Etävanhempi ei voi viedä lasta hoitoon omalla viikollaan jos lähi on työtön?
Lähivanhempi on työtön ja sossun rahoilla erosta saakka. Lapset ovat osa-aikaisesti päiväkodissa (koska lähi niin halua) eli käytännössä aina silloin kun eivät ole minulla. Minulla he ovat keskiviikosta sunnuntaihin joka toinen viikko. Mulle yrittäjänä on ollut mahdollista pitää nuo neljä päivää arkipäivää kuussa vapaata. Nyt työkuvioiden muuttuessa mietin, että jos alkaisivat olemaan päiväkodissa myös minun viikoillani. Viimeiseen asti yritän järjestää nuo päivät vapaiksi jotta voin olla lasten kanssa, mutta hankalaksi se käy.
Exän mukaan päivähoidon lisääminen ei välttämättä onnistu kun hän ei ole töissä. Onko tosiaan näin, että uuden lain puitteissa kunnalla ei hoitotunteja ole velvollisuus lisätä koska lähivanhempi makaa sohvalla? Onpahan taas tasapuolisia lakeja jos noin on. Käytännössä se tarkoittaisi että minä en viiteen vuoteen voisi tehdä täyttä työviikkoa kun tuo exä ei tule sohvaltaan nousemaan. Tai sitten pitää luopua tapaamisista arkena, kuten exä tietenkin jo ehdotti. Etävanhempihan ei tietenkään saa kotihoidon tukeakaan. Eli mitenkäs tuo menee, en voi olla ensimmäinen joka asiaan törmää.
Mitenkäs muuten: mitenkäs maksupuoli? Maksaisinko minä nuo kaksi hoitopäivää jos ne onnistuvat?
Kommentit (87)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletko jäänyt jotenkin kiinni exääsi, kun häntä haukut sohvalla makaajaksi ja sossuelätiksi? Tehän olette eronneet, hänen asiansa ei pitäisi kuulua sinulle millään muotoa. Sinä itse ja VAIN sinä olet vastuussa lasten hoidosta SINUN vuorollasi. Piste.
Miksi aloittajan pitäisi olla yksin vastuussa lasten hoidosta vuorollaan, kun hänen exänsäkin saa siihen yhteiskunnan apua?
Aloittaja on töissä, ja maksut menevät tulojen mukaan. Yhteiskunta muuten jo tukee päivähoitoa, jos et sitä tiedä. Myös rikkaat saavat erilaisia subventioita. Esim. pääomatuloja verotetaan kevyesti, omistusasumista tuetaan verohelpotuksin.
Totta ihmeessä yhteiskunta tukee päivähoitoa. Pääasiassa siksi, että pienten lasten vanhemmat pääsisivät töihin. Tässä sinä olet sitä mieltä, että etävanhempi ei saisi käyttää tähän tarkoitukseen rakennettua systeemiä ja yhdistää työtä ja perhe-elämää. Miksi?
Tottakai voi, kunhan järjestää ja maksaa hoidon itse. Mikä sinulle tässä on ongelma?
Mikään ei ole ongelma. Lapsella on kunnallinen hoitopaikka, jonka ensisijainen tarkoitus on mahdollistaa vanhempien työssäkäynti. Nyt hoitoaikoja täytyy vain muokata tämän mahdollistamiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laitoin aikoinaan etän päivät vapaapäiviksi, ja sain sillä päivähoitomaksuja huomattavasti alas. Etä yritti, että olisin nekin maksanut ja suuttui, kun sanoin, että ne hän saa kyllä maksaa itse. Ei maksanut, vaan katkaisi välit kokonaan. Elareita ei ole maksanut koskaan. Olenko minä velvollinen maksamaan hänen hoitovuoronsa?
No olennainen kysymyshän on, että kummalla teistä oli hoidon tarvetta.
Minusta olennainen kysymys tässä on, että ajatteliko siinä kukaan niitä lapsia ja lasten parasta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laitoin aikoinaan etän päivät vapaapäiviksi, ja sain sillä päivähoitomaksuja huomattavasti alas. Etä yritti, että olisin nekin maksanut ja suuttui, kun sanoin, että ne hän saa kyllä maksaa itse. Ei maksanut, vaan katkaisi välit kokonaan. Elareita ei ole maksanut koskaan. Olenko minä velvollinen maksamaan hänen hoitovuoronsa?
