdus (en muista enää tarkempaa nimeä). Sain antibiootit, iho parani, mutta kutina ei kadonnut. Pian kuulinkin kaveriltani, että koko porukalla oli syyhy. Hain voiteen apteekista ja tein hoidon. Saamieni ohjeiden mukaan pesin kaikki vaatteeni (reissussa helppoa kun vain rinkallinen mukana), vaihdoin lakanat (sekä ennen rasvausta, että rasvausta seuraavana päivänä), lisäsin voidetta aina jos esim. pesin käteni jne. Olin todella tarkkana koko homman kanssa. Toistin hoidon viikon päästä.
Vaan kutina ei loppunut. Lääkäri ohjeisti vain odottelemaan, kuulemma kutinaa saattaa kestää jopa kuukauden. Kuukaudenkaan päästä kutina ei ollut kadonnut, ainoastaa pahentunut. Tässä vaiheessa olin jo Suomessa, joten kävin ensimmäistä kertaa suomalaisella lääkärillä. Sain ohjeeksi vielä toistaa rasvauksen kahdesti, jospa suomalainen voide toimisi paremmin.
Kutin helpotti. Kunnes syksyllä lopetin allergialääkkeiden syömisen. Kutina palasi, mutta tässä on mennyt jo lähes vuosi, joten ihoni on niin tottunut, ettei näppylöitä enää juurikaan tule. Kahdesti olen käynyt lääkärissä, mutta lääkäri sanoo, etteivät voi tehdä mitään, kun eivät näe eläviä syyhypunkkeja käsissäni. Työterveyslääkärillä vihdoin löysivät elävänkin yksilön ja sain suun kautta otettavan lääkkeen ja vihdoin luulin kaiken olevan hyvin.
Mutta ei. Taas sama alkamassa! Ja pahinta tässä kaikessa on, että ihoni alkaa haisemaan järkyttävältä todella nopeasti. En uskalla käydä enää missään. Olen aivan lopussa tämän asian kanssa. Sosiaalinen elämäni on täysin pysähtynyt, kahteen kuukauteen en ole uskaltanut mennä näkemään ketään. Olen todella sosiaalinen ja positiivinen ihminen tavallisesti, mutta pelkkä kaupassa käyminen on muuttunut käsittämättömän ahdistavaksi tapahtumaksi.
Eikö tähän oikeasti ole mitään apua? Joudunko viettämään loppuelämäni tällaisenä? Toivottavasti edes joku jaksaa lukea loppuun asti.
Kommentit (1381)
Niin ja muuten se WHO suosittaa 10-30 % bentsyylibentsoaattia syyhyn hoitoon ihmisillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei kuulkaas kaikki! Nyt saa bionixiä taas. Kärkkäisellä on sitä ja halvemmalla kuin puuilossa. Voi tätä ilon ja onnen päivää 🤗
Vierailija kirjoitti:
Hei kuulkaas kaikki! Nyt saa bionixiä taas. Kärkkäisellä on sitä ja halvemmalla kuin puuilossa. Voi tätä ilon ja onnen päivää 🤗
No ei ole enää. Tuli tänään ja heti loppui. Kerkesin tilata 2 kpl.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut nyt yli viikon kovaa kutinaa ympäri kehoa, mutta ihossa ei näy mitään poikkeavaa, vaikka olen yrittänyt tarkasti syynätä. Olen menossa ensi viikolla lääkäriin, mutta kiinnostaisi tietää, voiko kutinaa olla monta viikkoa ennen iho-oireiden ilmaantumista?
