Päteekö ikiaikainen sääntö: kutsuja maksaa
Olen viisikymppinen ja siihen täysin tottunut ja tuudittautunut. Elämänkokemukseni mukaan useimmille näin ainakin tässä ikäluokassa.
Vähän ongelmallinen tilanne tuli, kun olin samanikäisen miehen kanssa ravintolaillallisella, johon hän yksiselitteisesti oli kutsunut minut. Maksun aikaan tuli vaivautunut tunnelma, kun rupesi ynnämään kummankin osuutta erikseen.
Maksoin toki sitten oman osuuteni, mutta vähän jäi ihmettymään tämä käytäntö.
Kommentit (68)
Riippuu miten kutsu on esitetty. Toki aina kannattaa varautua siihen oman osuuden maksamiseen.
Mutta en menisi toiste treffeille, jos tulisi vaivaannuttava hetki. Niitä hankalia hetkiä on ihan tarpeeksi arjessa, en kaipaa niitä tapailuihin ollenkaan.
Yhden sairaan pihin miehen kanssa eläneenä otan nämä tilanteet testinä. Jos mies on valmis maksamaan myös minun osuuteni, suhde on jatkamisen arvoinen ja minä puolestani voin tarjota vaikka seuraavalla kerralla.
Minusta homma menee niin, että jos kutsu kuuluu "Lähdetäänkö syömään?" niin molemmat maksavat ruokansa ja juomansa (ellei toinen nyt satu olemaan erityisen hövelillä päällä). Jos taas ollaan aikeissa jo alunperinkin maksaa, niin silloin kysytään "Saisinko tarjota sinulle lounaan?" tai että "Lähetään syömään, minä tarjoan".
M26
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on varaa maksaa, mutta itket siitä kuitenkin? Ja saithan sinä sen ilmaisen illallisesi, kun mies tajusi olevansa lompakkoloisen kanssa tekemisissä. Miehestä ei varmaan kuulunut mitään sen jälkeen?
En itke rahaa enkä itke mitään muutakaan.
Kyse on etikettisäännöistä. Ajattelin vain, että ovatko normit muuttuneet kovasti tässä ajanjuoksussa. Ennen vanhaan (heh) oli itsestäänselvyys, että kutsuja maksaa.
Eli lähinnä ihmetyttää, ei sen kummempaa tunnemyrsykyä.
Miehestä on kuulunut vähän liikaakin, joten tässä mietin miten hienotunteisesti irtaudun hänestä. Tämä maksaminen ei sinänsä ole kynnyskysymys, mutta muutenkaan maailmamme eivät kohdanneet näkökulmastani.
Siis miksi ihmeessä kutsujan täytyisi maksaa? En voi käsittää ja olen nainen. En ole milloinkaan olettanut miehen maksavan. Miksi ihmeessä hän maksaisi?
Entä jos kysyn naiskaveriltani, että mennäänkö lounaalle paikkaan x. Maksanko sitten minä?
Entä tilanne, jossa nainen ehdottaa syömäön menoa miehelle? Maksaako tällöin nainen?
- Onkohan se sitten loukkaavaa vai huomaavaista, jos kutsua esittäessä tai ennen sitä kysyy toiselta, että onko hänellä rahaa mukana? Itselläni näet ei aina ole kuin pikkurahaa mukana, jo sitäkään, silloin kun toinen on kutsunut minut syömään, valitsemaansa paikkaan. Saattaisi muodostua hieman hämmentvä tilanne, jos kutsuja olisi automaattisesti odottanut minun maksavan ateriani. Mutta vielä hämmentvämpää, jos odottaisi maksavan aterian sitten "luonnossa"
Nykynaisella on oma tili, omat rahat ja oma taloudellinen vastuu. Tuo sääntö päti ehkä aikana, jolloin tasa-arvo ei vielä ollut vallannut alaa. Kenenkään ei enää vuonna 2016 pitäisi olettaa vanhojen sääntöjen pätevän.
Vierailija kirjoitti:
- Onkohan se sitten loukkaavaa vai huomaavaista, jos kutsua esittäessä tai ennen sitä kysyy toiselta, että onko hänellä rahaa mukana? Itselläni näet ei aina ole kuin pikkurahaa mukana, jo sitäkään, silloin kun toinen on kutsunut minut syömään, valitsemaansa paikkaan. Saattaisi muodostua hieman hämmentvä tilanne, jos kutsuja olisi automaattisesti odottanut minun maksavan ateriani. Mutta vielä hämmentvämpää, jos odottaisi maksavan aterian sitten "luonnossa"
Pankkikortti viekin niin paljon tilaa, että sitä ei voi millään mitään mukana. Pikkurahojen puute on pirun huono tekosyy olla maksamatta.
Samalla tavalla isänpäivälounaalla appivanhempien kanssa ei oleteta, että appiukko maksaa kaikkien ruuat, vaikka hän ravintolaan syömään kutsuikin. Jokainen maksaa omansa.
Näinhän se nykypäivänä menee.
Vierailija kirjoitti:
- Onkohan se sitten loukkaavaa vai huomaavaista, jos kutsua esittäessä tai ennen sitä kysyy toiselta, että onko hänellä rahaa mukana? Itselläni näet ei aina ole kuin pikkurahaa mukana, jo sitäkään, silloin kun toinen on kutsunut minut syömään, valitsemaansa paikkaan. Saattaisi muodostua hieman hämmentvä tilanne, jos kutsuja olisi automaattisesti odottanut minun maksavan ateriani. Mutta vielä hämmentvämpää, jos odottaisi maksavan aterian sitten "luonnossa"
No ei ainakaan huomaavaista. Ota jatkossa muutakin kuin pikkurahaa mukaan, niin ongelma katoaa. Eikö vain?
