Ahmiva kumppani
Poikaystäväni on lihonnut puolessa vuodessa n.20 kg. Kilot tulee syömisestä ja ryyppäämisestä. Joka viikonloppu menee yks kaljakoppa. Aina kun se syö niin ruokaa menee ainakin 3 kertaa enemmän kuin pitäisi kerralla syödä. Syö myös epäterveellisesti. Pelkkää höttöhiilaria ja prosessoituja eläintuotteita. Vihanneksista ja hedelmistä tietoakaan. Aina kun se tulee kylää niin rahaa vaan palaa sen ruokkimiseen. Alkaa mennä hermot. Itsellä menee omiin ruokiin varmaan 25 e viikossa mut kun se tulee kylään niin menee varmaan yhdessä päivässä ton verran.
Mitä helvettiä tässä pitäis tehdä. Oon koittanu sanoa asiasta. Poikaystävä oli komea mies mutta nyt kun läskit o kertyny oikeastaan vaan vatsalle niin alkaa vähän hehku kadota...
Oon myös huolissani hänen terveydestään. Ei tuollaisella ruokavaliolla pitkälle pötkitä. Jos jatkaa tuohon malliin niin vuoden päästä ei tulla todellakaan olemaan enää yhdessä.
Ymmärtääkö täällä kukaan mua ? Ollaan vielä niin nuoriakin että tässä iässä tuollainen "rupsahtaminem" on huolestuttavaa. Poikaystävä kyllä puhuu jatkuvasti että miten sitä pystyis olemaan ilman herkkuja ja valittaa lihoamisestaan. Mut sille asialle vois ihan tehdä jtn...
N22
Kommentit (12)
Sano sille, että se käyttäytyy kuin naiset yleensä, eikä naismaiset miehet kiihota.
Poikaystäväsi alkaa muistuttamaan tälläkin palstalla parveilevia ihrapersemammoja ja siiderivalaita, ei sen kummempaa. Eli ei tarvitse olla huolissaan.
Yritä laittaa stoppi tuolla ja nopeasti.
Kilot on tullut niin nopealla tahdilla, että ne on vielä suht helppo karistaa pois.
Jos tuo meininki häiritsee jo nyt sinua noin paljon on suhteen loppu kohta käsillä.
Tiedän tunteen, oma mieheni pisti elämän ns.läskiksi ja on ottanut painoa vuodessa 15kg.
Syö aivan tolkuttomia määriä ja aivan karmeaa roskaa. Vihreää ei lautasella näy.
Ennen urheilullinen mies on muuttunut silmissäni veltoksi, mahakkaaksi suursyömäriksi. Seksi on loppunut tästä suhteesta juurikin tämän asian takia. Tuo ihminen on alkanut etomaan minua. Hän saattaa syödä esim.700gr porsaanpihvejä ja laatikon majoneesisalaattia kerralla - hyi helvetti.
Miestä täytyy ymmärtää ja tukea. Hänellä on luultavasti menossa rankka vaihe elämässään, jota sinun motkottamisesi veilä pahentaisi. Ole miehen kanssa niin kuin ennenkin ja hyväile häntä sekä paranna miehen itsetuntoa tekemällä aloiteita seksiin. Ota vaikka ihan ekstemporee mieheltä suihin.
Vierailija kirjoitti:
Yritä laittaa stoppi tuolla ja nopeasti.
Kilot on tullut niin nopealla tahdilla, että ne on vielä suht helppo karistaa pois.
Jos tuo meininki häiritsee jo nyt sinua noin paljon on suhteen loppu kohta käsillä.
Tiedän tunteen, oma mieheni pisti elämän ns.läskiksi ja on ottanut painoa vuodessa 15kg.
Syö aivan tolkuttomia määriä ja aivan karmeaa roskaa. Vihreää ei lautasella näy.
Ennen urheilullinen mies on muuttunut silmissäni veltoksi, mahakkaaksi suursyömäriksi. Seksi on loppunut tästä suhteesta juurikin tämän asian takia. Tuo ihminen on alkanut etomaan minua. Hän saattaa syödä esim.700gr porsaanpihvejä ja laatikon majoneesisalaattia kerralla - hyi helvetti.