No olennainen kysymyshän on, että kummalla teistä oli hoidon tarvetta.
Luepa uudelleen, niin ymmärrät, että molemmilla oli. Olennainen kysymys on se, kuka järjestää ja maksaa hoidon omalla hoitovuorollaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähi on varmaan teidän erosta masentunut (toinen nainen, arvaanko oikein) ja pääsee nyt kostamaan sieltä sohvalta, iskee sitten lasten kautta -ettet näe heitä enää niin paljon kuin ennen. Tosi harmi!!
Ensinnäkin, upeaa, että haluat ja olet järjestänyt lapsille aikaa noinkin paljon, etkä vain perusjuttua -joka toinen vkl! Monet yrittäjät tekevät töitä lasten kustannuksella, ja aina on syy olla lapsia ottamatta, "kun työt.."
Ero parisuhteestahan ei pitäisi ollakaan ero lapsista!Lähi ei työttömänä maksa senttiäkään lasten hoidosta nyt. lienevät joko 15 tai 20 tuntia viikossa uuden lain mukaisesti hoidossa.
Fiksuintahan olisi nuo hoitopäivät joka toinen viikko olla sinun työpäiviä (riittääköhän työaikaan ja matkoihin?) ja joka toinen sitten lähin haluamat päivät.
koska lähi ei maksa nyt mitään, hinta tulee hoidolle jollain kaavalla sinun tulojen mukaan, mutta tuskin montaa kymppiä per lapsi! Meillä on reilu 100e per muksu kun on täysi maksu (mies yrittäjä, minä vauvan kanssa kotona, 2 lasta 2 päivää/vko hoidossa), tämä siis tuloista riippuvainen.
Tämä meno muuten vähentää todennäköisesti elatusmaksuja, koska otetaan laskemassa huomioon!Ota yhteyttä päiväkodin johtajaan ja selitä tilanne, sieltä saat apuja nimenomaan teidän tilanteeseen!
Ei se näin mene. Lasku päivähoidosta tulee aina sille, joka sen hoitopaikan on järjestänyt eli lähille. Jos maksatat exälläsi myös omat hoitovuorosi, se tuskin hänen työmotivaatiotaan lisää.
Maksaja lienee ensisijaisesti kuitenkin yhteiskunta, varsinkin jos maksu menee pelkästään lähivanhemman tulot huomioiden.
Lähi voi työllistyä. Onko sinusta oikein, että maksut menevät silloinkin kokonaan hänelle, myös etän hoitovuoroilla? Lähin työmotivaatiota tuskin lisää, jos etänkin maksut laitetaan hänen kontolleen.
Hoitomaksut ovat vain osa kokonaisuutta. Jos lähivanhempi työllistyy, kasvaa hänen elatuskykynsä, ja koko kokonaisuus elatusmaksuja myöten pitää tarkastella uudelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laitoin aikoinaan etän päivät vapaapäiviksi, ja sain sillä päivähoitomaksuja huomattavasti alas. Etä yritti, että olisin nekin maksanut ja suuttui, kun sanoin, että ne hän saa kyllä maksaa itse. Ei maksanut, vaan katkaisi välit kokonaan. Elareita ei ole maksanut koskaan. Olenko minä velvollinen maksamaan hänen hoitovuoronsa?
No olennainen kysymyshän on, että kummalla teistä oli hoidon tarvetta.
Luepa uudelleen, niin ymmärrät, että molemmilla oli. Olennainen kysymys on se, kuka järjestää ja maksaa hoidon omalla hoitovuorollaan.
Kuntahan sen hoidon yleensä järjestää ja suurimmalta osalta maksaakin. Lasku tulee lähivanhemmalle, niin kuin lapsilisät ja mahdolliset elatusmaksutkin. Kai hienosäätö on sitten aikuisten kesken sovittavissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laitoin aikoinaan etän päivät vapaapäiviksi, ja sain sillä päivähoitomaksuja huomattavasti alas. Etä yritti, että olisin nekin maksanut ja suuttui, kun sanoin, että ne hän saa kyllä maksaa itse. Ei maksanut, vaan katkaisi välit kokonaan. Elareita ei ole maksanut koskaan. Olenko minä velvollinen maksamaan hänen hoitovuoronsa?
