Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yritys menossa nurin - miten kestää häpeä?
23.11.2016 |
Anonyymi avautuminen.
Olen ollut toiminimiyrittäjä nyt viiden vuoden ajan. Ensin sivutoimisesti, kunnes päätin laajentaa toimintaani, heittäytyä täyspäiväiseksi ja avasinpa vielä toimitilan/liikkeenkin. Alaa en nyt tässä kerro sen tarkemmin.
Olen periaatteessa tehnyt kaiken oikein. Joitain hyviä vakioasiakkaita minulla on, mutta kokonaismyynti ei vain kertakaikkiaan riitä toiminnan jatkamiseen. Markkinointiin ja uusasiakashankintaan ei ole enää rahaa (tai lainaa) laitettavaksi.
Ja jossain vaiheessa on kohdattava totuus. Kun liiketoimintaa on ollut jo näinkin pitkään, niin homman pitäisi jo toimia paremmin.
Nyt näyttää siis siltä, että palaan takaisin palkkatöihin ja yrittäminen saa jäädä. Ja päällimmäinen tunne on HÄPEÄ. Häpeä siitä, etten onnistunutkaan, vaikka ennen toimitilan laittamista tulevaisuus näytti todella valoisalta. Ja kyllä, tuolloin kaverit, tutut ja tuntemattomatkin ihmiset olivat kovin kiinnostuneita palvelustani ja kannustivat eteenpäin, mutta eipä kiinnostus ja arvostus elätä ketään, jos myyntiä ei tule.
Konkurssia tai luottotietojen menetystä ei ole luvassa, koska aikomuksena on lopettaa ajoissa. Silti hävettää niin uskomattoman paljon, että en haluaisi julkaista tietoa yritystoiminnan lakkaamisesta yhtään missään.
Kohtalotovereita, saman kokeneita?
Kommentit (40)
Oletpa saanutkin ihania tsemppiviestejä, liityn kuoroon minäkin =) Itsekin olisin sanonut, että kyselijöille vaan reippaasti pää pystyssä sanot, että Ei kannattanut, harmittaa toki, mutta ajat on nyt tällaiset. Kuten onkin! Älä ala selittelemään enempää. Ja tuo ei oikeasti edes ole mikään häpeä, mutta ymmärrän ajatuksesi, olen itsekin ollut yrittäjänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen saman kokenut. Myin asiantuntijapalvelua vähää vaille viiden vuoden ajan, kunnes oli pakko myöntää että en pärjää. Lopeta ajoissa. Itse yritin tekohengittää liian pitkään ja maksan sitä laskua edelleen, seitsemän vuotta yrityksen lopettamisen jälkeen.
Häpeään ei kuole eikä sinulla oikeasti ole edes syytä häpeään. Olet ainakin yrittänyt!
Itse aion vielä kokeilla uudestaan kunhan saan nuo vanhat velat maksettua ja luottotiedot takaisin.
Älä kuole häpeään! Sinä olet sentään yrittänyt. Ne jotka aiheuttavat sinulle häpeän tunteen, eivät ole itse edes viitsineet aloittaa yrittämään. Jenkeissä se on melkeinpä meriitti että kolme konkurssia takana ja jos nyt tällä kertaa olisi löytynyt onnistumisen avaimet.
Sitä ei tarvitse hävetä mitä on tehnyt vaan sitä mitä ei ole edes viitsinyt yrittää!
On täysin ymmärrettävää, että yrittäjä tuntee häpeää, jos yritys kaatuu. Siihen ei kuitenkaan ole mitään syytä. Se tunne ei ole looginen. Pitäisi päinvastoin tuntea ylpeyttä siitä, että yleensäkin uskalsi yrittää ja teki kovasti töitä ja toivon mukaan siinä välissä vielä hyödytti yhteiskuntaakin tavalla tai toisella. Kaikki yritykset eivät voi menestyä syystä tai toisesta, mutta usein sitä on vaikea tietää ennen kuin kokeilee. Jos kokeilu sitten päättyy konkurssiin, niin edessä on taas työpaikan vaihto, mutta se kuuluu elämään. Harva ihminen tekee vain yhtä hommaa yhdessä työpaikassa läpi elämänsä.
Ei sun tarvitse hävetä mitään. Et pärjännyt. Ei se mitään. Ei kaikki osaa uida. Ei kaikki osaa leipoa. Ei kaikki osaa rakentaa taloa, vaikka luulee osaavansa. Kohokas lätsähtääkin uunissa. No maailma ei vielä kaatunut. Ei kaadu nytkään.
Sinä kuitenkin yritit unelmaasi ja lopetit ajoissa, kun ei onnistukaan, mille voi mielestäni nostaa hattua. Et pistänyt pulaan kuin itsesi. Parempi kuules eletty elämä kuin katuminen vanhainkodin sängyssä.
terv. palkkatyöläinen, monta pk-yrittäjää suvussa.
Fiksu lopettaa ajoissa. Toteat vaan, että ei enää kannattanut, omaa jaksamista ei kannata viedä äärirajoille tilanteessa, jossa huonot tulevaisuuden näkymät.
Tässä maassa, on paljon työttömiä, jotka jää joka kk. plussalle 10 euroa, tai enemmänkin. Yrittäjälle se ei ole aina varmaa, voidaan mennä tuhansia tai satasia miinukselle. Työttömänä pienen pienellä plussalla on silloin parempi valinta. Suomi nyt vaan on tällainen maa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pettymystä ja surua saat kokea, mutta älä turhaan häpeä. Tuo on ihan normaali kehityskaari ja asioiden kulku, vain harva yritys ponnistaa todelliseen menestykseen. Näen tämän työssäni tilitoimistossa.
