Lue keskustelun säännöt.
Mies ei halua luopua omasta asunnostaan kun olemme muuttamassa yhteen, miksi?
20.11.2016 |
Minä ja miesystäväni ollaa muuttamassa yhteen, mutta nyt minua on alkanut epäilyttää kun mies ilmoitti ettei aio luopua ollenkaan hänen omasta vuokrakämpästään. Kun kysyin miksi, hän sanoi vain tarvitsevansa oman tilan. En ymmärrä hänen selitystään, omaa tilaa hän saisi tulevasta yhteisestä kodistamme ihan tarpeeksi, sillä se on sen verran iso (4 huonetta + keittiö) ja minä olen muutenkin antaut miehelle sitä omaa tilaa hänen niin halutessaan... Minulle tullut sellainen tunne, että mies on epävarma vaikkei hän sitä kehtaakkaan myöntää tai sitten haluaa pitää jotain takaporttia auki.
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Miksi edes muuttaa yhteen, jos hän ei ole siihen valmis? Vai onko hän nykyään aina sinun kotonasi kassinsa kanssa ja perustelee "yhteenmuuttoa" sillä? Pystyy paremmin kontrolloimaan sinua? Haluaa viettää aikaa paremmassa kämpässä? Itse olen ollut vähän vastaavassa kämpässä ja lopulta iso asunto jäi yksin minun maksettavaksi ja meinasin joutua ongelmiin taloudellisesti kun kaikki rahat meni asuntoon.
Siis tarkoitin, että vastaavassa tilanteessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et voi kieltää miestä kutsumasta kavereitaan, vain koska niillä on päättömiä juttuja. Eihän niihin kaikkiin miesten rientoihin tietysti tarvitse osallistua, mutta pitää olla todella painava syy, jos haluaa kieltää puolisoaan kutsumasta jotain itselleen tärkeää ihmistä yhteiseen kotiin.
Jos olette olleet vasta puoli vuotta yhdessä, niin ymmärrän kyllä, että mies haluaa pitää testausvaiheen, eikä vielä luovu asunnosta. Tai tavallaan en ymmärrä. En ole koskaan itse ollut suhteessa jota olisi tarvinnut testata.
Jos minulle olisi puolen vuoden seurustelun jälkeen tehty selväksi, että yhteen muuton jälkeen ei kavereita voi enää kylään kutsua niin varmasti harkitsisin kaksikin kertaa haluanko muuttaa yhteen ylipäätään. Oman asunnon pitäminen olisi sekä oiva kompromissi sitä kavereiden kutsumista ajatellen, että turvaverkko melko nopealla aikataululla jo nyt aavistuksen kontrolloivalta haiskahtavan naisen kanssa yhteen muuttamisen riskien vähentämiseen.
No minä en siis aio kieltää miestä kutsumasta KAIKKIA kavereitaan yhteiseen kotiimme sentään. On hänellä sellaisiakin kavereita, ketkä ovat minun mielestä hyviä tyyppejä, ja he ovat minun puolestani tervetulleita.
Ja edelleenkin mielestäni oman asunnon pitäminen kielii epäluottamuksesta eikä mistään turvaverkosta, koska kyllähän niitä uusia asuntoja tai majapaikkoja saa ihan helposti, jos pitääkin erota.
Terv. AP
Vierailija kirjoitti:
Miksi muutatte niin isoon? Onko lapsia suunnitteilla?
Kyllä me olemme lapsistakin puhuneet ja tarkoitus olisi niitäkin hankkia mikäli yhteiselo lähtee sujumaan.
Vierailija kirjoitti:
Hyvät puolensa ja huonot puolensa. Jos niitä kavereita ei tosiaan voisi enää tavata missään (esim. kavereiden kotona) niin kurjaa, mutta kurjaa ap:lle jos miehen omasta kämpästä tulisikin kutuluola.