No olennainen kysymyshän on, että kummalla teistä oli hoidon tarvetta.
Luepa uudelleen, niin ymmärrät, että molemmilla oli. Olennainen kysymys on se, kuka järjestää ja maksaa hoidon omalla hoitovuorollaan.
Jos molemmilla oli tarvetta päivähoitoon, niin miksi hitossa pistit exän päivät lasten vapaapäiviksi? Tehdäksesi kiusaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähi on varmaan teidän erosta masentunut (toinen nainen, arvaanko oikein) ja pääsee nyt kostamaan sieltä sohvalta, iskee sitten lasten kautta -ettet näe heitä enää niin paljon kuin ennen. Tosi harmi!!
Ensinnäkin, upeaa, että haluat ja olet järjestänyt lapsille aikaa noinkin paljon, etkä vain perusjuttua -joka toinen vkl! Monet yrittäjät tekevät töitä lasten kustannuksella, ja aina on syy olla lapsia ottamatta, "kun työt.."
Ero parisuhteestahan ei pitäisi ollakaan ero lapsista!Lähi ei työttömänä maksa senttiäkään lasten hoidosta nyt. lienevät joko 15 tai 20 tuntia viikossa uuden lain mukaisesti hoidossa.
Fiksuintahan olisi nuo hoitopäivät joka toinen viikko olla sinun työpäiviä (riittääköhän työaikaan ja matkoihin?) ja joka toinen sitten lähin haluamat päivät.
koska lähi ei maksa nyt mitään, hinta tulee hoidolle jollain kaavalla sinun tulojen mukaan, mutta tuskin montaa kymppiä per lapsi! Meillä on reilu 100e per muksu kun on täysi maksu (mies yrittäjä, minä vauvan kanssa kotona, 2 lasta 2 päivää/vko hoidossa), tämä siis tuloista riippuvainen.
Tämä meno muuten vähentää todennäköisesti elatusmaksuja, koska otetaan laskemassa huomioon!Ota yhteyttä päiväkodin johtajaan ja selitä tilanne, sieltä saat apuja nimenomaan teidän tilanteeseen!
Ei se näin mene. Lasku päivähoidosta tulee aina sille, joka sen hoitopaikan on järjestänyt eli lähille. Jos maksatat exälläsi myös omat hoitovuorosi, se tuskin hänen työmotivaatiotaan lisää.
Maksaja lienee ensisijaisesti kuitenkin yhteiskunta, varsinkin jos maksu menee pelkästään lähivanhemman tulot huomioiden.
Lähi voi työllistyä. Onko sinusta oikein, että maksut menevät silloinkin kokonaan hänelle, myös etän hoitovuoroilla? Lähin työmotivaatiota tuskin lisää, jos etänkin maksut laitetaan hänen kontolleen.
Hoitomaksut ovat vain osa kokonaisuutta. Jos lähivanhempi työllistyy, kasvaa hänen elatuskykynsä, ja koko kokonaisuus elatusmaksuja myöten pitää tarkastella uudelleen.
Ei mene taaskaan näin. Päivähoitomaksu tulee AINA lähille, jos hän on sen järjestänyt. Kuka muka tarkistelee elatusmaksuja. Ei meillä ole ainakaan kukaan tarkistellut kuuteen vuoteen. Elatusmaksut on aikoinaan oikeus vahvistanut. Ja joita etä ei ole ikinä maksanut. Mistäs minä edes hänen työtilanteitaan tiedän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laitoin aikoinaan etän päivät vapaapäiviksi, ja sain sillä päivähoitomaksuja huomattavasti alas. Etä yritti, että olisin nekin maksanut ja suuttui, kun sanoin, että ne hän saa kyllä maksaa itse. Ei maksanut, vaan katkaisi välit kokonaan. Elareita ei ole maksanut koskaan. Olenko minä velvollinen maksamaan hänen hoitovuoronsa?
No olennainen kysymyshän on, että kummalla teistä oli hoidon tarvetta.
Luepa uudelleen, niin ymmärrät, että molemmilla oli. Olennainen kysymys on se, kuka järjestää ja maksaa hoidon omalla hoitovuorollaan.
Jos molemmilla oli tarvetta päivähoitoon, niin miksi hitossa pistit exän päivät lasten vapaapäiviksi? Tehdäksesi kiusaa?
