Huolestuttaa 1v 3kk ikäisen kehitys..
Onko normaalia että ei puhu vielä yhtään sanaa eikä edes tavuja? Ymmärtää puhetta vähän mutta ei mitenkään kauheasti. Kävellyt on vajaa vuoden ikäisestä. Ystäväpiirissä on useampi lähes saman ikäinen lapsi ja kaikki ovat osanneet jo useamman sanan tämän ikäisinä. :(
Kommentit (26)
Ihan normaalia. Puhetta tärkeämpää on että kommunikoi ja ymmärtää.
Mun lapsi puhui jo kahta kieltä tossa iässä.
Mun lapsi ei vielä 1v4kk ikäisenä (aloittaessaan päivähoidon) puhunut paljoakaan, ihan pari hassua sanaa.
Sitten 1v6kk ikäisenä olikin yhtäkkiä montakymmentä sanaa ja 1v8kk ikäisenä sanoi ekan kahden ja parin viikon kuluttua kolmen sanan lauseen.
Ymmärsi kyllä paljon ennen kuin puhui, oli motorisesti ns. ikätasoistaan kehittyneempi.
Nyt on 2,5v ja puhuu niin julmetusti että välillä korvat itsellä punottaa ;)
Mulla on täysin normaali 1,5v, joka ei puhu sanaakaan. Joskus sanoo "pöö" :D
Päiväkodissa on saman ikäisiä 4, ja yksi taitaa puhua sanoja. Eli ihan normaalia. 2v pitäis tulla jotain sanojen tapaista.
Lähipiirissäsi on varmaan vaan sattumalta aikaisin puhuvia, se tasoittuu parin vuoden sisällä. Jotkut myös alkaa isompana heti puhua paremmin, ja ohittaa täysin sen "a u t o" vaiheen. No worries!
Esikoinen ei puhua pukahtanut kuin vasta joskus reilu 2 vuotiaana kun aloitti päiväkodissa. Ymmärsi kyllä puhetta. Kuopus on nyt 1 v 9 kk ja tulee muutamia sanoja (äiti, nalle, anna), yrittää puhua muttei saa selvää, ymmärtää ihan hyvin olen laittanut merkille. Mutta vasta nyt tänä syksynä sanoi ekan kerran oikean sanan. Eli ei ole hätää, eipä nuo neuvolassakaan mitään tee ennen 3 v, riittää siihen asti, että ymmärtää.
Ei meilläkään samanikäinen puhu. Eikä puhunut sisaruskaan tuossa iässä. Mikä kiire?
Lapset kehittyy eri tahtiin ja monilla tulee jompikumpi ensin: puhe tai kävely. Hyvin harvoin tulevat samaanaikaan.
Meillä on 1,7v vuoden ikäinen poika joka oppi myös noin vuoden ikäisenä kävelemään, vähän sen jälkeen tuli eka sana ja sitten meni useampi kk että oppi uusia sanoja. Vasta nyt on alkanut matkimaan meidän puhetta kunnolla. Ymmärtää kyllä hyvin ja tuo oikean tavaran meille kun sitä pyydetään.
Tuttujen poika ei puhunut mitään jonnekin 3-vuotiaaksi asti. Ihan normaali siitäkin tuli sitten lopulta.
Tai no, normaali ja normaali, siitä tuli kyllä insinööri eli mikään tekniikkaan liittymätön small talk ei oikein onnistu :)
On täysin normaalia. Jos 2-vuotiaaksi mennessä ei tule selvästi sanoja /fraaseja, mainitse asia neuvolassa. Tuon ikäisellä ei vielä mitenkään poikkeavaa.
Puheen kehitys ei korreloi muutenkaan kokonaiskehityksen kanssa. Eli varhain puhumaan oppivat lapset eivät ole keskimäärin älykkäämpiä/lahjakkaampia kuin muut.
🇺🇦🇮🇱
Eikö tuo ole aika yksilöllinen asia?
