Lue keskustelun säännöt.
Suhde persoonallisuushäiriöiseen
12.01.2024 |
On ihan paskaa ja saa terveenkin ihmisen sairastumaan. Älkää sortuko hyvät ihmiset.
Kommentit (18)
Komppaan. Elämäni huonoin päätös aikoinaan. Ihme, että olen vielä hengissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettekö te tajua ajoissa kun noihin hulluihin ihastutte?
Kliseinen harha alussa on, että rakkaus parantaa.
Kerran kun joku pipolääri feministi on elämässä niin siitä oppii ettei toistamiseen ikinä.
Normaali ihminen ei ymmärrä.
Bipoon on sentään lääkitys. Persoonallisuushäiriöihin ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entäs suhde pörssisähköiseen. En suosittele kenellekään.
Ihastuitko täydelliseen hiusrajaan, pituuteen ja lihaksiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oli elämäni kovin koulu. Pääsin eroon onneksi, mutta arvet jäi.
Kohta tää poistuu kun joku pers. häir. pahoittaa mielensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu ei. Kerta riitti piilonarsistin kanssa. Ei enää ikinä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On vielä periytyvääkin.
Moni toipuu ph häiriöistä ainakin niin että elämästä tulee helpompaa. Itseymmärrys kasvaa.
Vierailija kirjoitti:
Näille voisi tatuoida merkin otsaan et osaisi varoa
Kuka tekisi diagnoosin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Bipoon on sentään lääkitys. Persoonallisuushäiriöihin ei.
Ei, mutta toisaalta ainakin ykkösbipo on pysyvä, koska selkeän perinnöllinen. P.häiriöissä paljon toivoa koska ovat kasvuympäristön vääristymiä ja siten niitä voi hoitaa monenlaisin terapeuttisin keinoin. Tässä on tapahtunut paljon kehitystä viime vuosikymmeninä. Näitä asioita joista löytyy myös paljon itseaputietoutta tavan tallaajalle. Ei aikaisemmin ollut tuollaista ylellisyyttä, toki yhteisöllisyys oli vastaavasti vahvempaa ja normit loivat selkeämmät elämänodotukset kuin nykyisessä arvosekamelskassa, joka itsessään tuottaa toivottomuutta.
Pesoonallisuushäiriöitä on monia, kaikki eivät ole narsisteja tai hyväksikäyttäjiä. Olen itse saanut eristäytyvän persoonallisuushäiriön diagnoosin joskus nuorena masentuneena. Masennus on poissa kuten syykin siihen, mutta edelleen olen "persoonallisuushäiriöinen", kun en halua olla ihmisten kanssa tekemisissä. Moni nykypäivän introvertiksi itseään kutsuva olisi kuten minä, jos diagnoosille olisi tarvetta, moni muu täällä tärmäisi taas toiseen "persoonallisuushäiriöön" olematta yhteiskunnan mielestä sairas. omani tässä: https://www.evermind.fi/eristaytyva-persoonallisuus/
Persoonallisuushäiriöitä on aika monta erilaista. Ilmeisesti ihmiset useimmiten mieltävät persoonallisuushäiriön tarkoittavan nimenomaan epävakaata persoonallisuutta. Itselläni on todettu persoonallisuushäiriö, ei tosin epävakaata sorttia. Olen ollut naimisissa puolisoni kanssa yli 30 vuotta ja olemme edelleen onnellisia yhdessä. Elämme ihan tavallista perhe.elämää. On aikuiset lapset, joihin on lämpimät ja läheiset välit ja jo yksi ihastuttava lapsenlapsikin. Ei ole päihteitä, pettämisiä, riitoja, narsisimia tai muutakaan, mitä tunnutaan pitävän persoonallisuushäiriöisen ihmisen elämän automaattisina kuvioina.
Vierailija kirjoitti:
On vielä periytyvääkin.
Niin no, enemmänkin ympäristön vaikutuksesta kuin geeneistä. On myös estettävissä.
On vielä periytyvääkin.