Ei, vaan ex yritti maksattaa omat hoitovuoronsa minulla. Minä en ole siihen velvollinen.
Näissä aisoissa on kyllä joustavuutta. Jos lapsi on esim aloittanut päiväkodin yksivuotiaana äidin mentyä töihin. Äiti eroaa ja myöhemmin työt päättyvät. Kukaan ei esim 3-5 vuotiasta lasta käske silloin pois päivähoidosta. Äiti pystyy hakemaan paremmin uutta työpaikkaa ja lapsi on tottunut viikoittaiseen päiväkotirutiiniin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laitoin aikoinaan etän päivät vapaapäiviksi, ja sain sillä päivähoitomaksuja huomattavasti alas. Etä yritti, että olisin nekin maksanut ja suuttui, kun sanoin, että ne hän saa kyllä maksaa itse. Ei maksanut, vaan katkaisi välit kokonaan. Elareita ei ole maksanut koskaan. Olenko minä velvollinen maksamaan hänen hoitovuoronsa?
No olennainen kysymyshän on, että kummalla teistä oli hoidon tarvetta.
Luepa uudelleen, niin ymmärrät, että molemmilla oli. Olennainen kysymys on se, kuka järjestää ja maksaa hoidon omalla hoitovuorollaan.
Jos molemmilla oli tarvetta päivähoitoon, niin miksi hitossa pistit exän päivät lasten vapaapäiviksi? Tehdäksesi kiusaa?
Ei, vaan ex yritti maksattaa omat hoitovuoronsa minulla. Minä en ole siihen velvollinen.
Lisään vielä, että minä oli pienipalkkaisessa työssä, ja sain sillä tottakai maksuja itseltäni alas. Tottakai tein näin. Miksi maksaisin exälleni kuuluvia maksuja? Ex ei ole maksanut elareita tai mitään muutakaan koskaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juridisesti ottaen sinä vastaat lapsesi hoidoista omilla vuoroillasi.
Jos et siihen pysty, aina voit luopua tapaamisoikeuksistasi niinä aikoina.
Samalla logiikalla lähivanhemman pitäisi "juridisesti ottaen" luopua lähivanhemmuudesta, kun ei pysty huolehtimaan lapsen hoidosta ilman päiväkodin apua. Vai mitä?
Tässä ei kukaan kiellä ap:ta viemästä lapsiaan hoitoon tai hankkimasta heille hoitajaa. Ap:n vaan pitää järkätä se hoito ihan itse, ihan kuten se exäkin on tehnyt. Exä on ihan itse hakenut hoitopaikkoja ym. ja sopinut hoitoajat, oman tarpeensa mukaan. Siitä huolimatta että makaa sohvalla perse homeessa. Ap:n pitää tehdä samoin eikä kuvitella, että exän pitää hoitaa lasten hoitoasiat myös ap:n tapaamisaikoina. Jos lastenhoidolle on tarvetta niin silloin hommataan hoitopaikka eikä ruikuteta exästä ja siitä että tämä ei hommaa kokopäivähoitopaikkaa vaikka hänellä ei siihen ole tarvetta eikä oikeutta.
Nyt alkaa jo provotutka piipata. Pitäisikö lapselle hankkia rinnalle toinen hoitopaikka toisesta päiväkodista, ettei etä pääse vain hyötymään siitä miten lähi on ihan omin käsin täyttänyt päivähoitohakemuksen? Vai voisivatko vanhemmat ihan yhdessä sopia hoitoajoista, lapsen etu huomioon ottaen?
Varmaan kannattais juu. Mutta sitähän ap ei tee vaan ruikuttaa palstalla ja kertoilee kuinka exä makaa perse homeessa sohvalla.
Vierailija kirjoitti:
Nousipa karvat pystyyn. En voi sietää tuota työttömien haukkumista "makaa sohvalla" "räkii kattoon" "levittää persettään" jne.
Jotkut työttömät ovat joutilaita, eikä edes yritä hakea töitä. Silti suurin osa kärsii työttömyydestä. siihen ei tarvita ketään viereen alistamaan ja kiusaamaan. Törkeetä yleistystä.
