Miten saatte pikkulapsi perheessä kodin pysymään siistinä?

No luepa kysymyksesi uudestaan, sieltä se vastaus löytyy.

Meillä ei pysynyt pikkulapsi aikana koti siistinä,vaikka siivottiin usein,pienet ei vieneet tavaroita paikoilleen joten tavaran keräämistä oli joka päivä jotka minä laitoin sit omille paikoilleen.nyt kuopus 5v ja kaikki osallistuu siivoukseen ja vie tavarat paikoilleen,minä neuvoisin että älä stressaa,kyllä koti on myöhemmin sit siistinä kun lapset kasvaa.nauti nyt pienistä lapsistasi

Ei saatukaan. Ja voin muuten kertoa että nyt 10vuotta myöhemmin teinien kanssa on vielä suurempi sotku.

Kuin omasta kynästä! Ja vastaus kysymykseen, todella huonosti. Joka päivä joudun tietysti imuroimaan ja pesemään paikkoja jne, että ei meillä varsinaisesti likaista ole. Mutta jatkuva epäjärjestys ja lelujen kaaos. Todella ahdistavaa! Leluja on n. miljoona eikä mitenkään pysty koko ajan juoksemaan lasten perässä niitä keräilemään. Millä te saatte lapsenne siivoamaan omat roinansa? Vinkkejä otetaan vastaan..

Jos menen kylään pikkulapsi asuntoon ja siellä on kaikki siistissä järjestyksessä niin tiedän varmasti että lähtiessäni siellä on jo asutun näköistä.

Ei kannata miettiä epäjärjestystä. Jos asut yksin ja elät kaaoksessa niin sitten huolestuisin.

Pikkulapset ovat pieniä pyörremyrskyjä ja niiden kuuluukin olla <3

Turha sitä lunta on luoda lumisateessa ;)

Yritin aamuisin panna koneellisen pyykkiä ja astioita pyörimään. Pyyhin heti lasten jälkeen pöydän, jos tuli suttua (tulihan sitä). Hoidin aina jonkun asian kun menin huoneesta toiseen (Tuo tullessas, vie mennessäs -periaate). Samalla opetin lapsia laittamaan omat tavarat takaisin paikoilleen. Siivosin vessan ja imuroin eteisen tiistaisin, perjantaina oli isompi siivous. Pyykkejä silitin iltaisin kun lapset nukkui ja katsoin siinä samalla telkkaa. Kauppakäynneillä (2 krt vko) hain ison lastin, niin ei tarvinnut usein ravata. Laitoin ruuat miehen kotiin tulevaksi ja tein niin ison satsin, että siitä lämmitti vielä huomennakin.

Niin, organisointia ja järkeistämistä. Priorisoi tärkeimmät tehtävät ensin. Kovaa hommaahan se huushollin ja lasten hoitaminen on, onneksi pääsin töihin lepäämään ;-D

Vierailija kirjoitti:

Kuin omasta kynästä! Ja vastaus kysymykseen, todella huonosti. Joka päivä joudun tietysti imuroimaan ja pesemään paikkoja jne, että ei meillä varsinaisesti likaista ole. Mutta jatkuva epäjärjestys ja lelujen kaaos. Todella ahdistavaa! Leluja on n. miljoona eikä mitenkään pysty koko ajan juoksemaan lasten perässä niitä keräilemään. Millä te saatte lapsenne siivoamaan omat roinansa? Vinkkejä otetaan vastaan..

Toisto, toisto, toisto... Minä hommasin isot lelukorit joihin on helppoa kasata niitä leluja aiheen mukaan. Pehmolelut, autot, legot... Kun jankuttaa aikansa, niin kyyyllä ne siitä oppivat.

Tavaran määrää olen myös pyrkinyt vähentämään. Sanon isovanhemmille aina synttäreinä ja jouluina että osakkeita, kiitos :D En osta mitään lastenkamaa josta saa jonkun oheistuotteen, yleensä ne ovat roinaa. Jotkut tylsemmät synttärilahjat pistän kiertoon tai annan edelleen.

Ehkä stressaan turhaan :) kiva kuulla, että muutkin kamppailee saman asian kanssa. Jospa en olekaan niin epänormaali :D

T.ap

KOKO PREHE osallistuu eikä vain äiti!

Jo 1v. osaa kerätä lelut illalla. Roskat laitetaan roskiin, ruualla ei leikitä ja sotketa tahallaan. Pyykit laitetaan pyykkikoriin ja pyykkikone hurraa tarvittaessa joka päivä. Tiskikone tyhjätään kun se on pessyt jotta sinne saa laitettua likaisia astioita eikä niitä kerätä tiskipöydälle/altaaseen.