Lapset kehittyvät yksilöllisesti. Serkkuni osasi 8 kuukauden iässä sanoa "äti" ja "iti" vaikka syntyi keskosena. Kaveripariskunnan lapsi ei puhu 1,5 vuotiaana mutta on silti täysin normaali ja toimelias lapsi :)
Ihan tavallista ja tuikinormaalia. Lapsen puhetta voi auttaa helpoilla äännetoistoilla, vaikka aina ruokaa antaessa sanoa "nam nam" tai ojentaa käden ja pyytää lapselta "anna", jos lapsella on jotain kädessä + tietysti reagoi iloisesti. Ei tuon ikäisellä oikeasti paljon järki pakota päätä, joten sekin että on yksi about tunnistettavissa oleva tietyssä yhteydessä toistuva sanankaltainen äännetuote ("khoo" on koira, "päppä" on maitopullo", "ää-ää" on heihei jne.) on ihan rasti seinään -osastoa. Ihan turha odottaa että lapsi osaisi "tulla" tai "katsoa tuonne", kun ei sinne aivoihin ihan kaikkea mahdu. Mitä enemmän puhut lapselle, sitä paremmin tuet lapsen puheen kehitystä, mutta ei nyt kannata mitään stressiä ottaa. Joskus se liikkuminen vie niin paljon energiaa, että puhe tulee sitten myöhemmin kun aivoissa on sille tilaa. Relaa, kaikki hyvin! :)
Muistatko jokelteliko vauvana paljon? Onko kielen kehityksen ongelmia suvussa esim isällä? Tai oppimisvaikeuksia? Leikkiikö mielikuvituksellista leikkiä? Esim sekoittaa olematonta puuroa kattilassa :)
Tuollaisia asioita kannattaa seurailla. Jos alkaa ilmaantuu paljon omia sanoja ja ns omaa kieltä niin 2 vee neuvolassa kannattaa mainita.
Mitä ei mielestäsi ymmärrä puuheesta?
Entäs jos 2v 1kk ei puhu kuin muutaman kymmenen (ehkä 20-30) oikein sanottua/melko oikein sanottua sanaa, joitakin sanan osia vähän sinne päin, ja muutaman kaksi sanaisen "lauseen"? Tuntuu, että muut saman ikäiset höpöttää kuin isot lapset kaikenlaista melkein ihan normaaliin tapaan.
Välillä huolettaa, olenko hidastanut puheenkehitystä jotenkin, jos en juttele tarpeeksi lapselle tai kun olemme aika paljon yleensä vain kaksistaan kotona. Mies tekee pitkää päivää töissä, asutaan kaukana sukulaisista vähän syrjäkylällä eikä vieraita käy kuin tosi harvoin/sellaisia tuttavia ei oikein ole, jotka kävisi meillä usein kylässä. Perhekahvilassa on koitettu käydä 1-2 kertaa viikossa. Kirjoista tykkäsi kovasti jo reilusti alle vuoden vanhasta, mutta oli pitkä kausi, ettei tykännyt kuunnella satuja lainkaan. Halusi vain näytellä ja kysellä mitä kuvissa on. Nyt on alkanut kantaa kirjoja enemmän luettavaksi, mutta selaa aina aika nopeasti kirjan läpi ja hakee seuraavan... Onko muilla tällaista?
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos 2v 1kk ei puhu kuin muutaman kymmenen (ehkä 20-30) oikein sanottua/melko oikein sanottua sanaa, joitakin sanan osia vähän sinne päin, ja muutaman kaksi sanaisen "lauseen"? Tuntuu, että muut saman ikäiset höpöttää kuin isot lapset kaikenlaista melkein ihan normaaliin tapaan.
Välillä huolettaa, olenko hidastanut puheenkehitystä jotenkin, jos en juttele tarpeeksi lapselle tai kun olemme aika paljon yleensä vain kaksistaan kotona. Mies tekee pitkää päivää töissä, asutaan kaukana sukulaisista vähän syrjäkylällä eikä vieraita käy kuin tosi harvoin/sellaisia tuttavia ei oikein ole, jotka kävisi meillä usein kylässä. Perhekahvilassa on koitettu käydä 1-2 kertaa viikossa. Kirjoista tykkäsi kovasti jo reilusti alle vuoden vanhasta, mutta oli pitkä kausi, ettei tykännyt kuunnella satuja lainkaan. Halusi vain näytellä ja kysellä mitä kuvissa on. Nyt on alkanut kantaa kirjoja enemmän luettavaksi, mutta selaa aina aika nopeasti kirjan läpi ja hakee seuraavan... Onko muilla tällaista?