No ei toi oo yleistystä kun kertoo yhdestä tuntemastaan työttömästä.. Ja luulisi tietävänkin, että onko ihan omasta tahdostaan työtön sossun asiakas, kun luultavasti ovat yhdessä olleetkin, viitaten lapsiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laitoin aikoinaan etän päivät vapaapäiviksi, ja sain sillä päivähoitomaksuja huomattavasti alas. Etä yritti, että olisin nekin maksanut ja suuttui, kun sanoin, että ne hän saa kyllä maksaa itse. Ei maksanut, vaan katkaisi välit kokonaan. Elareita ei ole maksanut koskaan. Olenko minä velvollinen maksamaan hänen hoitovuoronsa?
No olennainen kysymyshän on, että kummalla teistä oli hoidon tarvetta.
Luepa uudelleen, niin ymmärrät, että molemmilla oli. Olennainen kysymys on se, kuka järjestää ja maksaa hoidon omalla hoitovuorollaan.
Kuntahan sen hoidon yleensä järjestää ja suurimmalta osalta maksaakin. Lasku tulee lähivanhemmalle, niin kuin lapsilisät ja mahdolliset elatusmaksutkin. Kai hienosäätö on sitten aikuisten kesken sovittavissa.
Kunta ei mitenkään automaattisesti järjestä hoitoa, vaan sitä pitää hakea, ja siihen pitää olla oikeus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laitoin aikoinaan etän päivät vapaapäiviksi, ja sain sillä päivähoitomaksuja huomattavasti alas. Etä yritti, että olisin nekin maksanut ja suuttui, kun sanoin, että ne hän saa kyllä maksaa itse. Ei maksanut, vaan katkaisi välit kokonaan. Elareita ei ole maksanut koskaan. Olenko minä velvollinen maksamaan hänen hoitovuoronsa?
No olennainen kysymyshän on, että kummalla teistä oli hoidon tarvetta.
Luepa uudelleen, niin ymmärrät, että molemmilla oli. Olennainen kysymys on se, kuka järjestää ja maksaa hoidon omalla hoitovuorollaan.
Jos molemmilla oli tarvetta päivähoitoon, niin miksi hitossa pistit exän päivät lasten vapaapäiviksi? Tehdäksesi kiusaa?
Ei, vaan ex yritti maksattaa omat hoitovuoronsa minulla. Minä en ole siihen velvollinen.
Just tuossa edellä kirjoitit, että "laitoin exän päivät vapaapäiviksi ja sain sillä päivähoitomaksuja alas". Ja siitä sitten tuli yllätys yllätys välirikko. Toivottavasti vain aikuisille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laitoin aikoinaan etän päivät vapaapäiviksi, ja sain sillä päivähoitomaksuja huomattavasti alas. Etä yritti, että olisin nekin maksanut ja suuttui, kun sanoin, että ne hän saa kyllä maksaa itse. Ei maksanut, vaan katkaisi välit kokonaan. Elareita ei ole maksanut koskaan. Olenko minä velvollinen maksamaan hänen hoitovuoronsa?
No olennainen kysymyshän on, että kummalla teistä oli hoidon tarvetta.
Luepa uudelleen, niin ymmärrät, että molemmilla oli. Olennainen kysymys on se, kuka järjestää ja maksaa hoidon omalla hoitovuorollaan.
Jos molemmilla oli tarvetta päivähoitoon, niin miksi hitossa pistit exän päivät lasten vapaapäiviksi? Tehdäksesi kiusaa?
Ei, vaan ex yritti maksattaa omat hoitovuoronsa minulla. Minä en ole siihen velvollinen.
Just tuossa edellä kirjoitit, että "laitoin exän päivät vapaapäiviksi ja sain sillä päivähoitomaksuja alas". Ja siitä sitten tuli yllätys yllätys välirikko. Toivottavasti vain aikuisille.
Kerropa vielä, miksi minun pitäisi maksaa exälleni kuuluvia maksuja?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laitoin aikoinaan etän päivät vapaapäiviksi, ja sain sillä päivähoitomaksuja huomattavasti alas. Etä yritti, että olisin nekin maksanut ja suuttui, kun sanoin, että ne hän saa kyllä maksaa itse. Ei maksanut, vaan katkaisi välit kokonaan. Elareita ei ole maksanut koskaan. Olenko minä velvollinen maksamaan hänen hoitovuoronsa?