Kaikilla tavaroilla on paikkansa eikä niitä vain pudoteta/jätetä jonnekin.

Joka päivä edes 15 min pikasiivo ja kerran viikossa normaali viikkosiivous. Jos mies ei halua siivota niin vaihtoehtona vie muksut ulos talosta 2h niin siivousrauha. 

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!

Joo, minäkin heitän salaa lasten turhia leluja roskiin vaan. Niitä on niin paljon, etteivät huomaa jos joku nippeli on hukassa.

Huonosti.

Jos menisi yllättäen lapsiperheiden ja siellä olisi leluja ympäri kämppää, tiskejä altaassa ja puhtaat pyykit olohuoneen sohvalla, en kummastelisi asiaa.

Jos taas vessa löyhkää ja ruokapöytään tarttuu kahvikuppi kiinni tahmaan, niin mietin hiljaa mielessäni, että perheessä voitaisiin vähän enemmän panostaa siivoukseen.

Jos mies ei osallistu kodinhoitoon, hän voisi palkata teille siivoojan edes joka toinen viikko. Tuossa tilanteessa on aivan mahdoton ehtiä kaikkea, niin että vielä ehtisi olla äitinä lapsille.

1) Kaikki siivoavat ja järjestelevät. Ihan kaikki.

2) Tavaroilla on paikat ja/tai laatikot.

3) "Hoidettavien asioiden pino" on vain yhdessä paikassa, ei kaikilla vaakasuorilla pinnoilla.

4) Kaikki talouden aikuiset pyörittävät pyykkirumbaa ihan kysymättä.

5) Kaikki talouden aikuiset pyörittävät ruokarumbaa ihan kysymättä.

6) Kaikki talouden aikuiset pyörittävät kaupparumbaa ihan kysymättä.

7) Koitetaan viettää joka päivä aikaa kodin ulkopuolella.

8) Tiskikone pyritään tyhjentämään mahdollisimman nopeasti, jotta likaiset astiat eivät kerry tiskipöydälle.

9) Ruokaa tehdään kerralla useamman päivän tarpeisiin/pakkaseen.

10) Iltaisin tehdään pikajärjestely olohuoneessa ja keittiössä.

Siinäpä ne keskeisimmät. Teini raivaa huoneensa kerran viikossa, eikä siellä ole lupa syödä. Teinillä on pyykkikori huoneessaan. Alakoululainen saa apua tavaroiden järjestelemiseen ja hänellä on omat laatikot romppeille, eli Legot, piirtelykamat, ukkelit jne. omissa kannellisissa laatikoissaan. Vauvalla on mahdollisimman vähän sekalaista kamaa, koska pieni lapsi ei oikeastaan tarvitse esim. leluja mitään älyttömiä määriä. Etenkin vauvan/taaperon leluja voi pakata pariin laatikkoon ja pitää kerralla saatavilla vain yhtä tai kahta, niin pysyy mielenkiinto yllä, eikä lattialla ole "leluhiihtoa" aiheuttavaa lelukerrosta. Olohuoneessa on pari säilytyssäkkiä lasten leluille ja vauvan pyykkiin meneville vaatteille. Vauva kun yleensä hoidetaan olohuoneen lattialla, niin pyykkikorin kannattaa olla siinä lähellä. Alakoululainenkin osaa viedä pyykkinsä itse pyykkikoriin ja taaperollekin saa leikin siitä, että viedään leluja säilytyssäkkiin. Mutta: tulee olemaan aika helvetin raskasta opettaa lapsia huoltamaan kotia ja siivoamaan jälkiä, jos toinen perheen aikuisista laistaa siitä joka päivä.

Meillä on lapset jo isoja, toinen asuu omillaan ja nyt pysyy koti tosi siistinä, ainoastaan mies ei osaa siivota jälkiään... jättää vaattensa mihin riisuu ja kerää oman sängyn viereen kasoja. Hammastahnaa lavuaarin reunalla yms. Tekee kyllä useammin ruokaa kuin minä kun teen pidempiä työpäiviä (olen yrittäjä) mut jälkisiivous jää usein mulle kun tulen töistä. Kun lapset oli pieniä siivosin kyllä kotona joka päivä. Aamulla siistin keittiötä,petasin ja keräsin pikkukamaa kun lapset söi tai yleensäkin ennen töihin lähtöä. Töistä tullessa ruoan jälkeen taas järjestelyä ja sitten perheaikaa. Kerran viikossa pe tai la siivosin koko kodin ja pesin pyykit.Su on ja oli kotityöstä vapaata. Meillä on pieni talo. Se oli ja on sellaista tuo ja vie kun menen huoneesta toiseen. Huomaan jos mulla on kiirettä töissä (olen siivousyrittäjä; )) niin kotona on suurempi sotku kun mä en ole koko ajan järkkäämässä. Kyllä mulla silti jää joka päivä 1-6h löhöaikaa illalla, riippuu töistä ja nukkumaanmenoajasta. Olen kyllä työni puolesta huomannut että monella nykyajan äidillä on vaikeuksia hallita kaikkea. En tiedä johtuuko se asenteista että sotkuinen koti on ok, sos.media,itsekkyys ->oma aika, laiskuus vai mikä? Kyllä mullakin oli lasten ollessa pieniä aikaa tavata ystäviä ja käydä puistoissa ja lenkillä. Se vain vaati organisointikykyä ja asennetta että nyt eletään tätä aikaa ja hommat on hoidettava ja kun lapset on isoja sit on taas aikaa enemmän itselle.Tsemppiä pienten lasten äideille!! Yrittäkää silti nauttia tästäkin ajasta joka menee todella nopeasti.

