Äiti kuoli ja hänellä velkaa. Kuka maksaa velat?

Täällä ehdotellaan perinnöstä luopumista vaikka perintö on velkojen jälkeen kymmeniä tuhansia... Ongelmana vaan, että ap:n vanhemmat ovat ylivelkaantuneet asunnon suhteen. Tuohon on ainoa ratkaisu myydä asunto, jos isä ei ole selkeästi äitiä varakkaampi ja pysty ostamaan ap:tä ulos asunnosta, jotta ap saisi pesän velat maksettua. Toki on mahdollista, että isällä on varallisuutta muualla ja ainostaan äidin varallisuus oli sidottu asuntoon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos itse kieltäydyn perinnöstä = velasta,muuta ei ole tulossa.Velat siirtyy alaikäiselle lapselleni.Voinko siinä tapauksessa saada lapselleni edunvalvojan hoitamaan asiat niin ettei hänellekkään tule velkaa.Voiko yleensäkkään alaikäiselle periytyä velkaa?Millä 10 vuotias sen maksaisi?

Miksi ihmeessä kieltäytyisit perinnöstä ja aiheuttaisit näin harmia alaikäiselle lapsellesi, kun asian voi hoitaa täysin ilman ongelmia niin, että pesä haetaan konkurssiin. Se on oikea menettelytapa silloin, kun pesässä on enemmän velkaa kuin omaisuutta, ei perinnöstä kieltäytyminen.

Kiitos sinulle vastauksesta!En siis kieltäydy perinnöstä vaan haen kuolinpesän konkurssiin.

Siis et kai ole ap? Ap ei voi hakea pesää konsurssiin, koska pesässä on varoja enemmän kuin velkoja. Varoja 200000, velkaa 133000.

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä siis asunnon arvo velan jälkeen 400000-250000 eli 150000. Sinä perit asunnosta puolet, josta maksettu 75000 ja velkaa 125000, lisäksi äidilläsi on 8000e muuta velkaa.

Aika erikoista, että vanhempasi eivät ole tuon enempää asuntoaan maksaneet. Aika iso asuntolaina kelle tahansa, mutta etenkin, jos kaikki on "kiinni" asunnossa.

En usko, että velkaa olisi noin paljon. Tuntuu hyvin epätodennäköiseltä, että luultavasti vanhempi pariskunta olisi noin velkainen.

Aika iso velka, mutta voihan ap:n äiti voinut kuolla nuorena. Jos isä on varakkaampi puoliso, hän voi vedota puolison tasinkoprevilegiin ja olla luovuttamatta omaisuuttaan kuolinpesään - siis sitä ylimenevää osaa. Lähtökohtaisesti voidaan siis olettaa, että perintönä on vain tuo ap:n mainitsema asunnon puolikas ja velkaa. Ositus tällaisessa tilanteessa kannattaisi minusta tehdä siten, että isä ottaa suuremman osan asunnosta ja myös koko velan hoidettavakseen. Näin ap saa asunnosta pienemmän osan, mutta ei velkaa. Eikä noin pienestä perinnöstä ole verotkaan mitenkään mahdottomat, pankista saa varmaan lainaa jos ei omasta taskusta sen vertaa löydy.

Kyllä ihmisten, jolla on lapsia, kannattaisi vähän etukäteen miettiä miten perinnönjako sujuu, jos jompi kumpi vanhemmista kuolee. Tuo on huonoin mahdollinen tilanne, että kaikki rahat on kiinni asunnossa. Omaisuutta pitäisi olla myös sellaisessa muodossa, että perinnönjako onnistuu helposti - jotain helposti myytäviä sijoituksia tai sitten pienempiarvoisia sijoitusasuntoja, joita voi perillisille ripotella. Vanhalla kansalla oli hyvänä tapana pitää tilillään kirsturahat. Sen verran pitää olla tilillä, että hautajaiset saadaan hoidettua ilman ihmettelyä. Kuolinpesän tililtä noita laskuja voi maksaa jo ennen perunkirjoitusta, kunhan kiikuttaa laskut pankkiin.

