Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vanhemmat naiset ja elämätön elämä
18.11.2016 |
Oletteko törmänneet tähän ilmiöön, kun puhutaan noin keski-ikäisistä (40-60+) naisista, jotka ovat katkeroituneita elämästään, eivät ole ehkä uskaltaneet elää elämäänsä oman näköisesti ja tätä sisäistä pahaa oloaan he purkavat sitten eteenpäin, jopa tuntemattomiin. Tiuskitaan, mylvitään, hymähdellään, dominoidaan ja jyrätään sekä mulkoillaan. Käyttäydytään siis hyvin epäasiallisesti. On kamalaa, jos työpaikalla on tällainen pomo, hän purkaa sitten alaisiinsa tätä kaikkea paskaa. Nuorena naisena olen saanut törmätä useasti tähän ilmiöön. Näen tämän näiden vanhojen, katkeroituneiden naisten käytöksen lävitse. Se tuntuu pahalta, he antavat huonoa esimerkkiä siitä, mitä on olla vanha tai keski-ikäinen nainen. Se on väärin, purkaa omaa elämätöntä elämäänsä muihin, viattomiin. Pitää ottaa itse vastuu tunteistaan ja elämästään ja käsitellä sisäinen katkeruus ja ottaa elämässä ohjat omiin käsiinsä ja lähteä muokkaamaan omaa elämäänsä onnelliseksi.
En tiedä kuinka paljon tätä on vanhoilla miehillä. Purkavatko hekin surkeaa elämäänsä muihin (en ole naisena törmännyt tähän niin paljoa, en tiedä purkavatko he pahaa oloaan sitten nuorempiin miehiin tai ehkä omaan vaimoonsa. Toki sellaista alistavaa, seksuaalista häirintä käytöstä näkee vanhoilla miehillä nuoriin naisiin kohdistuen, ihan tuntemattomiinkin, se voi olla osa sitä heidän pahaa oloaan, jota eivät osaa käsitellä, raukat..). Onneksi on sisäisesti kauniita ihmisiä vanhoissakin ihmisissä. Välillä silti törmää näihin elämäänsä kyllästyneisiin, jotka ehkäpä kahdehtivat nuoria ihmisiä, heillä kun on elämä vielä edessä ja he ovat kauniita, elinvoimaisia.
Kommentit (50)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joistain naisista tulee noita-akkoja vanhetessaan.. Ja mitä lie sotatraumoja noilla, sukupolvelta toiselle siirtyneitä.
En ole törmännyt. Työyhteisössäni on elämäänsä tyytyväisiä, vahvoja ihania 40+ naisia, jotka jaksavat kehittää itseään ja työtään ja pitävät huolta työyhteisönkin hyvinvoinnista. Itse olen törmännyt ilmiöön, jossa nuoret (naiset) juuri alalle valmistuneet päsmäröivät ja ovat hyvin itseriittoisia.
Kyllä vanhemmissa miehissäkin on heitä, jotka purkavat omaa vitutustaan ja katkeruuttaan nuoriin kanssaveljiin. Pojuttelua, henkilökohtaisuuksiin menemistä (seksitaidoista ja -kokemuksista nälviminen tuntuu olevan pop), armeijatyyppistä äkseerausta, oman mahtavuuden korostamista. Vastaavasti suhtautuvat nuoriin naisiin inhottavan mielistelevästi ja lipevästi. Sama toisinpäin näillä ilkeillä vanhemmilla naisilla: nuorille miehille ollaan viimeisen päälle mielin kielin.
Se ei välttämättä liity ikään mitenkään, siis siihen että olet nuori. Olen joskus törmännyt tällaisiin ihmisiin, jotka purkavat pahaa oloaan muihin. Yritän suhtautua mahdollisimman neutraalisti, koska sinä ja minä emme voi tietää, mitä he ovat ehkä joutuneet kestämään. Ei voi sanoa yksioikoisesti, että kyse on elämättömästä elämästä. Taustalla voi olla niin rankkoja kokemuksia, että kaikki eivät niitä kestäisi kantaa millään muotoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen. Mä olen tuommoinen vanha ja katkera. Yksin jäin ilman mitään ja ketään. So what.
