Ihmisen elämän huippuvuodet on n. 12-16-vuotiaana
Nuorena sitä luulee, että on jotenkin hienoa täyttää 18 vuotta ja olla aikuinen. Näin ei ole. Aikuisuudessa ei ole mitään hienoa eikä hohdokasta tai tavoittelemisen arvoista. Pelkkää ikuisuuden kulua, ikäkriisiä ja alamäkeä kaikki elinvuodet viimeistään parikymppisestä eteenpäin.
Nuorena sitä on täynnä optimismia ja uskoa parempaan huomiseen, 18.ikävuoden jälkeen kaikki tuntuu ihan paskalta. Olen nyt 24 vuotta ja haluaisin kovasti olla taas 16-vuotias tai vähän nuorempikin. Valitettavasti vain en voi koskaan enää saada teinivuosiani takaisin ja saada sitä samaa elämänhalua takaisin, mikä minulla oli silloin.
Muistan kuinka v.2009 yksi luokallani oleva 16-vuotias tyttö sanoi, että aikuisilla ei ole muuta elämää kuin työssäkäynti ja heidän elämänsä on tosi tylsää. No siinä hän oli kyllä oikeassa, vaikka minulla ei ole edes töitä.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Niin, kyllähän se elämä teini-iässä oli paskaa monessakin mielessä. Mutta vielä paskempaa se on näin yli 20-vuotiaana, kun on tajunnut ettei se elämä koskaan edes muuttunut paremmaksi, vaikka teini-iässä sitä toivoikin muuta.
AP
Kyllä mulla ainakin on muuttunu huomattavasti paremmaksi. Ja vaikka kuinka paljon ehtii tästäkin vielä paranemaan.
Öö ei. Olin tuon ikäisenä todella masentunut ja halusin vain kuolla. Nyt 27-vuotiaana olen todella onnellinen ja nautin joka päivästä.
Enpä ole tuolaiseen mielipiteeseen tai tutkimukseen ennen törmännyt.
Minusta tuo ikävaihe on henkisesti raskas ja voimia kuluttava, kun ei ole lapsi, eikä aikuinen. Ja ne henkiset muutokset ja mitä kropassa tapahtuu, eikä ihme jos juuri tuossa iässä levon ja yöunien tarve on suuri ja vaatii läheisiltä paljon ymmärrystä ja tukea.
Vierailija kirjoitti:
Höpö höpö! Päätä asennoitua toisin. Pidä päätöksestäsi kiinni, vaikka kaikki huutaisi, että "musta ei ole mihinkään".
Kirjoita tavoitteesi ja unelmasi paperille. Katso niitä joka aamu ja joka ilta. Mieti millä pienillä valinnoilla pääset entistä todennäköisemmin kohti edes yhtä unelmistasi. Tee se pieni valinta (lenkki/terveellinen ateria/hymyilet vastaantulijalle/alat etsiä harrastusporukkaa jne. jne). Ja huomenna seuraava pieni valinta. Tulet huomaamaan, että elämän flow alkaa tuoda hyviä asioita eteesi.
Olet todella niin nuori että kaikki on vielä mahdollista, ihan kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No niinhän tässä kävi, että täysillä elin huoletta nuo vuodet. Nyt 19-vuotiaana jo alkanut selkeä alamäki. Ei ole sosiaalisia taitoja, en seurustele, en ole hyvännäköinen, en osaa mitään erityistä, en ole mielenkiintoista seuraa, minulta puuttuu kokemukset kokonaan vain siksi, etten osaa olla muiden ihmisten kanssa. Neitsyeksi jään ja yksin tulen kuolemaan. Paskalta näyttää tulevaisuus. Elämä pyörii vain koulun ja netflixin ympärillä.
Kyllä, 19v ja peli pelattu :(
Ei sosiaaliset taidot ole asenteesta kiinni. Jos ei ole mitään sanottavaa tai ketään kenelle sanoa mitään, niin on aika hankala lähteä tän asian kans liikkeelle. Kiitos silti kannustavista sanoista :) -Nro 17
Höpö höpö! Päätä asennoitua toisin. Pidä päätöksestäsi kiinni, vaikka kaikki huutaisi, että "musta ei ole mihinkään".
Kirjoita tavoitteesi ja unelmasi paperille. Katso niitä joka aamu ja joka ilta. Mieti millä pienillä valinnoilla pääset entistä todennäköisemmin kohti edes yhtä unelmistasi. Tee se pieni valinta (lenkki/terveellinen ateria/hymyilet vastaantulijalle/alat etsiä harrastusporukkaa jne. jne). Ja huomenna seuraava pieni valinta. Tulet huomaamaan, että elämän flow alkaa tuoda hyviä asioita eteesi.
Olet todella niin nuori että kaikki on vielä mahdollista, ihan kaikki.