Ei kaksi vuotiaat yleensä kauaa jaksa kirjaa kuunnella. Se millä puheen kehitystä voi tukea on oma puhuminen ja lapsen sanojen täydentäminen. Esim lapsi näyttää taivaalle ja sanoo kone, sinä vastaat; niin on lentokone. Lentokone lentää korkealla taivaalla ja pitää kovaa ääntää. Näetkö, siellä on myös valkoisia pilviä?
Myös lorut ja laulut ovat tärkeitä.
Vierailija kirjoitti:
Entäs jos 2v 1kk ei puhu kuin muutaman kymmenen (ehkä 20-30) oikein sanottua/melko oikein sanottua sanaa, joitakin sanan osia vähän sinne päin, ja muutaman kaksi sanaisen "lauseen"? Tuntuu, että muut saman ikäiset höpöttää kuin isot lapset kaikenlaista melkein ihan normaaliin tapaan.
Välillä huolettaa, olenko hidastanut puheenkehitystä jotenkin, jos en juttele tarpeeksi lapselle tai kun olemme aika paljon yleensä vain kaksistaan kotona. Mies tekee pitkää päivää töissä, asutaan kaukana sukulaisista vähän syrjäkylällä eikä vieraita käy kuin tosi harvoin/sellaisia tuttavia ei oikein ole, jotka kävisi meillä usein kylässä. Perhekahvilassa on koitettu käydä 1-2 kertaa viikossa. Kirjoista tykkäsi kovasti jo reilusti alle vuoden vanhasta, mutta oli pitkä kausi, ettei tykännyt kuunnella satuja lainkaan. Halusi vain näytellä ja kysellä mitä kuvissa on. Nyt on alkanut kantaa kirjoja enemmän luettavaksi, mutta selaa aina aika nopeasti kirjan läpi ja hakee seuraavan... Onko muilla tällaista?
Kyllähän lapsesi on selkeästi kiinnostunut kielestä, kun osoittelee kuvia ja odottaa että sinä nimeät. Eihän noin pieni useimmiten mitään satuja jaksa kuunnella, ihan huttua etenkin ne pahvikirjojen "Reino menee pihalle. Siellä on kissa. Kissalla on pallo." -tekstit, kun isoilla kuvilla varustettu pahvikirja on ensisijaisesti tarkoitettu "Missä kissa? Siellä kissa, hyvä" ja "Pallo, pallo, pompom, pallo, niin on pallo" -hokemiseen.
Lapsen temperamentista riippuen se tarinoiden kuunteluinto saattaa tulla hyvinkin myöhään. Meillä yksi lapsi tykkäsi puolitoistavuotiaana kököttää sylissä ja kuunnella mitä tahansa lätinöitä, toinen taas oli niin hemmetin eläväinen lapsi, että vasta joskus 4-vuotiaana jaksoi oikeasti olla paikallaan ja kuunnella, mutta silloinkin piti olla riittävästi kuvia. Tuo eka lapsi on nyt isompana ihan himolukija, kun taas tuo pomppivampi kyllä tykkää tarinoista, mutta on enemmän kiinnostunut kuvien tuottamisesta kuin lueskelusta.
Niin ja jos olette paljon kotona kaksistaan, niin saatat olla niin tottunut lapsen sanattomiin viesteihin, että puhe jää käyttämättä. Esim. jos on ruoka-aika ja lapsi nostaa kädet ylös, niin tiedät että hän odottaa nostamista syöttötuoliin. Helposti vain nostaa lapsen syöttötuoliin sen kummemmin kommentoimatta, mutta puheen kehitystä voi edistää ottamalla tuohon mukaan puheen, vaikka "ylös" tai "syömään" tai "nam nam" ja auttaa lasta yhdistämään jonkun sanan tuohon toimintoon.
Kannattaa tutkituttaa kuulo. Voi olla alentunut kuulo
Mun lapsi puhui 1-vuotiaana, mutta otti ensiaskeleensa vasta 2-vuotiaana...