AP on kyllä harvinaisen tietämätön. Ennen neuvojen kyselyä kannattaisi nyt ainakin faktat tarkistaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössä siis asunnon arvo velan jälkeen 400000-250000 eli 150000. Sinä perit asunnosta puolet, josta maksettu 75000 ja velkaa 125000, lisäksi äidilläsi on 8000e muuta velkaa.

Aika erikoista, että vanhempasi eivät ole tuon enempää asuntoaan maksaneet. Aika iso asuntolaina kelle tahansa, mutta etenkin, jos kaikki on "kiinni" asunnossa.

En usko, että velkaa olisi noin paljon. Tuntuu hyvin epätodennäköiseltä, että luultavasti vanhempi pariskunta olisi noin velkainen.

Joo minunkin on vaikea uskoa, mutta näin ap sanoi. Jos se on totta niin vaikuttaa siltä, että vanhemmat eivät ole hoitaneet hyvin raha-asioitaan tai isällä on omaa rahaa kiinni muualla. Äidillä kuitenkin lisäksi 8000e velkaa eikä ollenkaan rahaa tai mitää muita sijoituksia. Tuo sopisi hyvin siihen, että talous ei ole kunnossa. Vanhempien tulojen pitää kuitenkin olla hyvät, että ovat saaneet tuollaisen asuntolainen ilman muuta varallisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Aika iso velka, mutta voihan ap:n äiti voinut kuolla nuorena. Jos isä on varakkaampi puoliso, hän voi vedota puolison tasinkoprevilegiin ja olla luovuttamatta omaisuuttaan kuolinpesään - siis sitä ylimenevää osaa. Lähtökohtaisesti voidaan siis olettaa, että perintönä on vain tuo ap:n mainitsema asunnon puolikas ja velkaa. Ositus tällaisessa tilanteessa kannattaisi minusta tehdä siten, että isä ottaa suuremman osan asunnosta ja myös koko velan hoidettavakseen. Näin ap saa asunnosta pienemmän osan, mutta ei velkaa. Eikä noin pienestä perinnöstä ole verotkaan mitenkään mahdottomat, pankista saa varmaan lainaa jos ei omasta taskusta sen vertaa löydy.

Kyllä ihmisten, jolla on lapsia, kannattaisi vähän etukäteen miettiä miten perinnönjako sujuu, jos jompi kumpi vanhemmista kuolee. Tuo on huonoin mahdollinen tilanne, että kaikki rahat on kiinni asunnossa. Omaisuutta pitäisi olla myös sellaisessa muodossa, että perinnönjako onnistuu helposti - jotain helposti myytäviä sijoituksia tai sitten pienempiarvoisia sijoitusasuntoja, joita voi perillisille ripotella. Vanhalla kansalla oli hyvänä tapana pitää tilillään kirsturahat. Sen verran pitää olla tilillä, että hautajaiset saadaan hoidettua ilman ihmettelyä. Kuolinpesän tililtä noita laskuja voi maksaa jo ennen perunkirjoitusta, kunhan kiikuttaa laskut pankkiin.

Juu, mutta tuossakin tilanteessa ap:n pitää maksaa äidin muut velat perintöverojen lisäksi. Silti hän ei varsinaisesti saisi mitään pesästä kattamaan näitä maksuja ennen isänsä kuolemaa. Isä saattaa sitten mennä uusiinkiin naimisiin, jolloin voi jälleen olla leskellä asumisoikeus...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toinen osapuoli asuntovelallisesta joko ostaa äitisi osuuden asunnosta ja maksaa loput velat tai sitten asunto myydään ja maksetaan velat.