Minulla oli tosi outo kutinakokemus jokin aika sitten, eikä se vahvoista epäilyistäni huolimatta ollut syyhyä. Kutina oli kovin syyhymäistä, on nimittäin aiemmasta jo kokemusta, se alkoi melko yhtäkkiä, ihan parissa tunnissa, sieltä täältä yhtäkkiä "syyhytteli", vatsasta, käsivarsista, hartioista, selästä, reisistä, kainaloista, niskasta mutta syyhylle vielä epätyypillisesti päänahasta ja kasvoistakin. En ole koskaan muulloin kokenut sellaista kutinaa ja raapimisen tarvetta kuin "sairastaessani" syyhyä. Olin varma että se on sitä. Kutinaa jatkui pari päivää, en nähnyt mitään ihomuutoksia kuten näppyjä tai käytäviä mutta toisaalta ei ollut mitään ihottumaakaan kuten nokkosrokkoa. Otin jotain allergialääkettä mikä auttoi ja parissa päivässä kutina lakkasi. Kutinaa kesti n. 5 pv ja väheni kun otin kahtena päivänä allergialääkettä ja loppui sitten kokonaan. Enää ei kutita, ei ole tullut mitään syyhymäisiä ihomuutoksia. En usko että oli siis syyhy, epäilen itse jotain virusta joka sai aikaan kutinaa. Oli hyvä etten heti lähtenyt rasvailemaan vaan olin omaehtoisessa karanteenissa ja tarkkailin tilannetta. Ehkä kaikilla kutisijoilla kyse ei ole syyhystä mutta koska sitä on nyt niin paljon liikkeellä niin se tulee helposti mieleen ja lähdetään hoitamaan vaikka ei olisi niitä ihomuutoksia. En ole lääkäri mutta allergialääkettä, antihistamiinia voi kokeilla, jos on joku nokkosrokko tms niin siitä saanee vasteen aika hyvin ja reaktio laantuu, jos kyse syyhystä niin ei laannu.
Vierailija kirjoitti:
Sinä joka olit ärjestelmäkameralla kuvannut syyhyä. Ota pari punkkia testiin niin, että ensin sivelet vaikka lautaselle jotain tavallista rasvaa, vaikka Novalania. Toiselle lautaselle bentsyylibentsoaattia. Annat niiden kuivahtaa. Sitten laitat näille lautasille aineen päälle syyhypunkin. Onko liikehdinnässä eroa? Sitten laitat kolmannelle puhtaalle lautaselle bentsyylibentsoaattia tuoreenna ja sen päälle syyhypunkin. Lisäksi vielä neljännelle lautaselle käsidesiä tuoreena ja syyhypunkin siihen. Onko liikehdinnässä eroa? Mietin, että kun bentsyylibentsoaatti on syyhypunkille hermomyrkkyä, niin erottaako sen punkin käytöksessä. Testi antaisi osviittaa myös siitä, voiko tartuntaa ehkäistä esim. käyttämällä käsidesiä.
Kuule, nämä veijarit ovat elämänsä kunnossa. Ei niitä saa kiinni. Ehtivät aina karata pois neulan alta. Käsidesi ei tehoa syyhyn. On liian laimea. Sairaalan käyttöön tarkoitettu desifiointiaine voi tepsiä, mutta sitä saa tilattua vain tukusta ammattikäyttöön.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut nyt yli viikon kovaa kutinaa ympäri kehoa, mutta ihossa ei näy mitään poikkeavaa, vaikka olen yrittänyt tarkasti syynätä. Olen menossa ensi viikolla lääkäriin, mutta kiinnostaisi tietää, voiko kutinaa olla monta viikkoa ennen iho-oireiden ilmaantumista?
Minulla oli tosi outo kutinakokemus jokin aika sitten, eikä se vahvoista epäilyistäni huolimatta ollut syyhyä. Kutina oli kovin syyhymäistä, on nimittäin aiemmasta jo kokemusta, se alkoi melko yhtäkkiä, ihan parissa tunnissa, sieltä täältä yhtäkkiä "syyhytteli", vatsasta, käsivarsista, hartioista, selästä, reisistä, kainaloista, niskasta mutta syyhylle vielä epätyypillisesti päänahasta ja kasvoistakin. En ole koskaan muulloin kokenut sellaista kutinaa ja raapimisen tarvetta kuin "sairastaessani" syyhyä. Olin varma että se on sitä. Kutinaa j
Minä epäilin kaikkea muuta paitsi syyhyä. Tartunta ennätti olla jonkin aikaa. Ei ollut perheessä muilla, eikä mitään pidempää ihokontaktia kenenkään muunkaan kanssa. Eli tartunnan ei pitäisi olla edes mahdollinen......