Niimpä... ex oli urheilija ja tarkka ruokavalio joten tää on aikamoinen muutos. Ei tiedä miten tässä olisi
Ap
Kuulostaa aika tutulta. Oisko hän masentunut? Joka tapauksessa hänen kannattaisi hakea apua tuohon. Syömishäiriöitä on myös miehillä. Helpompi saada homma kuriin kun siihen puuttuu "ajoissa". Erilaiset mielen kiemurat ja solmut voi vaikuttaa todella monella tavalla.
Olen itse myös syöpöttelijä ja alkoa kului ihan liikaa. Sairastanut 2 vuotta diagnosoitua masennusta, mutta varmasti se on ollut mulla lievempänä jo vuosia. Nyt vähän aikaa sitten aloitin viimein terapeutin painostuksesta lääkityksen, vaikkakin pitkin hampain. En ollut saanut mielialaani paremmaksi lääkkeettömin keinoin, olin syvemmällä kuin aiemmin.
Tämä menee vähän OTksi, mutta jätin tänään herkut kauppaan! Katsoin niitä, ja joku ääni pään sisällä kysyi haluanko niitä oikeasti, tuleeko mulle niistä hyvä olo. Vastasin mielessäni ei ja sinne ne jäi! Ennenkuulumatonta. Olen vielä kamalassa flunssassa ja yleensä kipeänä vedän "lohdutukseksi" kaikkea roskaa ja _ todella paljon_. Nyt olen syönyt vain maltillisesti jäätelöä kurkkua puuduttamaan.
Myös alkoholi ei maistu enää oikeastaan yhtään. Tämän sekavan sepustuksen pointtina on, että yleensä tuollainen muutos ihmisessä kertoo, että taustalla voi olla jotain muutakin, mikä pitää ensin hoitaa kuntoon. Tuo ylensyöminen voi olla oire. Kyl mäkin aina vuosikausia puhuin et nyt lopetan tän ja haluun kuntoon jne. Ei sitä masennuksissaan saa kuitenkaan tehtyä. Nyt sain jo vähän toivoa, että mä ehkä olen oikealla tiellä ja paranen joskus!
Tsemppiä! Yritä ohjata poikaystävä hakemaan apua, oli se sitten esim. terapeutin tai ravinto-ohjaajan antamaa. Koita jaksaa tukea häntä vielä ja yritä ohjata lempeästi, vaikka se vaatii varmasti pitkää pinnaa. Toisaalta, miksi sun pitäisi mahdollistaa poikaystävän ylensyönti? Teet terveellistä ruokaa normaalit annokset teille kummalekin ja ilmoitat et hakee itse omilla rahoilla lisää jos tarvii lisää. Kerro että olet aidosti huolissasi hänestä ja hänen terveysestään. Hän voi suuttua, mutta ehkä saatte puhuttua asiasta?
^
Itellä on diagnosoitu masennus yms ja olen käynyt 3 kk syöpöttelyvaiheen elämässäni kun lääkkeistä tuli niin helvetin huono olo ja syömällä tuli taas vähän energiaa mut sit laski taas. Itse sentään tajusin lopettaa ahmimisen ja aloittaa treenaamisen mässäämisen tilalle ja lääkkeet pois. Hän ei ole masentunut. Hän syö koska ruoka on hyvää ja hänellä on tylsää. Tollainen ruoka määrä ois ok jos hän urheilisi ja syöty ruoka olis terveellistä.
Kaikkea ei voi vierittää masennuksen syliin...
