Miten kaikken rakkaimman ihmisen kuolemasta voi päästä ikinä ylitse?

<3

Mitä tarkoitat yli pääsemisellä - unohtamista?

Ei kait se ole tarkoituskaan.

Mukavat muistot rakkaasta henkilöstä säilyvät loppuelämäsi.

Aika auttaa. Ja puhuminen. <3

Kuulostaa tylsältä, mutta totuus on että vain aika auttaa. Et sinä ystävääsi unohda koskaan, mutta ikävä helpottaa kyllä aikanaan.

Ei siitä pääse koskaan ylitse. Kuolema on fakta, sen vaan joutuu hyväksymään. Surutyön idea kai on pystyä jatkamaan omaa elämäänsä. Toisen poissaolon tuskaa lievittää muistot siitä, mitä yhdessä oli.

Aika, aika ja vielä kerran aika. Pahin suru minusta alkoi hautajaisten jälkeen. Ystävät kaikkosivat ja oli ihan yksin. Sitten kun luuli pikku hiljaa toipuvansa, tuli ihme romahdus. Tämä on kuulemma yleistä, että juuri kun kuvittelee sittenkin olevansa selvillä vesillä, niin plumpsis..

Mutta ihmismieli vain on sellainen, että muistot hiipuu. Kun ne hiipuu, elämä alkaa saada otetta.

Ajan kanssa helpottaa, mutta ei siitä tuskasta ja ikävästä pääse välttämättä ikinä täysin yli.

Minun rakkaan kuolemasta on nyt seitsemän vuotta, ja edelleen haluan päivittäin lähteä perään, mutta en voi, koska on lapsi huollettavana (mies kuoli, kun olin raskaana).

Taistelua päivä toisensa jälkeen.

Anteeksi vain. "Kaikkein rakkain"?.

Menetin ainoan lapseni kymmenen vuotta sitten. Silloin ajattelin: Voiko tästä selvitä? Nyt kerron, ettö jopa siitä voi selvitä. Kyyneleet silmissä olen joka päivä kuitenkin.

Mieheni kuoli 7 vuotta sitten. Edelleen päivittäin mielessä ja ikävä on. Mutta elämä kantaa. Nykyisin olen onnellisesti naimisissa ja lapsiakin tullut sittemmin. Aika auttaa siis.

Aina tää sama: ajan kanssa helpottaa. Se on vaan totta.

Vierailija kirjoitti:

Ajan kanssa helpottaa, mutta ei siitä tuskasta ja ikävästä pääse välttämättä ikinä täysin yli.

Minun rakkaan kuolemasta on nyt seitsemän vuotta, ja edelleen haluan päivittäin lähteä perään, mutta en voi, koska on lapsi huollettavana (mies kuoli, kun olin raskaana).

Taistelua päivä toisensa jälkeen.

No hyvä ihminen, hae apua jostain. 7 vuotta. Sinähän vellot surussa ja olet masentunut, jos vieläkin on tuskainen olo ja haluat kuolla. Ei ole normaalia kaipuuta.