Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
En nauttinut sinkkuudesta yhtään
24.11.2016 |
Siinä vaiheessa kun seurustelusuhteen löytäminen alkoi minua kiinnostaamaan, otin sen tavallaan ainoaksi asiaksi jota halusin tavoitella. Tulevaisuuden ajatteleminen inhotti, koska luulin olevani ikuisesti yksin. Mietin jopa olisiko parempi päättää oma elämä samantien kun ei siitä mitään iloakaan ole.
Täysi-ikäisenä asuin, tai no "asuin" vuoden omassa kämpässä. Ehkä pari yötä joka viikko olin siellä. Ei paljoa lohduttanut sellainen itsenäisyys. Koulun jälkeen vaan rupesin nukkumaan. Ei huvittanut tehdä oikein mitään.
Nyt vähän yli parikymppisenä olen parisuhteessa, netin ansiosta. Suhtautumiseni elämääni on muuttunut todella paljon. Opiskelen enemmän kokeisiin, olen alkanut haaveilla tulevasta työpaikasta ja asioista joita saan puolisoni kanssa kokea. Olen myös innostunut siivoamisesta ja ruoanlaitosta, yksin ollessani en niistä välittänyt. Puolisoni on seurustelun ansiosta ruvennut keskittymään opiskeluun tosissaan. Hän kertoi ettei sinkkuna nähnyt mitään syytä kehittää itseään.
En tiedä, onko yleisempää aidosti nauttia sinkkuudesta vai kyllästyä yksinäisyyteen ja masentua? Osa varmaan oppii sinkkuuden jatkuessa tavoittelemaan muitakin asioita kuin parisuhdetta.
Kommentit (21)
Olen ollut ilman naista aina. Tätä ei saisi sanoa mutta vika on naisten harjoittamassa syrjinnässä meitä tavallisia miehiä kohtaan.
m34
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Finderella kirjoitti:
Minun sinkkuuteni pyörii edelleen enimmäkseen parisuhdeasioiden ympärillä. En osaa nauttia arjesta tai saada oikeasti iloa itseisarvoisesti mistään, jos jokin alkanut tapailu on mennyt pieleen tai treffit peruuntuneet tai muuta mikä selvästi pitkittää sinkkuutta ja yksinoloa.
Eli tavallaan ymmärrän..
Mietit minkä väristä miestä näkis tänään...
Jaa, mun mielestä pitää osata olla yksin ja nauttia omasta seurasta. Mun sinkkuajoista on jo aikaa 15v, mutta olihan se aivan mahtavaa aikaa. Sai tulla ja mennä miten tykkäsi, ei ollut vastuussa muista kuin itsestä. Nyt on perhe ja vastuu lapsista. Nautin kyllä perhe-elämästäkin, mutta en tätä varmasti jaksaisi jos en olisi saanut kulkea omia polkuja ja itsenäistyä.
Vaikutat epäitsenäiseltä ja tyhmältä, hyvä kun löysit "holhoojan".
Olen aikuisiällä ollut sinkkuna n. 4 kk. Yksinolo ei vaan ole juttuni, olen selvästikin parisuhdeihminen. Ei mulla sinkkuna ollut rahaa matkustella, rellestää ja viettää villiä sinkkuelämää, kumppanin kanssa talouskin on paremmin balansissa. Olen yli 4-kymppinen ja olen ollut kahdessa pitkässä parisuhteessa, joiden välissä oli tosiaan tuo muutaman kukauden tauko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jaa, mun mielestä pitää osata olla yksin ja nauttia omasta seurasta. Mun sinkkuajoista on jo aikaa 15v, mutta olihan se aivan mahtavaa aikaa. Sai tulla ja mennä miten tykkäsi, ei ollut vastuussa muista kuin itsestä. Nyt on perhe ja vastuu lapsista. Nautin kyllä perhe-elämästäkin, mutta en tätä varmasti jaksaisi jos en olisi saanut kulkea omia polkuja ja itsenäistyä.
En kyllä keksi miten suhde rajottaisi mua mitenkään. Ellei sitten nainen kiellä mua käymästä töissä ja koulussa
Toiset on itsestään ohjautuvaisempia kuin toiset. Itse parisuhteessa olen kyllä, mutta tää on vaa extraa, koska nauttisin myös sinkkuudesta. Onnellisuus lähtee itsestään ja uskon myös introverttiuden määrän vaikuttavan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat epäitsenäiseltä ja tyhmältä, hyvä kun löysit "holhoojan".