No olennainen kysymyshän on, että kummalla teistä oli hoidon tarvetta.
Luepa uudelleen, niin ymmärrät, että molemmilla oli. Olennainen kysymys on se, kuka järjestää ja maksaa hoidon omalla hoitovuorollaan.
Kuntahan sen hoidon yleensä järjestää ja suurimmalta osalta maksaakin. Lasku tulee lähivanhemmalle, niin kuin lapsilisät ja mahdolliset elatusmaksutkin. Kai hienosäätö on sitten aikuisten kesken sovittavissa.
Kunta ei mitenkään automaattisesti järjestä hoitoa, vaan sitä pitää hakea, ja siihen pitää olla oikeus.
Päivähoidon järjestäminen on ihan laissa määritelty kunnan tehtäväksi, joten kyllä kunta sen hoidon järjestää tai ostaa. Päivähoidon järjestämistä ei ole se, että täyttää lomakkeen.
Ap:n lapsella on oikeus osa-aikahoitoon, ja nyt jos ex olisi kypsä ihminen, hän katsoisi ap:n kanssa yhdessä tuntimäärät kohdilleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos hoitopaikan tarvitset, sinä itse järjestät sen ja myös maksat. Ex ei ole siihen sinun tapaamisvuoroillasi missään määrin velvollinen.
Kylläpäs on ilkeitä vastauksia. Joidenkin ihmisten pitää käydä töissä. Lapsille on eduksi, että edes toinen vanhempi tekee normaalisti töitä- ihan jo elämisen malliksi, mutta myös siksi että lapsilla on joskus mahdollisuus johonkin muuhunkin kuin minimielintasoon. Johan tuo isä taitaa elarit maksella. Yhteiskunta kohtelee etävanhempaa täysin eri tavoin kuin lähivanhempaa. Joten nuo näsäviisaat nokittelut ovat melko asiattomia. Esim kolmesta lapsesta lähi saa minimielareita ja lapsilisiä lähemmäs tonnin, päälle mahd. asumistuki. Etän osa vastaavassa tilanteessa on maksaa se elari, hankkia lapsille sopiva asunto ja maksella heidän elämisestään oma osuutensa sen elarin päälle. Suomeksi siis; lähi saa noin tuhat eruroa + asumistuen, etä maksaa noin 500 + koko kodin + lasten elämän luonaan. Yhteiskunta tukee siis lähiä, ja aktiivisesti heikentää etän mahdollisuuksia toimia vanhempana. Näistä syistä moni lapsi menettää sen etän arjestaan. Jos siihen vielä lisätään vittumainen, työhaluton exä, niin ei ole ihme, että etän innostus pikkuhiljaa hiipuu. Ja jos oikeasti puhutaan lapsen parhaasta, puhutaan siitä että vanhemmilla on ystävälliset, sovittelevat, joustavat välit. Jossa kumpikin parhaansa mukaan tekee työtä sen eteen, että lasten elämä on joustavaa molempien vanhmpien luona. Työelämähän ei nykyisellään jousta juuri mitään, ja jos toisen elämä menee tuttuun turvalliseen tapaan sohvalla tukien varassa, toisen arki voi olla hyvinkin monimutkaista. Lapsen suurin paras on kummankin vanhemman hyvä tahto.
Moni lähihuoltaja maksaa yksin päivähoitomaksut pienestä palkasta ja etä jättää elarit kokonaan maksamatta. Tulot nostaa pimeästi ja kokonaan maksettu asunto alla. Näin meillä.