Syyhy pääsi niin pahaksi, ettei nyt meinaa päästä eroon. Rikkivaseliini kokeilussa, Nix ja Scatol eivät tehonneet.
Lainaten alla olevaa, niin tämä versio joka täällä nyt kiertää ja on eri syyhypunkki mihin lääkärit ovat tottuneet, niin valitettavasti on sellainen joka voi tarttua ihmisestä eläimeen ja toisinpäin. Tavallinen syyhy ei toki tartu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikka väitetään ettei koirista voi tarttua en usko yhtään kun miettii kuinka paljon ihmisillä on nykyään koiria ja niiden annetaan nukkua samassa sängyssä.
Lopettakaa jo tämä koirahöpötys. Koiralla on omat täit, syyhyt ja hilsepunkit. Ne ei tartu ihmiseen eikä ihmisen vastaavat koiraan. Ainoa huomioitava asia ihmisen syyhyn kannalta on se, että koira on vähän kuin tyyny. Jos siihen on ihmisen syyhypunkki mönkinyt, niin se voi mönkiä siinä aikansa ja kuolee sitten pois. Koira kuitenkin liikkuu, ravistelee ym., joten tuskin ne siinä yhtä kauaa pysyy edes kyydissä. Häädön jälkeen vältä ylimääräistä rapsuttelua pari päivää tai rapsuta kertakäyttöhanskoilla. Ulkona voi myös kammata tai pöyhyttää turkkia hanskat kädessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Satuin löytämään sairaanhoitopiirin ohjeen bentsyylibentsoaatin käytöstä syyhyn hoitoon.
https://www.hyvaks.fi/sites/default/files/ohjeet/Syyhyn%20kotihoito-ohj…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ymmärsinkö oikein, että tekstiilit pestään ohjeen mukaan päivinä 4, 8, 9, 10?
Vierailija kirjoitti:
Ymmärsinkö oikein, että tekstiilit pestään ohjeen mukaan päivinä 4, 8, 9, 10?
Minä luin näin:
Jos hoito tehdään Tenutexillä, hoito on päivinä 1 ja 8. Vuodevaatteet pestäisiin päivien 1 ja 8 päätyttyä.
Jos hoito tehdään 3 vrk, hoito on päivinä 1,2,3 ja 8,9,10. Vuodevaatteet pestäisiin päivien 3 ja 10 päätyttyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuossa ohjeessa taitaa kyllä olla lääkeaineen nimen kohdalla virhe. Infectoscab ei ole bentsyylibentsoaattia vaan permetriiniä (= syyhy resistenssi sille). Bentsyylibentsoaattia Euroopassa myydään mm. kauppanimelalä Ovelle.
Vierailija kirjoitti:
Kommentti: Ongelma on siinä, että käytetään 400-500 kg painoisille hevosille tarkoitettua valmistetta, jonka voimakkuutta ei ole ilmeisesti edes ilmoitettu missään. Ihan hirveä riski, jonka mahdolliset haittavaikutukset lankeaa yhteiskunnan kontolle. Suomen lääkemyynti on tiukkaan säädeltyä ihan hyvistä syistä, yksi niistä on TURVALLISUUS.
Vastaus: Siis Ruotsissa myytävä Tenutex on 25 % ja sitä myydään siellä niin aikuisille kuin lapsillekin käsikauppalääkkeenä (ei tarvita reseptiä). Euroopassa, esim. Saksassa ja Englannissa, on valmisteina 10 %:sta lapsille ja 25 % aikuisille, samalla tavalla käsikauppalääkkeenä ilman reseptiä. Näissä tosiaan tuo prosentti kertoo bentsyylibentsoaatin määrän. Suomessa bentsyylibentsoaattia ei ole markkinoilla ihmisten syyhyn hoitoon, koska sitä ei ole kukaan valmistaja tänne syystä tai toisesta tuonut (tutustu asiasta Fimean ja THLn kannanottoihin tällä viikolla). Kyse ei ole turvallisuudesta. Tois
En ottanut kantaa bentsyylibentsoaatin toimivuuteen syyhyn hoidossa vaan siihen, että Suomessa on tapana noudattaa määräyksiä ja lakeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovellen (kauppanimi bentsyylibentsoaatille Euroopassa) ohjeen mukaan voitelu tehdään päivinä 1,2 ja 8,9. Silloin vuodevaatteet pestään päivien 2 ja 9 lopussa.