Vierailija kirjoitti:
- Onkohan se sitten loukkaavaa vai huomaavaista, jos kutsua esittäessä tai ennen sitä kysyy toiselta, että onko hänellä rahaa mukana? Itselläni näet ei aina ole kuin pikkurahaa mukana, jo sitäkään, silloin kun toinen on kutsunut minut syömään, valitsemaansa paikkaan. Saattaisi muodostua hieman hämmentvä tilanne, jos kutsuja olisi automaattisesti odottanut minun maksavan ateriani. Mutta vielä hämmentvämpää, jos odottaisi maksavan aterian sitten "luonnossa"
Amerikantiedettä pitää pankkikorttia mukana?
Mua yritti joskus iskeä kirjanpitäjä mies. Maksoimme kaiken puoliksi. Jopa hänen haluamansa viinipullon.
Minäkin olen yli viiskymppinen ja mulle on itsestäänselvää, että itse maksetaan omat kulut. Poikkeuksena tietysti, jos järjestä juhlat kuten häät, 50-vuotispäivät tms. Mitä vieraampi ihminen on kyseessä, sitä varmemmin maksetaan itse omat kulut. Mulla ainakin muuuttuisi koko sosiaalinen elämä aika laimeaksi, jos kutsujan pitäisi aina maksaa. Ei mulla ole niin varakkaita ystäviä ja kavereita, että he kutsuessaan voisivat maksaa muidenkin osuuden. Enkä itsekään voisi olla aina kutsujan - ja maksajan - roolissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sinulla on varaa maksaa, mutta itket siitä kuitenkin? Ja saithan sinä sen ilmaisen illallisesi, kun mies tajusi olevansa lompakkoloisen kanssa tekemisissä. Miehestä ei varmaan kuulunut mitään sen jälkeen?
En itke rahaa enkä itke mitään muutakaan.
Kyse on etikettisäännöistä. Ajattelin vain, että ovatko normit muuttuneet kovasti tässä ajanjuoksussa. Ennen vanhaan (heh) oli itsestäänselvyys, että kutsuja maksaa.
Eli lähinnä ihmetyttää, ei sen kummempaa tunnemyrsykyä.
Miehestä on kuulunut vähän liikaakin, joten tässä mietin miten hienotunteisesti irtaudun hänestä. Tämä maksaminen ei sinänsä ole kynnyskysymys, mutta muutenkaan maailmamme eivät kohdanneet näkökulmastani.
Etikettisäännöt ei ole enää niin tiukkoja, kuin ennen ja ne jäi sinne 60-luvulle. Vanhat arvot pätee vain silloin kun nainen voi kaksinaismoralisesti niitä hyödyntään.
Vierailija kirjoitti:
Ongelmia tulee siitäkin, että olettaa maksavansa itse ja sanoo tarjoilijalle, että kaksi laskua, kiitos. (siis jos on se kutsuttu, jolle on sanottu, että vien sinut kaupungin parhaaseen ravintolaan syömään). Silloin saa kuulla olevansa feministi, jonka pitää näpäyttää kaikissa mahdollisissa tilanteissa.
Älä nyt viitsi olla lapsellinen. Kukaan ei ole koskaan sanonut vievänsä sinua kaupungin parhaaseen ravintolaan syömään ja erillisiä laskuja pyydettyäsi todennut sinun olevan näpäyttelijäfeministi. Tuo skenaario on niin kaukaa haettu.
Ehkä tuo päti silloin kun ravintolassa ateriointi ei ollut niin arkipäiväistä kuin nykyään. Nyt lähes jokaisella on varaa se ruokansa itse maksaa, naisellakin. Näin ei ole aina ollut, mutta nyt on.
"Nykynaisella on oma tili, omat rahat ja oma taloudellinen vastuu. Tuo sääntö päti ehkä aikana, jolloin tasa-arvo ei vielä ollut vallannut alaa. Kenenkään ei enää vuonna 2016 pitäisi olettaa vanhojen sääntöjen pätevän."
- Tapaatko sinä myös kotiisi kutstumiltasi vierailta, että ottavat omat eväät ja ehkä myös tuolin mukaan jos haluaisivat, vaikka istua iltaa luonasi? - Ei se, että tavoitteena on tasa-arvo minusta pitäsi tarkoittaa sitä, että kaikesta huomaavaisuudesta tulisi luopua. Toki tilanne menee kurjaksi, jos on aina tavatessa se, joka maksaa kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Siis miksi ihmeessä kutsujan täytyisi maksaa? En voi käsittää ja olen nainen. En ole milloinkaan olettanut miehen maksavan. Miksi ihmeessä hän maksaisi?
Entä jos kysyn naiskaveriltani, että mennäänkö lounaalle paikkaan x. Maksanko sitten minä?
Entä tilanne, jossa nainen ehdottaa syömäön menoa miehelle? Maksaako tällöin nainen?
Kutsuja päättää paikan, siksi hän myös maksaa. Kutsuja voi tietenkin olla kumpi vaan.
Kaverilounas on vähän eri asia kuin treffit vai eikö sinun mielestäsi?
Tasa-arvo kunniaan ja jokainen maksakoon omansa.
N25