Tarpeeksi pienituloinen lähi saa päivähoidon lähes maksutta. MItä pienemät tulot lähillä on, sen suurempi on hyöty yhteiskunnan tuista. Ja sen epätasaarvoisemmaksi menee vanhempien mahdollisuudet huolehtia lapsistaan. Jos on pienet tulot, päivähoitomaksukin on pieni. Elareita ei voi jättää maksamatta, ne ulosmitataan tarvittaessa. Ja jos teillä on noin, se ei tarkoita sitä, että muilla on. Ja sehän on hyvä että asunto on maksettu, niin on lapsillas koti myös isän luona. Epäilemättä on olemassa luuseri-isejä, mut asia myös riippuu näkökulmasta. Ja tuo totaalinen eriarvoisuus yhteiskunnan puolelta on omiaan lisäämään isien vaikeutta pärjätä lastensa kanssa. Tai mahdollisuutta olla lastensa kanssa niin paljon kuin haluaisi. Siihen kun lisätään vielä ikuisesti tyytymätön lähivanhempi, niin maksajana ovat todellakin lapset. Mikset ilmoita kelalle, ettei isä maksa? Saat rahan kelalta ja isä makselee sitten sinnepäin...? Lapselle kuuluu se elatus maksoi isä tai ei. Vai oletko sinäkin ihminen joka on luonut itselleen suuren kertomuksen uhrautuvasta lähi-itsestään joka vääryydessä yksin lapsiaan hoitaa ja raukkamaisesta etästä, jonka vikaa kaikki on? Untuu nimittäin olevan todella suosittu selviytymisstrategia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laitoin aikoinaan etän päivät vapaapäiviksi, ja sain sillä päivähoitomaksuja huomattavasti alas. Etä yritti, että olisin nekin maksanut ja suuttui, kun sanoin, että ne hän saa kyllä maksaa itse. Ei maksanut, vaan katkaisi välit kokonaan. Elareita ei ole maksanut koskaan. Olenko minä velvollinen maksamaan hänen hoitovuoronsa?
No olennainen kysymyshän on, että kummalla teistä oli hoidon tarvetta.
Luepa uudelleen, niin ymmärrät, että molemmilla oli. Olennainen kysymys on se, kuka järjestää ja maksaa hoidon omalla hoitovuorollaan.
Jos molemmilla oli tarvetta päivähoitoon, niin miksi hitossa pistit exän päivät lasten vapaapäiviksi? Tehdäksesi kiusaa?
Ei, vaan ex yritti maksattaa omat hoitovuoronsa minulla. Minä en ole siihen velvollinen.
Just tuossa edellä kirjoitit, että "laitoin exän päivät vapaapäiviksi ja sain sillä päivähoitomaksuja alas". Ja siitä sitten tuli yllätys yllätys välirikko. Toivottavasti vain aikuisille.
Kerropa vielä, miksi minun pitäisi maksaa exälleni kuuluvia maksuja?
Ei pitäisikään. Mutta vanhempien olisi syytä yhdessä huolehtia lapsensa hyvinvoinnista. Se alkaa ihan peruskäytöstavoista: siitä, että esimerkiksi hoitojärjestelyistä keskustellaan eikä "laiteta exän päiviä vapaapäiviksi jotta saadaan maksuja alas".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse laitoin aikoinaan etän päivät vapaapäiviksi, ja sain sillä päivähoitomaksuja huomattavasti alas. Etä yritti, että olisin nekin maksanut ja suuttui, kun sanoin, että ne hän saa kyllä maksaa itse. Ei maksanut, vaan katkaisi välit kokonaan. Elareita ei ole maksanut koskaan. Olenko minä velvollinen maksamaan hänen hoitovuoronsa?
No olennainen kysymyshän on, että kummalla teistä oli hoidon tarvetta.
Luepa uudelleen, niin ymmärrät, että molemmilla oli. Olennainen kysymys on se, kuka järjestää ja maksaa hoidon omalla hoitovuorollaan.
Jos molemmilla oli tarvetta päivähoitoon, niin miksi hitossa pistit exän päivät lasten vapaapäiviksi? Tehdäksesi kiusaa?
Ei, vaan ex yritti maksattaa omat hoitovuoronsa minulla. Minä en ole siihen velvollinen.
Just tuossa edellä kirjoitit, että "laitoin exän päivät vapaapäiviksi ja sain sillä päivähoitomaksuja alas". Ja siitä sitten tuli yllätys yllätys välirikko. Toivottavasti vain aikuisille.
Kerropa vielä, miksi minun pitäisi maksaa exälleni kuuluvia maksuja?
Kerro sinä, miten sinä ajattelit exän huolehtivan lapsesta ja olevan samanaikaisesti töissä.
Nyt alkaa jo provotutka piipata. Pitäisikö lapselle hankkia rinnalle toinen hoitopaikka toisesta päiväkodista, ettei etä pääse vain hyötymään siitä miten lähi on ihan omin käsin täyttänyt päivähoitohakemuksen? Vai voisivatko vanhemmat ihan yhdessä sopia hoitoajoista, lapsen etu huomioon ottaen?