Kommentti: En ottanut kantaa bentsyylibentsoaatin toimivuuteen syyhyn hoidossa vaan siihen, että Suomessa on tapana noudattaa määräyksiä ja lakeja.
Vastaus: Kyllä vain. Kuten myös muissa EU-maissa.
Se, että bentsyylibentsoaattia ei myydä Suomessa ei tarkoita sitä, että sen ostaminen Euroopasta, sen käyttö tai tehokkuus olisi määräysten vastaista tai laitonta. Viittaaminen tällaiseen on erikoista. Jo vuonna 2023 julkaistiin tieteellisiä tutkimuksia permetriinin tehottomuudesta syyhyn hoidossa ja bentsyylibentsoaatin tehokkuudesta. Se, että tiedotuskanavissa lääke- ja viranomaisedustajana selostetaan miten permetriinillä hoidetaan ja kerrotaan tekstiilien pesusta antaa epäasiallisen kuvan, kun huomioin otetaan se, että tauti leviää kansakunnan permetiinihoidoista riippuen tai niiden johdosta. Vähätelläänkö silloin potilaita ja potilaiden sairautta vai mistä silloin on kyse? Koska bentsyylibentsoaatti on todettu WHOn ja useiden muiden Euroopan maiden viranomaisten puolesta tehokkaaksi ja turvalliseksi ja kun tuotetta saa laillisesti tilata niin lääke- kuin tullisäännöstenkin kannalta EU-maista, niin eikö silloin vastuullisen viranomaisen tulisi tiedottaa kansalaisia tästä tavasta eikä toitottaa vanhentunutta ja tehotonta ohjetta? Millaisen kuvan tämä antaa viranomaisista? Onko myöskään sairaanhoitopiirejä tiedotettu permetriiniresistenssinepäilystä tai aktiivisesti aloitettu käypä hoito suosituksen muutosprosessia, jotta lääkärikunta julkisella tulisi tietoiseksi asiasta eikä tehotonta hoitoa enää määräisi? Jos ei, tällaiset julkitulot nostaa viranomaiset erikoiseen valoon.
Fimean ja THLn tulisi vetää kaikki permetriinivoiteet pois apteekeista ja vaatia valmistajaa ja apteekkia poistamaan tuotteesta ja mainonnasta viittaukset syyhyn hoitoon. Jos näin ei aktiivisesti ja muutaman päivän aikana tehdä, se tarkoittaa, että viranomainen pyrkii aktiivisesti poistamaan tietoisuutta tehokkaista, turvallisista ja edullisista aineista (esim. Bio Nix) ja lisäämään käyttöä tehottomiin ja kalliisiin aineisiin (permetriini). Kun otetaan huomioon, että Nix-voide sisältää formaldehydiä, tätä ei voi kun ihmetellä.
Jos kansalainen kritisoi tehotonta tai järjetöntä lääkemääräystä (permetriini) vastaan, syytetään salaliittoteoreetikoksi ja huudetaan tutkintojen perään (psykologisen vaikuttamisen keinot). Jos tämä tapahtuu julkisella lääkärin vastaanotolla, kirjataan potilasasiakirjoihin merkintä lääkevastaisuudesta, mikä käytännössä johtaa seuraavien käyntien yhteydessä lääkärien asenteisiin ja siten merkittäviin ongelmiin potilaalle.
Jos lääkäri kritisoi tehotonta ja järjetöntä lääkeohjetta (permetriini) vastaan, nouse Valvira takajaloille ja voit menettää oikeutesi, joutua seurantaan, kollegat hyljeksii peläten leimautumista ja virkauralla eteneminen päättyy siihen.