Onko silloin tyhmä jos on kiinnostunut parisuhteesta? Tällä hetkellä olen paljon itsenäisempi kuin ennen, on vihdoinkin halua tehdä asioita. ap
Sinkkuna ei kiinnosta kehittää itseään yhtään??? Just joo.
Kirjoitat ap sekavasti. Mitä eroa on asumisella ja "asumisella". Missä sitten asuit muuten, jos "asuit" pari yötä omassa kämpässä? Vanhempiesi luona vai jossain muualla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinkkuna ei kiinnosta kehittää itseään yhtään??? Just joo.
Kirjoitat ap sekavasti. Mitä eroa on asumisella ja "asumisella". Missä sitten asuit muuten, jos "asuit" pari yötä omassa kämpässä? Vanhempiesi luona vai jossain muualla?
Kerroinkin vain oman kokemukseni. Turha luulla että väittäisin sen koskevan kaikkia muitakin. Suurin osa ihmisistä ei todennäköisesti menetä sinkkuuden takia halua kehittää itseään.
Joo, unohdin laittaa että asuin käytännössä vanhempieni luona. ap
Ensin en ymmärtänyt alapeukkuja, mutta sitten välähti. Olet haastanut virallisen totuuden ja mantran sinkkuudesta, strong independent woman don't need no man. Ilmankos alapeukkuja satelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä. Mä olen vapaampi parisuhteessa kuin sinkkuna.
Vierailija kirjoitti:
Ensin en ymmärtänyt alapeukkuja, mutta sitten välähti. Olet haastanut virallisen totuuden ja mantran sinkkuudesta, strong independent woman don't need no man. Ilmankos alapeukkuja satelee.
Niin se taitaa olla. Harmi että pientä erilaisuutta ei hyväksytä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jaa, mun mielestä pitää osata olla yksin ja nauttia omasta seurasta. Mun sinkkuajoista on jo aikaa 15v, mutta olihan se aivan mahtavaa aikaa. Sai tulla ja mennä miten tykkäsi, ei ollut vastuussa muista kuin itsestä. Nyt on perhe ja vastuu lapsista. Nautin kyllä perhe-elämästäkin, mutta en tätä varmasti jaksaisi jos en olisi saanut kulkea omia polkuja ja itsenäistyä.
En kyllä keksi miten suhde rajottaisi mua mitenkään. Ellei sitten nainen kiellä mua käymästä töissä ja koulussa
Onko sulla lapsia? On meinaan pikkasen erilaista elää sinkkuna tai elää lapsiperheessä. Ainakin naisilla.
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat epäitsenäiseltä ja tyhmältä, hyvä kun löysit "holhoojan".
Juu,jos ei pysty yksin toimimaan eikä motivoitumaan mihinkään - vähä-älyiseltä näyttää.
Mielestäni kumppani on jotain mikä tuo ekstraa siihen nykytilanteeseen. Kumppanin ei pitäisi olla mikään kurjuuden poistaja. Jotain on pielessä, jos onnellisuus on toisen harteilla. .
Miten suhteessa voi olla edes rennosti, jos takaraivossa jyskyttää, että mitä jos ero tulee ja se sama ankeus jatkuu..
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Mä olen vapaampi parisuhteessa kuin sinkkuna.
Sama kuin sanoisi olevansa vapaampi vankilassa kuin sen ulkopuolella.
Vierailija kirjoitti:
Sama täällä. Mä olen vapaampi parisuhteessa kuin sinkkuna.
Tämä oli kiinnostava kommentti. Kuinka sinkkuus rajoittaa sun vapauttasi? Ja kuinka parisuhde lisää sitä?
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut ilman naista aina. Tätä ei saisi sanoa mutta vika on naisten harjoittamassa syrjinnässä meitä tavallisia miehiä kohtaan.
m34
Mutta onneksi jännämiehille riittää naisia ihan kaksin kappalein:
Alue: Aihe vapaa
Minun sinkkuuteni pyörii edelleen enimmäkseen parisuhdeasioiden ympärillä. En osaa nauttia arjesta tai saada oikeasti iloa itseisarvoisesti mistään, jos jokin alkanut tapailu on mennyt pieleen tai treffit peruuntuneet tai muuta mikä selvästi pitkittää sinkkuutta ja yksinoloa.
Eli tavallaan ymmärrän..