Keskustellaan sitten uudemman kerran kun sinäkin liityt meihin elämän kuluttamiin hormonimyrskyäjiin. Minäkin "tiesin" nuorena Aivan Kaiken:)
Menehän nyt hakemaan niitä kokemuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulun aloittajan aloitukseen. En myönnä, että ikäni tai miehettömyyden vuoksi käytttäyityisin huonosti. Päinvastoin :)
***Pitää ottaa itse vastuu tunteistaan ja elämästään ja käsitellä sisäinen katkeruus ja ottaa elämässä ohjat omiin käsiinsä ja lähteä muokkaamaan omaa elämäänsä onnelliseksi.*** Arvaa kuinka helppoa tämä on?
Soisin kaikillle tavan olla ja elää. Jos kohtaatte kaikenaikaa ongelmaihmistä, kertokaa, puhukaa. Saa toki yleistää, ei vaikuta.
On ihmisiä, jotka purkavat pahaa oloaan muihin. Näitä ihmisiä on naisissa ja miehissä, nuorissa, vanhoissa ja keski-ikäisissä, lapsissa ja vanhuksissa.
Mistä se paha olo sitten johtuu, on eri asia. Usein se johtuu siitä, että toiset eivät osaa nähdä tämän ihmisen arvoa ja merkitystä, käyttäytyvät kuin itse olisivat jotenkin tärkeämpiä ja oikeutetumpia. Harvalla pelkästään vanhenemisesta tai kateudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulun aloittajan viittaamaan ihmisryhmään. Olen monesti ajatellut, että minun olisi pitänyt olla nuorempana rohkeampi tekemään omia ratkaisuja elämässä, mutta ankara ja vaativa kotikasvatus rajoittivat. Mutta en minä silti katkera ole enkä syydä pettymyksen tunteitani toisten niskaan.
Mitä on elämätön elämä? Mistä tiedät, että mitä heidän elämänsä pitää sisällään, jos eivät ole jakaneet sinulle kokemuksiaan? Joskus se äksyily johtuu siitä, että se elämä on todellakin täynnä elämää, niitä kurjia elämänkokemuksia.
Osa ihmisistä nyt vain on inhottavia, osalla on niin paljon kipuja ihan niitä fyysisiä, että tekevät ärtyneeksi. Mitä pidempään elää, sitä todennäköisemmäksi tulee, että niitä kipuja tulee jos jonkin sorttista.
40-60- vuotiailla on myös monia murheita: omat vanhemmat ja isovanhemmat tarvitsevat apua, samalla myös itsenäistyvät lapset tarvitsevat tukea. jos ei itsellä ole pitkäaikaissairautta, niin esim. 50-vuotiaiden ystäväpiirissä on vähintään yksi, joka on kuollut/ selättänyt kuolemaan johtavankin taudin/ sairastaa juuri vakavaa tautia.
Osa ystävistä kuolleista, koko ajan suurempi osa sukulaisista kuolleita, omia kipuja jne.
Omaa pahaa oloa ei kukaan saisi purkaa toisiin, mutta ikä tuo myös sen helpotuksen, että sitä toisten äksyilyä ei ota tosissaan. Kun tietää, että sillä kiukuttelevalla työtoverilla on tällä hetkellä täysi-ikäisen lapsen puoliso kuollut, äitinsä kuollut, isä kärsii dementiasta, omakotitalo täyttyy homeesta, puolisonsa on sairaalassa sydänongelmien takia, ja silti näkee tämän työtoverin osallistuvan isollakin summalla SPR:n keräykseen, kuljettavan anoppiaan sairaalaan, tekevän lumityöt vanhalta naapuriltaan niin ihan saa äksyillä, kunhan työnsä hoitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko tämä jo toinen vanhempien naisten haukkumisketju tälle päivälle? Vai kolmas?
Kovasti jollain hiertää taas.
Nytpä kannattaa sitten nuoren naisen olla tarkkana, että elää elämäänsä täysillä, muuten tulee katkeruus ja kaunat esiin vanhana. Onkohan tämä AV:lla roikkuminen kovinkaan täyspainoista elämää?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Keskustellaan sitten uudemman kerran kun sinäkin liityt meihin elämän kuluttamiin hormonimyrskyäjiin. Minäkin "tiesin" nuorena Aivan Kaiken:)
Menehän nyt hakemaan niitä kokemuksia.