Mutta sentään kyseessä on vasta puolen vuoden seurustelusuhde :D Mitäs tästä sanotte? Yksi sukulaisukko on seurustellut naisystävänsä kanssa jo 20 vuotta (molemmat nyt viisikymppisiä) pääkaupunkiseudulla; naisella vuokralla kallis kerrostalokolmio, miehellä omakotitalo (myös kolmio + autotalli) Viettävät aikansa naisen asunnolla mutta mies ei siis asu siellä virallisesti, ei maksa vuokraa, ei oteta huomioon asumistuessa. Vuokra nousee joka vuosi ja nainen kyselee, eivätkö voisi muuttaa yhteen miehen omakotitaloon? (taloa ei siis ole vuokrattu kellekään ulkopuoliselle) Ei käy, mies tarvitsee omaa tilaa! Koska mitä jos tuleekin riita naisen kanssa? Miten asiat muka voisi selvittää ellei mies pääsisi vähäksi aikaa muualle mököttämään? :D Onhan hänellä kesämökki, mutta äh kun se on niin kaukana, sinne on ainakin 50 kilometriä, kun taas ok-talolle on naisen asunnolta vain jotain 10.
Sitäpaitsi miehen talo on täynnä miehen tavaroita! Lohjenneita Arabian "antiikki"kuppeja! Ja 30 vuotta vanhoja autolehtiä, ja vaatekaapissa se koinsyömä karvareunuksinen nahkatakki, jota mies kerran amisviiksenä käytti naamiaisasunaan. Sängyn alla ehkä mahdollisesti miljoonien arvoinen taulu, tai sitten pelkkä kurja väärennös, vaikea sanoa kun sitä ei ole vielä viitsinyt viedä arvioitavaksi. Niin ja ne 70-luvulla ostetut purkkapaketit, joista puuttuu yksi purkka! Ne on pitänyt lähettää tehtaalle reklamaatiota varten, mutta ei ole ihan vielä saanut aikaiseksi. Ja sitten on ne armeijasta pöllityt räjähtämättömät luodit ja käsikranaatit. Siellä kivasti pölyä keräämässä, kauniit sisustusesineet. Ei sinne mitään naista ja sen tavaroita mahdu.
Ja niin nainen jatkaa kalliin vuokransa maksua ahtaassa kerrostalolähiössä. Velaton ok-talo isolla pihalla hyvällä paikalla jatkaa pölyyntymistään.(eikä auta sanoa naiselle että jätä se sika. Olen sanonut jo 15 vuotta)
Huhhuh, tuossa tilanteessa jos minä olisin nainen pistäisin miehen maksamaan vuokria ja elinkustannuksia tai sitten potkisin miehen pellolle.
Tuo, että tarvitsee omaa tilaa, koska mitä jos tulee riita on aivan järjetön perustelu. Parisuhteeseen kuuluu riidat ja jos niitä ei halua selvittää muuten kuin mököttämällä omissa oloissaan ei kannata sitten olla suhteessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avopuolisona voin hyvin allekirjoittaa miehen haluaman "oman tilan". Minäkin haluaisin, jos olisi millä mällätä
Edelleenkin, asunto mihin ollaan miehen kanssa muuttamassa on niin iso, että voisin ihan hyvin antaa miehen ottaa yhden huoneen vain omaan käyttöönsä jos hän sitä omaa tilaa kerran tar vitsee. Hän ei siis tarvitsisi omaa kämppää yhtään mihinkään.
Oliko miehen ideasta lähtöisin, että hommaatte noin ison kämpän teille kahdelle? Hommahan menee niin, että miehellä on avain "sinun luoksesi" eli pääsee kotiinne milloin vain, mutta tuskin antaa oman kämppänsä avainta sinulle, jos pyydät? Hän haluaa leikkiä kotia ja parisuhteen hyvät puolet, muttei ole kuitenkaan valmis sitoutumaan vaan haluaa pitää vapautensa ja poikamieselämän hyvät puolet. Mies kuorii kermat päältä.
