Pakkoruotsi ei toimikaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko sinulla joku argumentti pakkoruotsin puolesta vai jääkö pakkoruotsin puolustelu sille tasolle että ruotsia osaamattomat on tyhmiä joten ruotsin opetusta pitää pikemminkin lisätä?

Kannatan lämpimästi molempien kotimaisten kielten pakollista opettamista kouluissa kaikille ja koko kulloisellekin ikäluokalle tasonsa mukaan. Tähän on järkevät kansalliset sosiaaliset syyt, ennen kaikkea kansalaisten - siis juuri niiden oppilaiden - reaalisen valinnanvapauden lisääminen aikuisiällä. Alaikäisellä koululaisella ei ole valinnan tekemiseen mitään edellytyksiä - juuri siksi he ovat vielä koulussa.

1. Jokaisella suomalaisella on oikeus tulla palvelluksi julkisissa virastoissa ja laitoksissa kummalla tahansa kansalliskielellä se mukaan, mikä on hänen äidinkielensä. Tämä tasa-arvovaatimus on koko pakollisen kielenopetuksen lähtökohta. Se koskee kaikkia kouluja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tämä ei suinkaan ole Ahvenanmaalle mikään etu, päin vastoin.

2. Koska koulutus Suomessa on järjestetty siten, ettei koululaitoksessamme ole syntyperään tai etniseen ryhmään sidottuja kiintiöitä, kaikista kouluista voidaan valmistua kummalla tahansa kielialueella avoinna olevan kyseisen koulutusalan viran tai toimen hoitamiseen.

3.Kansalaisella on oikeus vapaasti valita asuinpaikkansa, olkoon se Kajaani, Malax, Helsinki tai Maarianhamina.

Kouluopetuksen tehtävä on

antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta. Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.

Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa. Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse. Toisaalta, jos hän nyt vaikkapa hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1 hän) viran_haun_ takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut. Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa. Kansalliskielten osaaminen on perustaito, sairaanhoitajan oppi erikoistaito. Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista.

Unohdit laittaa pitkään jaaritteluusi ne syyt miksi kaikkien suomalaisten pitäisi opiskella pakolla myös toista kotimaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko sinulla joku argumentti pakkoruotsin puolesta vai jääkö pakkoruotsin puolustelu sille tasolle että ruotsia osaamattomat on tyhmiä joten ruotsin opetusta pitää pikemminkin lisätä?

Kannatan lämpimästi molempien kotimaisten kielten pakollista opettamista kouluissa kaikille ja koko kulloisellekin ikäluokalle tasonsa mukaan. Tähän on järkevät kansalliset sosiaaliset syyt, ennen kaikkea kansalaisten - siis juuri niiden oppilaiden - reaalisen valinnanvapauden lisääminen aikuisiällä. Alaikäisellä koululaisella ei ole valinnan tekemiseen mitään edellytyksiä - juuri siksi he ovat vielä koulussa.

1. Jokaisella suomalaisella on oikeus tulla palvelluksi julkisissa virastoissa ja laitoksissa kummalla tahansa kansalliskielellä se mukaan, mikä on hänen äidinkielensä. Tämä tasa-arvovaatimus on koko pakollisen kielenopetuksen lähtökohta. Se koskee kaikkia kouluja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tämä ei suinkaan ole Ahvenanmaalle mikään etu, päin vastoin.

2. Koska koulutus Suomessa on järjestetty siten, ettei koululaitoksessamme ole syntyperään tai etniseen ryhmään sidottuja kiintiöitä, kaikista kouluista voidaan valmistua kummalla tahansa kielialueella avoinna olevan kyseisen koulutusalan viran tai toimen hoitamiseen.

3.Kansalaisella on oikeus vapaasti valita asuinpaikkansa, olkoon se Kajaani, Malax, Helsinki tai Maarianhamina.

Kouluopetuksen tehtävä on

antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta. Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.

Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa. Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse. Toisaalta, jos hän nyt vaikkapa hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1 hän) viran_haun_ takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut. Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa. Kansalliskielten osaaminen on perustaito, sairaanhoitajan oppi erikoistaito. Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista.

Unohdit laittaa pitkään jaaritteluusi ne syyt miksi kaikkien suomalaisten pitäisi opiskella pakolla myös toista kotimaista.

Et siis osaa lukea suomea. Ok.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko sinulla joku argumentti pakkoruotsin puolesta vai jääkö pakkoruotsin puolustelu sille tasolle että ruotsia osaamattomat on tyhmiä joten ruotsin opetusta pitää pikemminkin lisätä?

Kannatan lämpimästi molempien kotimaisten kielten pakollista opettamista kouluissa kaikille ja koko kulloisellekin ikäluokalle tasonsa mukaan. Tähän on järkevät kansalliset sosiaaliset syyt, ennen kaikkea kansalaisten - siis juuri niiden oppilaiden - reaalisen valinnanvapauden lisääminen aikuisiällä. Alaikäisellä koululaisella ei ole valinnan tekemiseen mitään edellytyksiä - juuri siksi he ovat vielä koulussa.

1. Jokaisella suomalaisella on oikeus tulla palvelluksi julkisissa virastoissa ja laitoksissa kummalla tahansa kansalliskielellä se mukaan, mikä on hänen äidinkielensä. Tämä tasa-arvovaatimus on koko pakollisen kielenopetuksen lähtökohta. Se koskee kaikkia kouluja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tämä ei suinkaan ole Ahvenanmaalle mikään etu, päin vastoin.

2. Koska koulutus Suomessa on järjestetty siten, ettei koululaitoksessamme ole syntyperään tai etniseen ryhmään sidottuja kiintiöitä, kaikista kouluista voidaan valmistua kummalla tahansa kielialueella avoinna olevan kyseisen koulutusalan viran tai toimen hoitamiseen.

3.Kansalaisella on oikeus vapaasti valita asuinpaikkansa, olkoon se Kajaani, Malax, Helsinki tai Maarianhamina.

Kouluopetuksen tehtävä on

antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta. Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.

Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa. Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse. Toisaalta, jos hän nyt vaikkapa hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1 hän) viran_haun_ takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut. Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa. Kansalliskielten osaaminen on perustaito, sairaanhoitajan oppi erikoistaito. Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista.

Unohdit laittaa pitkään jaaritteluusi ne syyt miksi kaikkien suomalaisten pitäisi opiskella pakolla myös toista kotimaista.

Et siis osaa lukea suomea. Ok.

Lyhyesti:

"ennen kaikkea kansalaisten - siis juuri niiden oppilaiden - reaalisen valinnanvapauden lisääminen aikuisiällä."

-> samalla perusteella pakkovenäjä, pakkourdu, pakkokiina.

Vierailija kirjoitti:

No se johtuu tietysti siitä, että ruotsin kielen opetusta on kouluissa (ja yliopistoissa) liian vähän ja se alkaa liian myöhään. Sen takia täytyy olla ruotsinkielisten kiintiöt kaikessa.

Pakkoruotsia opiskellaan liian vähän kun 100% kansasta joutuu opiskelemaan sitä pakolla. Sitten pitää 200% laittaa opiskelemaan pakkoruotsia.

Suomi on kielipolitiikan absurdistan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No se johtuu tietysti siitä, että ruotsin kielen opetusta on kouluissa (ja yliopistoissa) liian vähän ja se alkaa liian myöhään. Sen takia täytyy olla ruotsinkielisten kiintiöt kaikessa.

Pakkoruotsia opiskellaan liian vähän kun 100% kansasta joutuu opiskelemaan sitä pakolla. Sitten pitää 200% laittaa opiskelemaan pakkoruotsia.

Suomi on kielipolitiikan absurdistan.