Kyllä on siinä taas toinen elämäänsä katkeroitunut nainen. Itsekin olen "vanhempi" eli +40v nainen ja voin todellakin sanoa, että ihan omassa piirissänikin on näitä hirmuja, jotka ovat kuvitelleet, että avioliitto ja perhe ratkaisee kaiken. On jätetty elämä elämättä: ei ole koskaan rakennettu omaa uraa, ei asuttu ulkomailla (tai välttämättä edes vietetty aikaa), on ollut surkeaa seksiä, ei ole yhtään kunnon kiihkeää romanssia takana. Itsekin sitouduin vakavammin vasta päälle 30 vuotiaana ja en koskaan ole halunnut naimisiin, olen saanut elää, kokea, nähdä, on ollut kiihkeää, iloista, hauskaa - tottakai myös sydänsuruja.
Nuoria naisia ihailen kovasti ja pidän heitä harvinaisen älykkäinä ja todellakin tietävät moni PALJON enemmän kuin nämä +40v naiset. Se nimittäin todella pehmittää pään, jos elämänpiiri on liian kapea. Ei ne vuodet mitään takaa todellakaan.
Kuulu tuohon ikäryhmään. En tunnista itseäni noiden kriteerien pohjalta. Eiköhän se katkeruus tms. ole yksilökohtaista. Ihmisten lokeroiminen iän perusteella kutistaa maailmaasi rankasti.
Vierailija kirjoitti:
Kuulun aloittajan viittaamaan ihmisryhmään. Olen monesti ajatellut, että minun olisi pitänyt olla nuorempana rohkeampi tekemään omia ratkaisuja elämässä, mutta ankara ja vaativa kotikasvatus rajoittivat. Mutta en minä silti katkera ole enkä syydä pettymyksen tunteitani toisten niskaan.
Samoin, kotona ei kannustettu opiskelemaan, todettiin vain että hommaa sellainen ammatti jolla elätät itsesi. Muutenkin aina lannistettiin ja lytättiin. Nyt asuntovelkaisena keski-ikäisenä äitinä ei ole oikein mahdollisuutta lähteä enää opiskelemaan täältä maaseudulta. Katkera en ole minäkään, mulla on jopa yllättävän hyvä elämä, koti ja oma perhe lähtökohtaan verrattuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustellaan sitten uudemman kerran kun sinäkin liityt meihin elämän kuluttamiin hormonimyrskyäjiin. Minäkin "tiesin" nuorena Aivan Kaiken:)
Menehän nyt hakemaan niitä kokemuksia.
Kyllä on siinä taas toinen elämäänsä katkeroitunut nainen. Itsekin olen "vanhempi" eli +40v nainen ja voin todellakin sanoa, että ihan omassa piirissänikin on näitä hirmuja, jotka ovat kuvitelleet, että avioliitto ja perhe ratkaisee kaiken. On jätetty elämä elämättä: ei ole koskaan rakennettu omaa uraa, ei asuttu ulkomailla (tai välttämättä edes vietetty aikaa), on ollut surkeaa seksiä, ei ole yhtään kunnon kiihkeää romanssia takana. Itsekin sitouduin vakavammin vasta päälle 30 vuotiaana ja en koskaan ole halunnut naimisiin, olen saanut elää, kokea, nähdä, on ollut kiihkeää, iloista, hauskaa - tottakai myös sydänsuruja.
Nuoria naisia ihailen kovasti ja pidän heitä harvinaisen älykkäinä ja todellakin tietävät moni PALJON enemmän kuin nämä +40v naiset. Se nimittäin todella pehmittää pään, jos elämänpiiri on liian kapea. Ei ne vuodet mitään takaa todellakaan.
Kovinpa tunnut tietävän...
Joillakin on rikas SISÄINEN elämä, kehdosta hautaan. Sellainen elämä johon kuuluu cv täynnä suoritteita ja suhteilua ei vain nyt kaikille ole se juttu...
Kuka vain voi olla "älykäs". Kah, ei se koko vaan se miten sitä käyttää.
Ja ikä tuo -useimmille- kokemusperäistä viisautta.
Viisautta elämääsi:)
Miten "elämätön elämä" määritellään? Mitä pitää tehdä jotta voisi sanoa eläneensä ja mitä jättää tekemättä jotta ei olisi elänyt?
Hah hah 18, nuoret tietävät enemmän kuin vanhemmat. Perustelut kiitos. Kyllähän vanhemmalla on enemmän elämänkokemusta, esim 60-vuotiaalla on 30 vuotta enemmän elämänkokemusta kuin 30-vuotiaalla. Ja voi hyvää päivää, 40- ja 60-vuotias on vanha, varsinkin 40-vuotias. Kohtahan teillä ikärasisteilla on ikäkriisi päällä.
Alue: Aihe vapaa
Up