Kaikki osallistuu, lapset ikätasonsa mukaisesti. Tavaroilla omat paikkansa, ja niiden määrää on rajoitettu. 

Ilman muuta kaikki osallistuvat kodin askareisiin, yhden kontolle jäävät kotityöt ovat jotain vanhaa maailmaa.

Me asumme kerrostalossa ja meillä ihan oikeasti on kelvollisen siistiä.

Mitään turhia tavaroita ei ole ja kaikille omat paikkansa. Lelut on leikkihuoneessa, olohuoneessa pieni lelukori. Ruokaa ei viedä keittiöstä minnekään, jäljet siivotaan heti. Koneet hoitavat pyykin, lakanat koneeseen, kuivaajaan, takaisin sänkyyn.

Robotti-imuri hoitaa pölyt, viikkosiivous tehdään yhdessä. Suursiivous pari kertaa vuodessa on annettu ammattilaisille.

Sellainen tavallinen epäjärjestys eli leluja ja sekalaisia vaatteita lattialla, pari kippoa tiskipöydällä jne. on ihan ok ja normaalia. Jos olet joskus käynyt toisessa pikkulapsiperheessä käymässä tai oman lapsesi kanssa perhekahvilassa, niin olet varmaan huomannut miten lapset saavat parissa tunnissa paikat sekaisin. Mutta se kuuluu asiaan, pienet lapset leikkivät ja harjoittelevat esim. tavaroiden kantamista samalla kuin kävelee. Meidän yksivuotiaan lempileikki on Duplo-palikoiden potkiminen ja vaikka se on ihan helvetin ärsyttävää keräillä niitä palikoita lattioilta ja sohvan alta, on se kuitenkin lapsen motorisen kehityksen kannalta ihan hiivatin hyvä leikki. Samoin likaiset kipot keittiössä tarkoittavat sitä, että perhe on ruokittu.

Eskari-/kouluikään mennessä arki helpottuu huomattavasti ja silloin koti on yleensä tyhjänä päivisin, eikä siellä pyöri paria ihmistä tuottamassa sotkua. Samoin yksi päivän ruokailuista tapahtuu kodin ulkopuolella. Ja pyykkiä tulee vähemmän, kun ei ole sitä vauva-/taaperoajan sotkua, joka vaihdattaa helposti aikuisenkin vaatekerran useampaan otteeseen päivän aikana, saati sitten niitä lapsen vaatteita. Tämä "sotkuisuus" eli se tämän hetken arki on vain vaihe, joka kyllä loppuu. Kotona riittää työtä ja olisi kyllä ihan fiksua, jos molemmat aikuiset ottaisivat siitä kodin arjesta vastuuta. Muuten käy niin, että sinä et voi ikinä lähteä kotoa minnekään, koska sinne jäisi kädetön mies ja pari itkevää lasta. Huh.

Vierailija kirjoitti:

Meillä tuntuu aina olevan kaaos, vaikka siivoaisi kuinka.. tuntuu että aina on epäjärjestystä. Eikä todellakaan kehtaa yllätys vierailijoita päästää sisälle :(

Miten te muut ehditte kaiken, ja saatte kaiken pysymään tip top? Meillä kolme alle kouluikäistä lasta, omakotitalo ja koira. Mies ei osallistu mihinkään siivoamiseen, käyttää ainoastaan koiran ulkona. Kaikki kodin siivoukset, pyykit ja ruuanlaitto on minun vastuullani.

Tuntuu ettei mitenkään ehdi tehdä kaikkea itse, vaikka en tällä hetkellä käy edes töissä! Tai sitten olen vain laiska :D

Vai kulkemalla koko ajan rätti kädessä, ja imuri toisessa saa kodin pysyy siistinä. 