Mutta eikö tuossa tapauksessa, että toinen osapuoli ostaisi äidin osuuden, äidin perilliset menettäisi perintönsä niiltä osin? (jos vaikka olisi niin, että osapuolilla on lapsia, muttei yhteisiä lapsia)

Jos velkaa olisi enemmän kuin omaisuutta, ei olisi käytännössä mitään perittävää. Eivät perilliset siinä varsinaisesti mitään menettäisi, kun eivät perisi velkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika iso velka, mutta voihan ap:n äiti voinut kuolla nuorena. Jos isä on varakkaampi puoliso, hän voi vedota puolison tasinkoprevilegiin ja olla luovuttamatta omaisuuttaan kuolinpesään - siis sitä ylimenevää osaa. Lähtökohtaisesti voidaan siis olettaa, että perintönä on vain tuo ap:n mainitsema asunnon puolikas ja velkaa. Ositus tällaisessa tilanteessa kannattaisi minusta tehdä siten, että isä ottaa suuremman osan asunnosta ja myös koko velan hoidettavakseen. Näin ap saa asunnosta pienemmän osan, mutta ei velkaa. Eikä noin pienestä perinnöstä ole verotkaan mitenkään mahdottomat, pankista saa varmaan lainaa jos ei omasta taskusta sen vertaa löydy.

Kyllä ihmisten, jolla on lapsia, kannattaisi vähän etukäteen miettiä miten perinnönjako sujuu, jos jompi kumpi vanhemmista kuolee. Tuo on huonoin mahdollinen tilanne, että kaikki rahat on kiinni asunnossa. Omaisuutta pitäisi olla myös sellaisessa muodossa, että perinnönjako onnistuu helposti - jotain helposti myytäviä sijoituksia tai sitten pienempiarvoisia sijoitusasuntoja, joita voi perillisille ripotella. Vanhalla kansalla oli hyvänä tapana pitää tilillään kirsturahat. Sen verran pitää olla tilillä, että hautajaiset saadaan hoidettua ilman ihmettelyä. Kuolinpesän tililtä noita laskuja voi maksaa jo ennen perunkirjoitusta, kunhan kiikuttaa laskut pankkiin.

Juu, mutta tuossakin tilanteessa ap:n pitää maksaa äidin muut velat perintöverojen lisäksi. Silti hän ei varsinaisesti saisi mitään pesästä kattamaan näitä maksuja ennen isänsä kuolemaa. Isä saattaa sitten mennä uusiinkiin naimisiin, jolloin voi jälleen olla leskellä asumisoikeus...

Eihän aloittaja voi joutua maksamaan perintöveroa, jos perinnöksi tulee pelkkää velkaa!

Aloittaja ei joudu missään tapauksessa maksamaan äitinsä velkoja, jos niitä on enemmän kuin omaisuutta, vaan kuolinpesä laitetaan perunkirjoituksen jälkeen konkurssiin.

Asunnonpuolikkaan myynnistä maksetaan asuntovelka, koska todennnäköisesti asunto on sen velan vakuutena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika iso velka, mutta voihan ap:n äiti voinut kuolla nuorena. Jos isä on varakkaampi puoliso, hän voi vedota puolison tasinkoprevilegiin ja olla luovuttamatta omaisuuttaan kuolinpesään - siis sitä ylimenevää osaa. Lähtökohtaisesti voidaan siis olettaa, että perintönä on vain tuo ap:n mainitsema asunnon puolikas ja velkaa. Ositus tällaisessa tilanteessa kannattaisi minusta tehdä siten, että isä ottaa suuremman osan asunnosta ja myös koko velan hoidettavakseen. Näin ap saa asunnosta pienemmän osan, mutta ei velkaa. Eikä noin pienestä perinnöstä ole verotkaan mitenkään mahdottomat, pankista saa varmaan lainaa jos ei omasta taskusta sen vertaa löydy.