Ja Etelä-Afrikka.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oliko sinulla joku argumentti pakkoruotsin puolesta vai jääkö pakkoruotsin puolustelu sille tasolle että ruotsia osaamattomat on tyhmiä joten ruotsin opetusta pitää pikemminkin lisätä?

Kannatan lämpimästi molempien kotimaisten kielten pakollista opettamista kouluissa kaikille ja koko kulloisellekin ikäluokalle tasonsa mukaan. Tähän on järkevät kansalliset sosiaaliset syyt, ennen kaikkea kansalaisten - siis juuri niiden oppilaiden - reaalisen valinnanvapauden lisääminen aikuisiällä. Alaikäisellä koululaisella ei ole valinnan tekemiseen mitään edellytyksiä - juuri siksi he ovat vielä koulussa.

1. Jokaisella suomalaisella on oikeus tulla palvelluksi julkisissa virastoissa ja laitoksissa kummalla tahansa kansalliskielellä se mukaan, mikä on hänen äidinkielensä. Tämä tasa-arvovaatimus on koko pakollisen kielenopetuksen lähtökohta. Se koskee kaikkia kouluja Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tämä ei suinkaan ole Ahvenanmaalle mikään etu, päin vastoin.

2. Koska koulutus Suomessa on järjestetty siten, ettei koululaitoksessamme ole syntyperään tai etniseen ryhmään sidottuja kiintiöitä, kaikista kouluista voidaan valmistua kummalla tahansa kielialueella avoinna olevan kyseisen koulutusalan viran tai toimen hoitamiseen.

3.Kansalaisella on oikeus vapaasti valita asuinpaikkansa, olkoon se Kajaani, Malax, Helsinki tai Maarianhamina.

Kouluopetuksen tehtävä on

antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta. Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi.

Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa. Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.

Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse. Toisaalta, jos hän nyt vaikkapa hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1 hän) viran_haun_ takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut. Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa. Kansalliskielten osaaminen on perustaito, sairaanhoitajan oppi erikoistaito. Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista.

Suomi ei ole kaksikielinen ja ruotsin kieli on vieras kieli täällä.

Väite että ruotsin kieli kuuluu Suomeen on vahvasti liioitteleva. Ruotsin kieli on ollut Suomessa luonnollinen kieli vain rannikolla. Siksi on harhauttavaa puhua ruotsin kielestä kotimaisena kielenä. Kieli millä ei ole ollut mitään luonnollista asemaa sisämaassa ei voi saada sitä terminologian epätarkan käytön vuoksi.

Syytän allekirjoittaneita professoreita haitallisesta epätarkkuudesta kun he määrittelevät ruotsin kielen asemaa Suomessa.

Ruotsin kieli on muualta tullut (alloktoninen) kieli ja vieras kieli suomalaisille. Väitte ruotsin luonnollisuudesta ei siis ole totta. Ruotsin kielen asema perustuu vain ja ainoastaan lakiin eli se ei voisi olla vähempää luonnollinen.

Ruotsin asema kansalliskielenä on perustunut keinotekoiseen lakien rakennelmaan, jolla ei olla pystytty takaamaan ruotsin kielen asemaa Suomessa, vaikka 100% suomalaisista on pakotettu opiskelemaan sitä kaikilla koulutusasteilla. Seuraavaksi päätetään että 200% kansasta pakotetaan opiskelemaan pakkoruotsia koska pakkoruotsin hulluus ei tunne rajoja Suomen politiikassa.

Ruotsin kielen kuuluukin kadota Suomesta koska se ei tänne ole kuulunut eikä siksi ole juurtunut tänne. Ruotsin kieli on aina ollut pakkokieli Suomessa eikä evoluutiota voi kääntää edes pakolla.

HS Mielipide 30.9.2010

Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli

" - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."

Rino Grünthal

Johanna Laakso

Anneli Sarhimaa

professoreita

Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti

(European Language Diversity for All)