Naiset ovat geneettisesti miehiä terveempiä, mutta ovat silti useammin lyhyillä sairauslomilla

Vierailija kirjoitti:

Yksi tuttu on aika usein poissa endometrioosin takia. Onko vastaavia miestentauteja? Migreenikin taitaa olla naisilla monin verroin yleisempi?

Ei taida olla. Eipä ole oikeastaan ihme, että työnantajat suosivat miehiä rekrytoinneissa - miehet eivät tule raskaaksi, miehet tekevät pidempiä työpäiviä ja miehet sairastavat vähemmän. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi tuttu on aika usein poissa endometrioosin takia. Onko vastaavia miestentauteja? Migreenikin taitaa olla naisilla monin verroin yleisempi?

Ei taida olla. Eipä ole oikeastaan ihme, että työnantajat suosivat miehiä rekrytoinneissa - miehet eivät tule raskaaksi, miehet tekevät pidempiä työpäiviä ja miehet sairastavat vähemmän. 

Ryyppäävät enemmän, ovat huonompia ottamaan neuvoja paremmin tietäviltä, ovat kilpailuhenkisiä, eivät tiimipelaajia...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi tuttu on aika usein poissa endometrioosin takia. Onko vastaavia miestentauteja? Migreenikin taitaa olla naisilla monin verroin yleisempi?

Ei taida olla. Eipä ole oikeastaan ihme, että työnantajat suosivat miehiä rekrytoinneissa - miehet eivät tule raskaaksi, miehet tekevät pidempiä työpäiviä ja miehet sairastavat vähemmän. 

Ryyppäävät enemmän, ovat huonompia ottamaan neuvoja paremmin tietäviltä, ovat kilpailuhenkisiä, eivät tiimipelaajia...

Mitä väliä sillää ryyppäämisellä on, jos kuitenkin ovat naisia harvemmin saikulla ja tekevät enemmän töitä? Kilpailuhenkisyys on työelämässä etu, ei haitta. Ja väitteesi neuvojen vastaanottamisesta ja tiimipelistä lienevät oma vain oma mielipiteesi, vai onko antaa lähdettä noille väitteille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi tuttu on aika usein poissa endometrioosin takia. Onko vastaavia miestentauteja? Migreenikin taitaa olla naisilla monin verroin yleisempi?

Ei taida olla. Eipä ole oikeastaan ihme, että työnantajat suosivat miehiä rekrytoinneissa - miehet eivät tule raskaaksi, miehet tekevät pidempiä työpäiviä ja miehet sairastavat vähemmän. 

Toisaalta mies voi tulla isäksi vielä vanhemmallakin iällä ja pitää silloin isyysvapaata ja nykypäivänä myös jäädä hoitovapaalle. Riski sekin. Parasta on palkata nainen, jolla menopaussi on jo ohi. Ainakin pieneen yritykseen.

Naisilla myös enemmän henkistä ns. peppukipua.

Kummat keplottelevat itselleen helpommin saikkua, miehet vai naiset? Elinkeinoelämän Keskusliiton ylilääkäri Jan Schugk vastaa:

”Todistettavasti sukupuolten välillä ei tässä ole eroja, mutta naisilla on paljon enemmän sairauspoissaoloja kuin miehillä. Naisten poissaoloja eivät selitä lastenhoito tai kotityöt, mutta Suomessa on merkittävästi sairauspoissaoloja raskauksiin liittyen. Naiset hakeutuvat yhä useammin saikulle jo varhain ennen kuin raskaus edellyttää, vaikka työt ovat muuttuneet kevyemmiksi.”

Jos naisten ja miesten sairauspoissaoloista piirtää käyrät, ne alkoivat kasvaa erilleen 1970-luvun lopulla. Lääkärit ihmettelevät ilmiötä, koska naiset tuskin alkoivat sairastaa enemmän – edes naistentaudit eivät ole lisääntyneet. Työterveyslääkäri X arvioi, että naisia alkoi mennä ”rikki”, kun heitä siirtyi raskaille miehisille aloille.

Mieslääkäri rohkenee sanoa: ”Naiset menevät pahemmin tolaltaan sellaisista asioista, mistä miehet eivät. Sukulaisten tai lemmikkien kuolemat koskettavat naisia enemmän.”

Nykypäivänä on enemmän naisia palkkatöissä kuin ennen. Kotiäitiys oli aiemmin suosittua, kun miehet tienasivat niin paljon, että pystyivät elättämään koko perheen. Ennen oli myös ideologiana, että naisen paikka on mieluiten kotona lapsia ja kotia hoitamassa. Samoin monessa talossa oli pienkarjaa, jota jonkun oli jäätävä hoitamaan. Siis vielä 70-luvullakin. Nykyisin pientiloja on häviävä määrä ja naiset ovat paremman koulutuksen myötä siirtyneet sankoin joukoin työelämään.

Voi olla geneettisesti vähemmän vakavia sairauksia mutta sitä se ei tarkoita että elämä muuten sujuisi mukavammin. Pikemminkin päinvastoin, naiset usein rapistuvat fyysisesti nopeammin esimerkiksi lihasvoiman katoamisen osalta ja muistaakseni muillakin tavoin, mutta silti elävät kauemmin. Sen lisäksi olemme melkein koko elämämme jatkuvassa hormoonisirkuksessa. Toisinaan, hyvin usein, on päiviä jona hormonaalisista syistä viluttaa, on kuin sumussa, lähtemätön väsymys jota ei ole voinut lapsena kuvitellakaan koska hormoonivuoristorata ei ole vielä startannut. Sellaisina päivinä haluaisi jäädä viltin sisään sohvalle eikä millään muulla olisi väliä, mutta silti tulee popsittua buranaa ja lähdettyä töihin tai kouluun. Joskus taas päätä särkee helvetisti. Voin kuvitella että jos jollain muulla tilanne on vielä pahempi, niitä sairaspäiviä kertyy tällä tavalla. Voihan se olla että naisilla on keskimäärin vähemmän kunnianhimoa itsensä kiduttamiseen töiden takia ja sekin vaikuttaa, mutta suoralta kädeltä en lähtisi tekemään johtopäätöksiä. Tietenkin on huolestuttavaa jos se että miehet eivät "saa" mennä pois tolaltaan esimerkiksi sukulaisten tai lemmikkien kuolemien takia aiheuttaa jotenkin sen että sairaspoissaoloja ei haeta eikä asioita käsitellä. Miehiähän päätyy kiikkuun huomattavasti enemmän elämän mittaan.