Miksi opiskelijat aina siirretään yläasteelle mennessä eri kouluun kuin missä he suorittivat ala-asteensa?
Mielestäni tuo käytäntö hankaloittaa paljon monen nuoren elämää, kun on ensin 6 vuotta tottunut käymään samassa koulussa ja sitten koko elämä muuttuu kun koulurakennus vaihtuu ja luokat pistetään uusiksi, uudessa luokassa on uusia tyyppejä, joiden kanssa voi olla vaikeuksia tulla juttuun ja moni joutuu tuossa vaiheessa kiusatuksi jne.
Kommentit (22)
Jos on yhtenäiskoulu, niin ei siirretä. Mutta miten sitä voisi jatkaa alakoulussa yläkoulua, jos ne eivät ole samassa rakennuksessa.
Vierailija kirjoitti:
Jos on yhtenäiskoulu, niin ei siirretä. Mutta miten sitä voisi jatkaa alakoulussa yläkoulua, jos ne eivät ole samassa rakennuksessa.
Omasta mielestäni kuitenkin luokkien koostumuksen pitäisi pysyä samana ihan ekaluokasta ysiluokan loppuun. Siinä vaiheessa monen nuoren elämästä tulee helvettiä, kun luokat muodostetaan uusiksi ja saa uusia kusipäisiä luokkatovereita, jotka ovat ties mistä hevonvitusta. Varmasti moni saa tuossa vaiheessa uusia kavereita, mutta monen elämä menee tuossa vaiheessa pilalle.
Omasta mielestäni 13-15-vuotiaat eivät ole kyllin kypsiä tutustumaan ja toimimaan yhdessä uusien ihmisten suuren joukon kanssa, vaan heidän pitäisi olla koulussa tekemisissä vain niiden kanssa, jotka ovat tunteneet jo ekaluokalta lähtien. Näin hyvä luokkahenki säilyisi vielä yläluokillakin eikä kiusaamista ilmenisi niin paljon.
Saako teillä töissä valita työkaverit vai pitääkö oppia tulemaan kaikkien kanssa toimeen?
Koulussa opitaan elämää varten muutakin kuin lukemaan.
Olipa hyvä, että meillä vaihdettiin koulua joka 3. vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Saako teillä töissä valita työkaverit vai pitääkö oppia tulemaan kaikkien kanssa toimeen?
Koulussa opitaan elämää varten muutakin kuin lukemaan.
Se on eri asia aikuisena, mutta teini-iässä se johtaa vain kiusaamiseen, että täysin toimeentulemattomat henkilöt pistetään olemaan tekemisissä toistensa kanssa päivittäin. Eikä niillä työpaikoillakaan tarvitse yleensä sietää ihan millaisia ihmisiä tahansa, esim. työpaikoilla normaalisti nollatoleranssi kaiken kiusaamisen ja väkivallan suhteen. Yläkouluissa tuollaista on käytännössä mahdotonta kitkeä, kun yläkoulut muistuttavat instituutioina lähinnä suljettuja vankiloita.
Mun tytölle yläkouluun siirtyminen oli iso helpotus. Häntä kiusattiin koko alakoulun ajan eikä hän halunnut yläkouluun luokalleen ainuttakaan oppilasta vanhalta luokalta. No, yksi poika tuli samalle luokalle, mutta hän olikin ainut, joka ei tyttöäni kiusannut. Kiusaaminen loppui ja jo parin ensimmäisen kuukauden aikana tyttö sai kavereita.
Mutta sitten ne, joita on kiusattu koko ala-asteaika, joutuisivat jatkamaan kiusaajien kanssa. Joillekin uudet luokkakaverit voivat olla hyvä asia.
Minua ainakin otti päähän, kun juuri ärsyttävimmät tyypit jatkoivat samalle luokalle yläkouluun. Kunpa olisi sekoitettu kunnolla luokkia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on yhtenäiskoulu, niin ei siirretä. Mutta miten sitä voisi jatkaa alakoulussa yläkoulua, jos ne eivät ole samassa rakennuksessa.
Omasta mielestäni kuitenkin luokkien koostumuksen pitäisi pysyä samana ihan ekaluokasta ysiluokan loppuun. Siinä vaiheessa monen nuoren elämästä tulee helvettiä, kun luokat muodostetaan uusiksi ja saa uusia kusipäisiä luokkatovereita, jotka ovat ties mistä hevonvitusta. Varmasti moni saa tuossa vaiheessa uusia kavereita, mutta monen elämä menee tuossa vaiheessa pilalle.
