Miten jaksatte kuunnella pieniä lapsia?
Siis sellasia about 4-7v. Varsinki jos niitä on monta. Niillä on niin tyhmiä juttuja ja monella lapsella on niin rasittava rääkyvä ääni että hermo menee. Eilen jouduin kuuntelee tälläsiä junassa ja harmitti todella et unohin kuulokkeet kotii. Kaks kälättävää kakaraa kiekuu jostai iha tyhmistä asioista ja niiden äiti vaa hymyillen vastaili. Jutut on siis tyylii luokkaa "tolla tädillä on punainen hattu". Niin älyvapaata. Jos mulla olis lapsia varmaa käskisin niiden olee hiljaa siihe asti ku osaavat puhua normaalisti ja jutuissa on jotai järkeäki.
Kommentit (12)
Aijaa,mun mielestä taas 4-5v voi olla hyvätkin jutut,mieletön kiinnostus kaikkeen ympärillä olevaan ja tapahtumaan,lapset myös ajattelee asioita niin eritavalla kuin aikuiset,mitään ennakkoluuloja tai muuta ei ole ym.
Varsinkin tyttölasten kimeä kimitys käy vitusti korville.
Ja vauvatkin voivat olla syömättä siihen asti kunnes itse osaavat syödä ja pidätellä niin kauan että osaavat itse käydä vessassa.
Kuulostaa että 4-5 vuotiaista kyse eikä kouluikäisistä. Minua ärsyttää kälättävät teinipissikset enemmän. Niiden jutuissa ei ole mitään järkeä.
Mua ärsyttää monenlainen meteli, oli se sitten lapset, teinit tai mummot. Mutta en inhoa niitä ihmisiä kuitenkaan.
Jos kyseessä on itselle läheinen lapsi, kyllä sitä on paljon hauskempi kuunnella kuin tuntematonta junassa ja ne jutut voikin yllättäen olla hauskoja. Ja totuus on sekin, ettei aina jaksakaan kuunnella ilman taukoa jossain kohtaa.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa että 4-5 vuotiaista kyse eikä kouluikäisistä. Minua ärsyttää kälättävät teinipissikset enemmän. Niiden jutuissa ei ole mitään järkeä.
Olen samaa mieltä. Pienet lapset esittävät kysymyksiä ympäröivistä asioista ja jopa abstrakteista, teinipissiksillä jutut pyörivät lähinnä oman itsen ympärillä.
Valitsen mieluummin ne pienemmät lapset.
tulee mieleen se mainos "hei pitsamies montako pitsaa on olemassa?" tai mitä se kakara huutaakaan. Niin kamala ääni sillä että. Ja kysymyskin niin vitun tyhmä. just sillä äänellä puhuu moni lapsi. eikö niitä voi opettaa puhumaan hiljempaa ja rääkymättä?
En mä jaksakaan. Onneksi sain tänään olla töissä ja huomenna vapaalla. Mies sai huushollata lasta ja lapsen kavereita ja minä hätistin porukan koteihinsa puoli tuntia sitten kun kotiuduin. Huomenna siis on vapaapäivä ja lapsosilla koulu ja miehellä työ. Saan olla ihan rauhassa pitkälti iltapäivään. Teini on viikon opiskelupaikkakunnallaan. Oi mikä ihana rauha ja hiljaisuus!
maailman ärsyttävin ääni (ihmisen päästämä siis) on nauraa räkättävä teinipoika, jolla on viikko sitten alkanut äänenmurros. ei luoja se repii tärykalvot puhki!!
Ohis, mut ei, saatana, muistan, kun joskus 12-13-vuotiaana menin perheeni kanssa Oulusta Tampereelle junalla ja, koska mukanamme oli leikki-ikäinen veljeni, varasimme paikat tietenkin lastenvaunusta.
Ja ai että sitä kimeää, kirskuvaa meteliä: vähintään 25 nolla-kuusivuotiasta möykkäsi kilpaa täpötäydessä vaunussa ja siihen päälle vielä niiden mammojen hössötys ja stressailu.
Viisi tuntia taukoamatonta itkua, kiljumista, tuijottamista, riitelyä ja 'onneksi' myös sitä iloisempaakin sähellystä, kuten esim huutoäänellä esitettyjä tyhmiä kysymyksiä ja kakkapissajuttuja ja kyllä vitutti. Lisäksi vielä vanhempani pahoittivat mielensä minulle, kun en siitä apinahäkkimeiningistä pitänyt ja jurottivat minulle koko matkan.
Elikkä, ihan samaa ihmettelen ap:n kanssa: Miten oikeesti jaksatte noita?
Pikkulapsien höpötystä jaksan hyvin. Esiteinien/teinien/wt-aikuisten "vittu mä vittu menin vittu sinne vittu kauppaan vittu"-puhetta en jaksaisi yhtään.
Onneks sie sentään tajusit olla hiljaa, vaikket vielä ole oppinut.