Kilttimies ja tarina miten tyttöystävä petti

Laitoin naiseni aina etu sijalle. Minä syötin ja vaatetin tämän naisen, oli kattokin pään päällä. Olisin repinyt hänelle vaikka tähdetkin taivaalta jos se olisi mahdollista. Kaikki ne ''rakastan sinua'' sanoin turhaan. Tein 12h työ päiviä kivilouhoksella. Työ oli raskasta ja likaista. Työpäivän aikana mielessäni oli vain naiseni ja miten kohta pääsen hänen luokseen, rakkaani luokse, mielitettyni luokse.
Oli syys perjantai. Pomo ilmoitti, että voin lähteä 3h aikaisemmin tänään. Mietin heti mikä oiva tilanne yllättää naiseni herkku illallisella. Hain kaupasta tarpeet ja vielä alkoon ostamaan viintä. Kun ajoin autollani kotiin mietin miten kiva ilta meillä tulee. Avasin oven hiljaa tarkoituksena päästä yllättämään kultani. Hiivin hiljaa eteisessä, kurkkasin keittiöön ja olkkariin, mutta kaikkialla oli tyhjää. Eikö kultani pikkulintuni ole kotona. Laskin ostokset maahan ja samalla kuulin outoa ääntä. Se kuulosti ihan kuin joku läpsisi porsaan fileeseen mausteita. Se kuului makuhuoneesta. Tunsin miten pala nousi kurkkuun, jalkoja heikotti, oli vaikea hengittää, pyörrytti.. Laitoin käden oven kahvalle ja avasin oven. Se näky minkä minä näin sitä ei pitäisi nähdä kenenkään. Naiseni oli takapuoli pystyssä sängyssä, minun sängyssäni ja hänen kimpussaan äherti tatuoitu iso lihaksikas siilitukkainen mies, jännämies. Tunsin kuinka kyyneleet tulivat silmiini ja huusin mitä täällä tapahtuu! Naiseni pomppasi pystyyn ja alkoi samantien itku hänelläkin ja anteeksi pyytäminen. Hän väitti tätä väärinkäsitykseksi. Jännämies ei sanonut mitään, hän istui sängylle ja rullasi kondoomia pois peniksestään samalla katsoen minua suoraan silmiin hymyillen. Tunsin suurta inhoa ja vihaa häntä kohtaan. Hänen lihaksikkaita ja suonekkaita käsivarsiaan koristi tribaali kuviot. Lähdin poistumaan asunnosta ja naiseni roikkui käsivarressani. Riuhtaisin käteni irti ja menin autooni istumaan. Lähdin renkaat sutien pihasta ja radiosta tuli George Michaelin Careless Whisper

, tiedän ironista... Ajoin hetken aikaa ja mietin mitä teen. Minun teki mieli kaahata auto puuta päin, mutta minulla ei ollut munaa siihen. Menin takaisin kotiini ja keräsin kamppeeni. Jännämies istui minun nojatuolissani ja joi mukistani minun konjakkiani muna paljaana. Naiseni nyyhkytti keittiössä kylpytakki päällä. Ai mites nykyään? Juon yksiössäni mitä vain käsiini saan, halpoja viinoja ja kun rahat loppuvat haen sairaalan vessasta käsidesiä. Niin se elämä voi vain muuttua..