Vastuu kodista kuuluu molemmille. Meillä molemmat siivoaa ja pesee pyykkiä ja käy kaupassa. Tee ukollesi työlista, äläkä ala sillekin äidiksi. Et pese sen pyykkejä, et tiskejä....et saa hukkua kotitöihin yksin, mies on yhtä vastuullinen niitä tekemään eikä asustamaan täysihoidossa. Meidän koira on minun hommani, se on mun vapaa-aikaani. Mies hakee nuorimman tarhasta ja käyttää samalla koiran pissillä, kun pääsee aikaisemmin töistä.

(Mies ei meillä osaa kunnolla kokata: repertuaariinsa kuuluu italianpata, munakas, purkkihernekeitto lisättynä jauhelihalla,  kasvisvokki nuudeleista, eineslihapullinen ja pakastevihannesten kera, kalapuikot, hernemaissipaprika ja pussimuussi) Kunnon kokkaus on siis minun vastuullani. Mutta työpäiväni venähtäessä lapset ei jää nälkäisiksi.

Keittiössä on lattiaharja, eli rätti pyörii ahkerasti ja harja heiluu. Lapset ei ole saaneet tuoda leluja olkkariin  (paitsi kirjan, nallen/nuken, piirustusvehkeet ja rauhallista lautapeliä saa pelata, mutta lattialle ei levitetä mitään isompaa), eikä syödä olkkarissa, vaan syödään keittiön pöydän ääressä. Niin minullakin oli lapsena. Se auttaa paljon rasvatahranäppien ja murujen kanssa. Vaatteet viedään pyykkikoriin, ja sen ne oppii jo pienestä pitäen leikin varjolla "Yäk, likainen, viedäänpä pyykkiin!" Omat lelunsa keräävät iltaisin, opetin käyttämään lattiaharjaa siihenkin (legonpalat, pikkuautot...) ja tehdään se pienimmän kanssa aina yhdessä. Uhkaus (ja toteutus) kellariin lukittuun laatikkoon viemisestä tepsii, jos ei ala omatoimisesti tapahtua isompien keskuudessa.

Imuri laulaa 2-3 kertaa viikossa. Robotti-imuri avustaa ja hankinta ilahdutti meitä molempia, mutta ei korvaa silti kunnollista torstai- tai perjantai-illan siivousta. Mies imuroi ja tamppaa matot, minä luuttuan lattiat ja pyyhin tahrat ja pölyt.

Olkkari ei myöskään ole vaatevarasto, eli jos tuoleilla on illalla vaatteita, nappaan ne syliin ja vien pyykkikoriin. En silitä mitään, paitsi verhot. Rummussa on rypistymisenesto-ohjelma. Työpaidat pesen erikseen muusta pyykistä, koska mies jättää ne muuten pyykkipussiin rutistumaan. Vältytään siltäkin naputukselta. Pyykinpesulle on omat korit, vaaleat ja tummat ja mun arat vaatteet. Piti eka vuosi opettaa miehelle, ettei tummia ja vaaleita saa pestä keskenään....

Eli jos saat sen ukkosi osallistumaan, älä oleta että se hoitaa hommat samoin kuin sinä. Keksi vaihtoehtoinen ratkaisu, jos ongelma ei ukon päässä ratkea ja ole tyytyväinen, että se tekee.

Mutta yksin sun ei pidä hajota tuon taakan alle!

Meillä on aikalailla aina elämisen jälkiä reippaasti esillä. Siivouksen jälkeen lapsilla on kiire päästä levittämään legoleikit heti lattialle kun on taas tilaa. Ja niin saavat tehdäkkin.

Järjestyksen ja lasten hoidon helpotuksessa isoin apu on leluvarasto. Eli jos lapsi ei kerää leluja pyynnöstä niin äiti/isä kerää ne kyllä pussiin ja laittaa varastoon pois käytöstä. Kun lapsi siivoaa mukisematta saa lisää vanhoja leluja varastosta takaisin tai sitten kerää vaikka esim nuket varastoon laitettavaksi niin saa dublot varastosta leikkeihin. Järjestystä on paljon helpompi pitää yllä kun lapsella on kerrallaan vaan kohtuullinen määrä leluja ja kun varastosta otetaan kuukausiakin poissa olleita leluja ne tuntuvat melkein uusilta ja lapsilla alkaa yleensä leikki sujua heti.  Jos minulla oli joku tärkeä tekeminen johon tarvin rauhaa hain yleensä varastosta jotkut pitkään poissa olleet lelut ja tunti tai pari oli rauhallista kun lapset leikkivät keskenään onnessan.

Nyt ongelmana on alakouluikäiset lapset joilla on legot aina esillä ja niitä on paljon... No onneksi siivoavat pyynnöstä kyllä  kerran viikossa huoneensa.