Kyllä ihmisten, jolla on lapsia, kannattaisi vähän etukäteen miettiä miten perinnönjako sujuu, jos jompi kumpi vanhemmista kuolee. Tuo on huonoin mahdollinen tilanne, että kaikki rahat on kiinni asunnossa. Omaisuutta pitäisi olla myös sellaisessa muodossa, että perinnönjako onnistuu helposti - jotain helposti myytäviä sijoituksia tai sitten pienempiarvoisia sijoitusasuntoja, joita voi perillisille ripotella. Vanhalla kansalla oli hyvänä tapana pitää tilillään kirsturahat. Sen verran pitää olla tilillä, että hautajaiset saadaan hoidettua ilman ihmettelyä. Kuolinpesän tililtä noita laskuja voi maksaa jo ennen perunkirjoitusta, kunhan kiikuttaa laskut pankkiin.

Juu, mutta tuossakin tilanteessa ap:n pitää maksaa äidin muut velat perintöverojen lisäksi. Silti hän ei varsinaisesti saisi mitään pesästä kattamaan näitä maksuja ennen isänsä kuolemaa. Isä saattaa sitten mennä uusiinkiin naimisiin, jolloin voi jälleen olla leskellä asumisoikeus...

Eihän aloittaja voi joutua maksamaan perintöveroa, jos perinnöksi tulee pelkkää velkaa!

Aloittaja ei joudu missään tapauksessa maksamaan äitinsä velkoja, jos niitä on enemmän kuin omaisuutta, vaan kuolinpesä laitetaan perunkirjoituksen jälkeen konkurssiin.

Asunnonpuolikkaan myynnistä maksetaan asuntovelka, koska todennnäköisesti asunto on sen velan vakuutena.

Eihän tuossa ole perintönä pelkkää velkaa. Asunnon puolikas 200 000, asuntovelasta puolet 125 000, muut velat 8 000. Nettovarallisuus 67 000. Eli kun asunto myydään, siitä maksetaan velat pois, niin tuon verran suunnilleen jää perintöä. Riippuu tietty asunnon myyntihinnasta.

Ja jos pesässä ei ole muuta varallisuutta kuin asunto, niin pakkohan se on myydä.

Tässä tapauksessa kuolinpesää ei voi laittaa konkurssiin, koska varoja on selvästi enemmän kuin velkoja.

Jos isä ei halua myydä asuntoa, johon hänellä on lesken asumisoikeus, niin kyllä AP:lle tulee sekä asunnon puolikkaan omistus että siihen kohdistuvat velat plus perintövero.

Todellisuudessa uskon, että ainakin isällä on muutakin omaisuutta kuin asunnon puolikas. Tähän viittaa oletetun lainan suuruus. Pienituloiselle ei noin isoa lainaa myönnetä ilman muita vakuuksia kuin asunto.

Vierailija kirjoitti:

Tässä tapauksessa kuolinpesää ei voi laittaa konkurssiin, koska varoja on selvästi enemmän kuin velkoja.

Jos isä ei halua myydä asuntoa, johon hänellä on lesken asumisoikeus, niin kyllä AP:lle tulee sekä asunnon puolikkaan omistus että siihen kohdistuvat velat plus perintövero.

Todellisuudessa uskon, että ainakin isällä on muutakin omaisuutta kuin asunnon puolikas. Tähän viittaa oletetun lainan suuruus. Pienituloiselle ei noin isoa lainaa myönnetä ilman muita vakuuksia kuin asunto.

Ap: kannattaa mennä pankkiin ja pyytää tiedot vainajan tileistä ja veloista. Voi paljastua kummallisia rahansiirtoja.

Kannattaa myös muistaa että hautajaisten tilaaja on vastuussa hautajaislaskuista jos ilmenee että vainajalla ei ole varoja. Toimeentulotukena voi saada jonkun summan mutta jos se ei riitä niin tilaaja maksaa.

Sossu ei maksa hautajaisia,muutoin kun siinä tapauksessa että edesmennyt on vähävarainen.