Jos virkamies selostaa ja kannustaa tehottomaan ja järjettömään (permetriini) hoitoon, se on ok, hyvä ja hieno juttu. Jos joku kansalainen alkaa tätä ihmetellä, palataan ensimmäisenä mainitsemaani kohtaan (psykologisen vaikuttamisen keinot).
Onko Suomessa lääkärien ja viranomaisten virkamieskunta siirtynyt ja siirtymässä kohti julkista yksilön häpeäpaalutusta asioissa, joissa keisarilla on uudet vaatteet?
Lääkkeet, lääkehoito, tutkimukset, resistenssi, jne. on, kiitos internetin, kaikkien sisälukutaitoisten saatavilla. Olisiko aika jo nyt kypsä sille, että lääkärit ja virkamiehet, näkisivät potilaan kuulemisen ja ymmärtämisen merkitykselliseksi ja ymmärtäisivät, että kaikkea ei se lääkäri ja virksmies voi tietää. Joskus (usein) potilaskin on oikeassa ja enemmän selvittänyt asiaa tieteellisistä lähtökohdista. Tärkeintä kun pitäisi olla hoidon potilaslähtöinen onnistuminen. Ammatillista käyttäytymistä lääkäreille ja virkamiehille potilaan väheksynnän ja nöyryyttämisen sijaan.
Onko kellään tietoa rikkivaseliinista? Milloin uusi erä tulee myyntiin?
Kommentti: Ongelma on siinä, että käytetään 400-500 kg painoisille hevosille tarkoitettua valmistetta, jonka voimakkuutta ei ole ilmeisesti edes ilmoitettu missään. Ihan hirveä riski, jonka mahdolliset haittavaikutukset lankeaa yhteiskunnan kontolle. Suomen lääkemyynti on tiukkaan säädeltyä ihan hyvistä syistä, yksi niistä on TURVALLISUUS.
Vastaus: Siis Ruotsissa myytävä Tenutex on 25 % ja sitä myydään siellä niin aikuisille kuin lapsillekin käsikauppalääkkeenä (ei tarvita reseptiä). Euroopassa, esim. Saksassa ja Englannissa, on valmisteina 10 %:sta lapsille ja 25 % aikuisille, samalla tavalla käsikauppalääkkeenä ilman reseptiä. Näissä tosiaan tuo prosentti kertoo bentsyylibentsoaatin määrän. Suomessa bentsyylibentsoaattia ei ole markkinoilla ihmisten syyhyn hoitoon, koska sitä ei ole kukaan valmistaja tänne syystä tai toisesta tuonut (tutustu asiasta Fimean ja THLn kannanottoihin tällä viikolla). Kyse ei ole turvallisuudesta. Toisekseen Suomessa ei tehdä mitään itsenäistä lääkkeiden turvallisuuteen liittyvää tutkimusta ennen lääkkeen markkinoille saattamista. Kolmanneksi se, että bentsyylibentsoaatti on kaikissa muissa Euroopan maissa myynnissä ihmisillä syyhy häätöön, mutta ei Suomessa, ei tarkoita sitä, että Suomessa oltaisiin tarkempia turvallisuudessa. Päin vastoin, esim. Norjassa ja Englannissa on huomattavasti korkeampitasoista osaamista lääketieteessä. Bentsyylibentsoaattia saa ja voi tilata Euroopasta omaan käyttöön syyhyn hoitoon (ihan laillista, tutustu asiassa Fimean ja THLn kannanottoihin tällä viikolla). Bio Nixiä saa ostaa Suomesta, sen bentsyylibentsoaatin vahvuus on 10-30 % (tutustu valmistajan käyttöohjeeseen). Prosentit ei muutu siitä miksikään, laittaa voidetta sitten hevoselle tai ihmiselle.
WHO suosittaa bentsyylibentsoaattia ensisijaisena hoitona syyhyn hoitoon ihmisillä. Myös Suomessa sairaanhoitopiirit kirjallisissa ohjeissaan toteaa sen olevan tehokas ja mainitsevat, että sitä saa Euroopasta.
Ps. Tiesitkö, että imervektiini, jota myydään nimellä Scatol syyhyn hoitoon ihmisille on itse asiassa hevoselle tarkoitettu matolääke.