Lue keskustelun säännöt.
En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, anoppi tyrkkäsi meille aivan kammottavan pöytäryhmän
14.11.2016 |
Menin höpisemään, että uusi pöytäryhmä pitäisi hankkia. Anoppi sitten kekkasi, että meillähän on joku mummovainaan vanha pöytäryhmä tuolla varastossa.
Varastossa oli sitten sellainen ihan karmea, huonolla tavalla retro puupöytä. Väriltään sekoitus tummanruskeaa ja viininpunaista. Tuoleissa vakosamettiset, kulahtaneet vaaleanpunaiset verhoilut jotka harmahtivat vanhuuttaan.
Sanoin että ei tää ehkä ole meille sopiva. Mies sitten innostui, että tottakai otetaan, ilmaiseksi kun saadaan ja on kyllä HIENO!
Puoliväkisin roudattiin sitten meille. Mietin että tuunaamallahan tästä saa ihanan, valkea kalustemaali pintaan ja joku ihana vaalea kuosi istuimiin, eipä mulla ole äitiyslomalla muuta tekemistä.
Kyselin sitten mieheltä, että lähdetään maalikaupoille niin pääsen kätevänä likkana tuunaamaan. Mies venkoili, että ei sitä tartte, kyllähän se menee vaikka onkin ruma kuin synti ja piikki silmässä vaalean keittiömme keskellä, mutta kun se maali on niin kallista.
Meni sitten läpisemään äidilleen, että tälläistä aktiviteettiä tämä höperö nikkari meni suunnittelemaan. Anoppi tyrmäsi, että eihän sitä voi alkaa tuunaamaan, kun ei se vaaleana sovi sitten meidän mökille, jonne me se otetaan kun ette sitä enää tarvitse.
Sanoin että ottakaa vaan sinne mökille, ei me tätä tarvita.
Ei heillä niin kuulemma väliä, pitäkää vaan rauhassa. Mutta tuunata ei saa! Kun ei sitten sovi sinne mökille.
Varastoonkaan en viitsi viedä, ettei tule vuosisadan sotaa. Voi hyvä luoja. :D
Kommentit (108)
Miten ois kompromissi: pidätte pöydän ja hommaatte jotkut uudet siihen sopivat tuolit?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suosittelen, ettet rupea omin nokin tuunaamaan kalusteita mitenkään. Tumma pöytäryhmä antaa ryhtiä ja kontrastia vaalealle keittiöllenne. Ja jos et ole ammattilainen, eivät taitosi todennäköisesti riitä saamaan pöytäryhmästä kelvollista. Jos välttämättä jotakin haluaisit tehdä, niin vaihda tuoleihin uudet istuinpäälliset ja niiden mukana toppauksetkin, niin raikastuvat. Se ei ole kovinkaan vaativa työ. Miksi muuten tummasta pöydästä ja tuoleista pitäisi tehdä valkoiset? Miltä ajalta kalusteet ovat peräisin? Jos niitä ei ole kukaan aikaisemmin tuhrinut ja tuunannut, niin todennäköisesti niiden väri edustaa sitä aikakautta, jolta ne ovat peräisin.
Ostat siihen jonkun siistin vahakankaan päälle. Jalat pöydästä/tuoleista teippaat dc-fixillä.
Tuolin istuimet päällystät uudestaan, voit irroittaa kankaat sitten vanhalle pinnalle, kun palautatte ryhmän.
Jos ruokailuryhmä on 40-50-luvulta tummaksi lakattua koivua, palauta se takaisin anopille ja käy ostamassa kierrätyskeskuksesta lastulevystä tehty pöytä ja siihen tuolit, silloin ei tule suurta vahinkoa.
Lainasin eräälle nuorelle parille tuollaisen ruokailuryhmän, kun saavat ostettua uuden itselleen ja kun menin käymään kalusto oli maalattu valkoiseksi ja pilattu, vaikka sen luvannut lainaksi.
Lopputulos oli, että maali ei kestänyt lakkapinnalla, mutta se ei myöskään lähtenyt pois ja lopulta sorvaukset ja koristeleikkaukset hiekkapuhallettiin, mutta se kärsi tuntuvia vaurioita ja tuli äärettömän kalliiksi.
Antiikkia ja vanhoja laadukkaita huonekaluja, ei pidä antaa tumpeloiden käsiin, se on tuhon tie.
Ap. kiltti palauta anopille ruokailuryhmä, sillä se voi olla palvelus tuleville sukupolville, jotka ehkä osaavat arvostaa sitä.
Opetelkaa aikuiset ihmiset sanomaan kunnolla EI. Ei tarvi lässyttää eikä selitellä, vaan sanoa ei kiitos, emme ota. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mahtava tilanne! :)
mut tuoleja voi tuunata kivasti irtopäällisillä. Ei vaadi kummoista ompelutaitoa.