Olet yrittänyt viisi vuotta! Se on suunnilleen sama aika, minkä itse olen viihtynyt yhdessä työpaikassa.
On aikakin kokeilla jotain muuta.
Ja luulen vähän, että kunhan aikasi kokoilet ajatuksiasi, sulle pulpahtaa uusi liikeidea, jonka kanssa tajuat realiteetit eri tavalla. Ja oppia olet saanut, alku lähtee helpommin käyntiin kun ei tarvitse joka lillukanvarteen kompastua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei niitä yrityksiä kuulu tunteiden perusteella pystyttää eikä purkaa. Tunteet pyllyyn hep.
Vierailija kirjoitti:
Voi kiitos kaikille vastanneille kannustuksesta. Tuli heti 100% parempi fiilis :) AP
P.S. Ehkä osittain tässä "häpeän" tunteessa on mukana myös ihan rehellisesti omaa pettymystä siitä, että toiveikkain odotuksin aloitettu toiminta ei lopulta kannattanutkaan.
Etkö ole yhtään katkera kun et saanut itsellesi mitään yrittäjyydestä, niin kuitenkin yrityksesi on maksanut hyvän palkan julkisen palkkolliselle?
Olen muuten julkisella hyvässä virassa hyvällä palkalla.Perusta uusi yritys ja tee pitkää päivää. Olet maan toivo ja kunnioitan sinun ahkeruuttasi ja kykyäsi venyä. Annan sinulle palkinnoksi yrittäjyydestäsi kunniakirjan ja mitalin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla meni loistavasti melkein kymmenen vuotta, sitten asiakasfirmat menivät nurin. Uusia ei löydy, koska alalla pärjäävät enää vain pätkätöihin palkkaavat, vuokratyöläisiä tarjoavat firmat, jotka eivät halua entistä yrittäjää edes halvalla. Työttömyysturva eli perusspäiväraha on 6 kuukauden, käytännössä 6-10 kuukauden päästä saatavilla. Ei paljon naurata, muttei toisaalta hävetäkään. En tiedä, miten jatkaa.
Eikö sinulla ole kavereita julkisella puolella että voisivat suunnata verovaroja yrityksellesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä yrityksiä kuulu tunteiden perusteella pystyttää eikä purkaa. Tunteet pyllyyn hep.
Hah, tässä taas yksi perisuomalainen asenne, joka estää meitä menestymästä maailmalla. Moni menestysyritys on perustettu tunteella ja niitä myös markkinoidaan tunteella. Menestyvien brändien luominen on tunteisiin vetoavaa tarinankerrontaa. Mieti nyt vaikka Coca-Colaa.
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole kavereita julkisella puolella että voisivat suunnata verovaroja yrityksellesi?
Valitettavasti harvalla meistä onsuhteita kokoomuslaisiin, keskustalaisiin tai sdp:läisiin valtuutettuihin taikka Elinkeinoelämän Kusetusl... Keskusliittoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet saanut kallista oppia - pää pystyyn ja rinnat rottinkille!
Vierailija kirjoitti:
Eikö sinulla ole kavereita julkisella puolella että voisivat suunnata verovaroja yrityksellesi?
Onhan tuota rahaa syydetty yrityksille tämän hallituksen (ja edellisen) aikana vaikka kuinka paljon, mutta arvatkaa vaan, kuinka paljon siitä päätyy pienelle yksinyrittäjälle... Ohis
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi kiitos kaikille vastanneille kannustuksesta. Tuli heti 100% parempi fiilis :) AP
P.S. Ehkä osittain tässä "häpeän" tunteessa on mukana myös ihan rehellisesti omaa pettymystä siitä, että toiveikkain odotuksin aloitettu toiminta ei lopulta kannattanutkaan.
Etkö ole yhtään katkera kun et saanut itsellesi mitään yrittäjyydestä, niin kuitenkin yrityksesi on maksanut hyvän palkan julkisen palkkolliselle?
Olen muuten julkisella hyvässä virassa hyvällä palkalla.Perusta uusi yritys ja tee pitkää päivää. Olet maan toivo ja kunnioitan sinun ahkeruuttasi ja kykyäsi venyä. Annan sinulle palkinnoksi yrittäjyydestäsi kunniakirjan ja mitalin.
En ole palkollisille katkera, minulla on työpaikka tiedossa itsellenikin. Yrittäjyydessä vaan on sitä jotain, jota jään varmasti kaipaamaan. AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei niitä yrityksiä kuulu tunteiden perusteella pystyttää eikä purkaa. Tunteet pyllyyn hep.
Hah, tässä taas yksi perisuomalainen asenne, joka estää meitä menestymästä maailmalla. Moni menestysyritys on perustettu tunteella ja niitä myös markkinoidaan tunteella. Menestyvien brändien luominen on tunteisiin vetoavaa tarinankerrontaa. Mieti nyt vaikka Coca-Colaa.
Et näköjään ole yrittäjä. Yritystoimintaa ei tunteilla hoideta, vaikka brändi sitten tihkuisikin kyyneliä.
Hemmetti, mä lopetin toiminimeni ja lähdin palkkatöihin. En ole tajunnut että pitäisi hävetä...?! Mitä hittoa oikeasti? Jos ei kannata, niin ei kannata. Vai oliko tämä provo...?
Alue: Aihe vapaa
Taasko joku sellainen pikkuinen sisustuskrääsäliike kyseessä? Niitä on ainakin tämä maa pullollaan ja kovin kauan ei tunnu yksikään pysyvän pystyssä