Ap
Mun eksä oli tommonen. Kaamea porsas, söi ihan törkeesti liikaa ja ylipaino vaan kertyi. Ei jaksanut tehdä koskaan mitään, lihoi vaan ja ryyppäsi viikonloppuisin mielellään. annoin lapikasta ja nyt on komea, sporttinen, ihana mies sen rötväkkeen tilalla :)
Vierailija kirjoitti:
Mun eksä oli tommonen. Kaamea porsas, söi ihan törkeesti liikaa ja ylipaino vaan kertyi. Ei jaksanut tehdä koskaan mitään, lihoi vaan ja ryyppäsi viikonloppuisin mielellään. annoin lapikasta ja nyt on komea, sporttinen, ihana mies sen rötväkkeen tilalla :)
Huoh niimpä... en ymmärrä miks jotkut vaa heittää elämänsä läskiksi. Syödään kun siat ja sit ihmetellää miks painoa vaa tulee
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun eksä oli tommonen. Kaamea porsas, söi ihan törkeesti liikaa ja ylipaino vaan kertyi. Ei jaksanut tehdä koskaan mitään, lihoi vaan ja ryyppäsi viikonloppuisin mielellään. annoin lapikasta ja nyt on komea, sporttinen, ihana mies sen rötväkkeen tilalla :)
Huoh niimpä... en ymmärrä miks jotkut vaa heittää elämänsä läskiksi. Syödään kun siat ja sit ihmetellää miks painoa vaa tulee
Ap
jep. Kaiken lisäksi oli fyysistä kuntoa vaativassa duunissa, mutta ilmeisesti työpaikallaan alisuoritti koko ajan. Ei semmoinen läskikasa pysty hoitamaan duunejaan odotetulla tavalla. Vaatekoko taisi meidän seurustelun aikana (n. puoli vuotta) nousta about 4 kokoa. hyi vittu!
Noh olen ollut aikoinaan melkein kolme vuotta samanlaisessa suhteessa. Herran lähtöpaino suhteen alussa 64 kg ja pituutta 182. Viimeiset n. Puoltoista vuotta paino ylimmillään n. 140. Voitte uskoa että siinä oli itsessäni pitelemistä. Syömishäiriöllä ja masennuksella tietenkin osuus asiaan.
Olin tällöin suhteen alkaessa 15 ja suhteen päättyessä melkein 18. Mies minua kaksi vuotta vanhempi eli periaattessa lapsia. Asuimme molemmat vielä vanhemmilla ja suoraan sanottuna pojan äidillä oli lihomisen kanssa näppinsä pelissä. Leipoi tarpeettoman usein pullaa yms teki pizzaa ja jos perus kotiruokaa tehtiin niin järkyttävät määrät nelihenkisellekin perheelle.
Kotona opituin tavoin poika saattoi keskimääräisesti syödä puolitoista pakettia paahtoleipää päivässä ja n. 2litraa punaista maitoa pelkkänä ruokajuomana. Tähän päälle vielä muut ateriat esim lasagne yms . Liikuntaa varmaan pyöreät nolla.
Kävimme yhdessä ravitsemusterapeutilla ja vasta silloin taisi pojan äitikin hahmottaa että ei ole ok jos poika vetää pelkkänä aamupalana paketin paahtoleipää päällysteineen.
Seksi meillä ei koskaan loppunut tai tauottunut mutta tiedän että hän oli lihottuaan jatkuvana pilkan kohteena ja niin olin minäkin siinä sivussa. Mutta en antanut sen häiritä.
Suhde päättyi eroon muista syistä kuin tämä syöminen ~ tein itse valinnan lähteä koska en enää henkisesti pystynyt / jaksanut.
Pointti on kuitenkin se että apua saa hakemalla mutta myöskään sinun tehtäväsi ei ole olla hoitaja hänelle.
Hän voi tavallaan hävetä ongelmaansa ja olla sen takia vaikka hakeutumatta ravitsemusterapeutin juttusille.
Anteeksi pitkä teksti mutta tsemppiä ja toivottavasti saat asiasi taottua hänen päähänsä niin että hän ei loukkaannu vaan ymmärtäisi että olet huolissasi terveydestä yms. Myöskään sinun tehtäväsi ei ole rahoittaa tätä ylensyöntiä. Jos sinun viikkobudjettisi on 25 e niin hänen on sopeuduttava siihen tai käytettävä omaa rahaa sitten.
Hänen ylensyömisensä ei kuulu horjuttaa sinun talouttasi
^