Omasta mielestäni 13-15-vuotiaat eivät ole kyllin kypsiä tutustumaan ja toimimaan yhdessä uusien ihmisten suuren joukon kanssa, vaan heidän pitäisi olla koulussa tekemisissä vain niiden kanssa, jotka ovat tunteneet jo ekaluokalta lähtien. Näin hyvä luokkahenki säilyisi vielä yläluokillakin eikä kiusaamista ilmenisi niin paljon.
Huh, mikä kommentti. Suurin osa nuorista on todella innoissaan, kun pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin. Ja vanha ala-asteen luokka saattaa olla täynnä mainitsemiasi kusipäitä.
Yläkoulussa luokan muotoutumiseen vaikuttavat monet asiat, mm valinnaisaineet, koulukuljetukset, ryhmäkoot jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on yhtenäiskoulu, niin ei siirretä. Mutta miten sitä voisi jatkaa alakoulussa yläkoulua, jos ne eivät ole samassa rakennuksessa.
Omasta mielestäni kuitenkin luokkien koostumuksen pitäisi pysyä samana ihan ekaluokasta ysiluokan loppuun. Siinä vaiheessa monen nuoren elämästä tulee helvettiä, kun luokat muodostetaan uusiksi ja saa uusia kusipäisiä luokkatovereita, jotka ovat ties mistä hevonvitusta. Varmasti moni saa tuossa vaiheessa uusia kavereita, mutta monen elämä menee tuossa vaiheessa pilalle.
Omasta mielestäni 13-15-vuotiaat eivät ole kyllin kypsiä tutustumaan ja toimimaan yhdessä uusien ihmisten suuren joukon kanssa, vaan heidän pitäisi olla koulussa tekemisissä vain niiden kanssa, jotka ovat tunteneet jo ekaluokalta lähtien. Näin hyvä luokkahenki säilyisi vielä yläluokillakin eikä kiusaamista ilmenisi niin paljon.
Huh, mikä kommentti. Suurin osa nuorista on todella innoissaan, kun pääsee tutustumaan uusiin ihmisiin. Ja vanha ala-asteen luokka saattaa olla täynnä mainitsemiasi kusipäitä.
Yläkoulussa luokan muotoutumiseen vaikuttavat monet asiat, mm valinnaisaineet, koulukuljetukset, ryhmäkoot jne.
Ei ole innoissaan, suurin osa yläasteelle menevistä oppilaista pelkää enemmän tai vähemmän, että tullaanko omaa päätä hakkaamaan seuraavat kolme vuotta seinää vasten.
Vierailija kirjoitti:
Oppilaat, ei opiskelijat.
Vaikka sitten niin.
Mun lapsi kävi koko peruskoulun samassa koulussa. Koulun yhteydessä oli päiväkoti, jossa hän aloitti 2,5 vuotiaana, kävi tietty siellä myös eskarin, ja vasta lukioon joutui vaihtamaan rakennusta ( ja kuntaakin). Minusta se oli oiva järjestely, luojalla osa oli kavereita jo päiväkodista, toki oli siellä uusiakin.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni tuo käytäntö hankaloittaa paljon monen nuoren elämää, kun on ensin 6 vuotta tottunut käymään samassa koulussa ja sitten koko elämä muuttuu kun koulurakennus vaihtuu ja luokat pistetään uusiksi, uudessa luokassa on uusia tyyppejä, joiden kanssa voi olla vaikeuksia tulla juttuun ja moni joutuu tuossa vaiheessa kiusatuksi jne.
Väitteesi on virheellinen. On olemassa yhtenäiskouluja joissa käydään koko peruskoulu samassa paikassa.
Sitten on olemassa kouluja joissa on luokka-asteet 1-3 tai 1-6.
Päättäjät ovat suuressa viisaudessaan katsoneet että on hyvä keskittää opetukset suurempiin yksiköihin kustannussäästöjen yms takia. Koulurakennuksen vaihto ei aiheuta elinikäistä traumaa, itse kävin peruskouluni kolmessa eri paikassa eli 1-3 yhdessä paikassa, 4-6 toisessa ja 7-9 kolmannessa.
Ihmisten nyt vaan pitää tottua siihen että paikat vaihtuvat ja uusia ihmisiä tulee kuvioihin, ei voi elää hermeettisessä kuplassa missä mikään ei muutu. Sellainen kun ei kehitä ihmistä, oi helikopterimutsi.
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi kävi koko peruskoulun samassa koulussa. Koulun yhteydessä oli päiväkoti, jossa hän aloitti 2,5 vuotiaana, kävi tietty siellä myös eskarin, ja vasta lukioon joutui vaihtamaan rakennusta ( ja kuntaakin). Minusta se oli oiva järjestely, luojalla osa oli kavereita jo päiväkodista, toki oli siellä uusiakin.