Ei kun ihan yhteistuumin ideoitiin tuo iso asunto. Sitten jos hankitaan joskus lapsia, niin olisi ainakin tilaa niille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos olette vain muuttamassa yhteen, ettekä samalla solmi myös avioliittoa niin pidän miehen menettelyä täysin järkevänä. Tekisin niin itsekin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvät puolensa ja huonot puolensa. Jos niitä kavereita ei tosiaan voisi enää tavata missään (esim. kavereiden kotona) niin kurjaa, mutta kurjaa ap:lle jos miehen omasta kämpästä tulisikin kutuluola.
Mutta sentään kyseessä on vasta puolen vuoden seurustelusuhde :D Mitäs tästä sanotte? Yksi sukulaisukko on seurustellut naisystävänsä kanssa jo 20 vuotta (molemmat nyt viisikymppisiä) pääkaupunkiseudulla; naisella vuokralla kallis kerrostalokolmio, miehellä omakotitalo (myös kolmio + autotalli) Viettävät aikansa naisen asunnolla mutta mies ei siis asu siellä virallisesti, ei maksa vuokraa, ei oteta huomioon asumistuessa. Vuokra nousee joka vuosi ja nainen kyselee, eivätkö voisi muuttaa yhteen miehen omakotitaloon? (taloa ei siis ole vuokrattu kellekään ulkopuoliselle) Ei käy, mies tarvitsee omaa tilaa! Koska mitä jos tuleekin riita naisen kanssa? Miten asiat muka voisi selvittää ellei mies pääsisi vähäksi aikaa muualle mököttämään? :D Onhan hänellä kesämökki, mutta äh kun se on niin kaukana, sinne on ainakin 50 kilometriä, kun taas ok-talolle on naisen asunnolta vain jotain 10.
Sitäpaitsi miehen talo on täynnä miehen tavaroita! Lohjenneita Arabian "antiikki"kuppeja! Ja 30 vuotta vanhoja autolehtiä, ja vaatekaapissa se koinsyömä karvareunuksinen nahkatakki, jota mies kerran amisviiksenä käytti naamiaisasunaan. Sängyn alla ehkä mahdollisesti miljoonien arvoinen taulu, tai sitten pelkkä kurja väärennös, vaikea sanoa kun sitä ei ole vielä viitsinyt viedä arvioitavaksi. Niin ja ne 70-luvulla ostetut purkkapaketit, joista puuttuu yksi purkka! Ne on pitänyt lähettää tehtaalle reklamaatiota varten, mutta ei ole ihan vielä saanut aikaiseksi. Ja sitten on ne armeijasta pöllityt räjähtämättömät luodit ja käsikranaatit. Siellä kivasti pölyä keräämässä, kauniit sisustusesineet. Ei sinne mitään naista ja sen tavaroita mahdu.
Ja niin nainen jatkaa kalliin vuokransa maksua ahtaassa kerrostalolähiössä. Velaton ok-talo isolla pihalla hyvällä paikalla jatkaa pölyyntymistään.(eikä auta sanoa naiselle että jätä se sika. Olen sanonut jo 15 vuotta)
Huhhuh, tuossa tilanteessa jos minä olisin nainen pistäisin miehen maksamaan vuokria ja elinkustannuksia tai sitten potkisin miehen pellolle.
Tuo, että tarvitsee omaa tilaa, koska mitä jos tulee riita on aivan järjetön perustelu. Parisuhteeseen kuuluu riidat ja jos niitä ei halua selvittää muuten kuin mököttämällä omissa oloissaan ei kannata sitten olla suhteessa.
20 aviovuoden kokemuksella sanoisin, että oma tila on kaikkea muuta kuin järjetön vaatimus. Sitä olisin tarvinnut minäkin.
Miksi edes muuttaa yhteen, jos hän ei ole siihen valmis? Vai onko hän nykyään aina sinun kotonasi kassinsa kanssa ja perustelee "yhteenmuuttoa" sillä? Pystyy paremmin kontrolloimaan sinua? Haluaa viettää aikaa paremmassa kämpässä? Itse olen ollut vähän vastaavassa kämpässä ja lopulta iso asunto jäi yksin minun maksettavaksi ja meinasin joutua ongelmiin taloudellisesti kun kaikki rahat meni asuntoon.