Tuollainen järjestely olisi kelvannut minullekin. Kuitenkin kun jouduin vaihtamaan koulua mennessäni yläasteelle, jouduin tekemisiin naapurikuntien kusipäisten teinien kanssa ja kolmevuotisen kiusaamisen seurauksena olen nykyisin (24-vuotiaana) syrjäytynyt, mielenterveysongelmainen ja työkyvytön.
Meidän luokka toimi paikkakunnallamme eräänlaisena kokeilu-luokkana, jolla testattiin mitä seurauksia samalla luokalla pysymisessä on. Luokkamme pysyi siis ensimmäiseltä luokalta läpi ala- ja yläasteen täysin samana, tietenkin parin oppilaan muuttoja tms lukuunottamatta. Kokeilun seurauksena todettiin, että tämä ei ole kannattavaa, vaan on hyvä sekoittaa luokkia välillä.
Mitään kiusaamista meidän luokalla ei onneksi tapahtunut, mutta " kuppikunnat" pysyivät lähes tulkoon alusta loppuun asti samana, ja luokkamme pysyi niin tiiviinä, että harvalla oli ystäviä oman luokan ulkopuolelta. Varsinkin kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla tuli myös ilmi, että meillä ei ollut minkäänlaista vieraanvaraisuutta muita oppilaita kohtaan luokassamme, ja se on varmasti osa syytä miksi meidän luokka oli niin villi ja rauhaton. Kukaan ei ujostellut tai välittänyt muiden mielipiteistä tai siitä, jos opettaja komensi muiden kuullen.
Itse olen siis todellakin sitä mieltä, että on vain hyvä että luokkia sekotellaan.
Vierailija kirjoitti:
Meidän luokka toimi paikkakunnallamme eräänlaisena kokeilu-luokkana, jolla testattiin mitä seurauksia samalla luokalla pysymisessä on. Luokkamme pysyi siis ensimmäiseltä luokalta läpi ala- ja yläasteen täysin samana, tietenkin parin oppilaan muuttoja tms lukuunottamatta. Kokeilun seurauksena todettiin, että tämä ei ole kannattavaa, vaan on hyvä sekoittaa luokkia välillä.
Mitään kiusaamista meidän luokalla ei onneksi tapahtunut, mutta " kuppikunnat" pysyivät lähes tulkoon alusta loppuun asti samana, ja luokkamme pysyi niin tiiviinä, että harvalla oli ystäviä oman luokan ulkopuolelta. Varsinkin kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla tuli myös ilmi, että meillä ei ollut minkäänlaista vieraanvaraisuutta muita oppilaita kohtaan luokassamme, ja se on varmasti osa syytä miksi meidän luokka oli niin villi ja rauhaton. Kukaan ei ujostellut tai välittänyt muiden mielipiteistä tai siitä, jos opettaja komensi muiden kuullen.
Itse olen siis todellakin sitä mieltä, että on vain hyvä että luokkia sekotellaan.
Tuollainen olisi ollut minulle kuin unelma! Luokat nyt on jokatapauksessa levottomia, oli luokat vaihdettuja tai ei.
En tiiä eikö sit enää tehdä niin, mutta kyllä me saatiin aikanaan toivoa kaverin kanssa pääsyä samalle luokalle, ja päästiinkin. Meillä vaihtui koulu siksi, että vanhaan ala-asteen koulutaloon oli mahdotonta mahduttaa myös yläastetta, jossa oli kaikenkaikkiaan ~15 luokkaa/ryhmää. Kaupungin toinen yläaste taas sijaitsi samassa pihapiirissä yhden ala-asteen ja kaupungin lukion kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun lapsi kävi koko peruskoulun samassa koulussa. Koulun yhteydessä oli päiväkoti, jossa hän aloitti 2,5 vuotiaana, kävi tietty siellä myös eskarin, ja vasta lukioon joutui vaihtamaan rakennusta ( ja kuntaakin). Minusta se oli oiva järjestely, luojalla osa oli kavereita jo päiväkodista, toki oli siellä uusiakin.
Tuollainen järjestely olisi kelvannut minullekin. Kuitenkin kun jouduin vaihtamaan koulua mennessäni yläasteelle, jouduin tekemisiin naapurikuntien kusipäisten teinien kanssa ja kolmevuotisen kiusaamisen seurauksena olen nykyisin (24-vuotiaana) syrjäytynyt, mielenterveysongelmainen ja työkyvytön.
Kurjaa, mutta olisiko jo aika ottaa vastuu omasta elämästä? Ei meillä muillakaan, ei syrjäytyneillä, ole elämä aina niin ruusuilla tanssimista ollut, mutta silti täällä vaan porskutellaan ja eletään elämää.
Ei siinä mitään järkeä kyllä olekaan.