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen, ettet rupea omin nokin tuunaamaan kalusteita mitenkään. Tumma pöytäryhmä antaa ryhtiä ja kontrastia vaalealle keittiöllenne. Ja jos et ole ammattilainen, eivät taitosi todennäköisesti riitä saamaan pöytäryhmästä kelvollista. Jos välttämättä jotakin haluaisit tehdä, niin vaihda tuoleihin uudet istuinpäälliset ja niiden mukana toppauksetkin, niin raikastuvat. Se ei ole kovinkaan vaativa työ. Miksi muuten tummasta pöydästä ja tuoleista pitäisi tehdä valkoiset? Miltä ajalta kalusteet ovat peräisin? Jos niitä ei ole kukaan aikaisemmin tuhrinut ja tuunannut, niin todennäköisesti niiden väri edustaa sitä aikakautta, jolta ne ovat peräisin.
Mikä ihme sä olet sanomaan, että kyseinen pöytäryhmä antaa ryhtiä ap:n keittiöön?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No maalaa se,sano mitä sano.Maalatkoon sitten uudelleen siellö mökillä.Ette voi elää sen rotiskon kanssa muuten.
Tärvellä nyt toisen omaisuutta.
Ja toisaalta, täällä huudetaan maalaamaan kalusto, mutta jos pöytä on 70-luvulta tai nuorempi, niin todennäköisesti se on lastukevyä ja viilutettu, jota ei voi edes maalata tai voi, mutta sen on sen näköinen.
Ap. ei ole missään vaiheessa kertonut materiaalista, vaan puhunut tummasta pöydästä, joka viittaa petsiin tai lakkaan.
Voi helvetti! Jos on toisen omaisuutta niin mitä ihmettä se tekee jonkun muun keittiössä ei-haluttuna? Ihan hyvin voi maalta, täytyy hioa ensin. On erittäin huonoa käytöstä roudata toisten kotiin tavaraa em. tavalla. Ja typeryyttä ottaa tavara vastaan vaikka ei sitä haluaisi. Pohjanmaallako tämä tapahtuu?
Ymmärsin aloituksesta, ettei anoppi roudannut sitä kenenkään kotiin, vaan kertoi ap. ja hänen miehelleen sellaisen pöydän olevan varastostaan ja mitä sattui ap. mies tekemään? tykästyi pöytään ja roudasi sen hänen ja ap. yhteiseen kotiin.
En ymmärrä miksi täällä anoppia syytetään, eikö se ole ap. mies, joka halusi ja tuntuu haluavan vielä edelleen tuon ruokailuryhmän, kun ap. ei ole vieläkään saanut sanottua viimeistä sanaa.
Ja miksi ihmeessä alkuperinkään ap. hölötti anopille ruokailuryhmän tarpeellisuudesta?
Oletpas kiltti ja alistuva vaimo ja miniä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Asunto on miehen siinä missä aloittajankin, pöytä on miehen äidin, aloittaja tyytyköön siihen.
Jos ei kelpaa niin aloittaja muuttaa erilleen miehestä ja etsii miehen joka sisustaa ja maksaa niin kuin nainen haluaa. Eli etsi itsellesi munaton jees-mies, mielellään varakas. Tai osta ITSE ITSELLESI sopiva ruokapöytä ja tuolit. JA MAKSA NE ITSE, ei yhteisistä varoista.
Ap
1) juttelet miehesi kanssa tuosta mielipiteesi jyräämisestä, kotinne on yhteinen ja kummallakin pitää olla oikeus sen sisustuksen valintaan. Pitää löytää kultainen keskitie.
2) Ensin anoppi siis lahjoitti tavarat teille, ei ollut puhetta alussa että haluaa ne takaisin? Jos ne on teidän, niin sitten vaan tuunailemaan, lahjoitettu tavara on omaanne ja saatte tehdä sille mitä haluatte, vaikka pistään pesään palamaan.
3) jälkikäteen kerrottiin että tavara onkin vaan lainassa, onpa "kiva"miten tieto tulee sen jälkeen kun tavaraa on siirretty... Lainattua tavaraa ei saa muuttaa ilman omistajan lupaa. Eli sitten vaan etsimään omaa. Kun olet löytänyt niin kerrot miehellesi, että kotinne ei ole varasto. Ja pöytä ja tuolit vaan ulos.
4) tästä edespäin varmista anopiltasi, onko tavara annettu omaksi vai lainalle. Aina.
Mulla on ihana anoppi, mutta hamsterin vikaa ja meinaa meille tulla vaikka mitä tavaraa paikkoja tukkimaan. Alussa tuntui pahalta sanoa hyväntahtoiselle eleelle ei ja mieskin selitti että heittää pois sitten, mutta nyt ymmärtää kaikki että pieni kotimme ei ole varasto muiden tavaroille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meille anoppi raahasi kamalan paskanruskean nuhjaantuneen 70-luvun sohvakaluston...oli puhetta kun muutimme miehen kanssa yhteen,että heillä on "siisti,kaunis ruskehtava kangassohvakalusto ylimääräisenä", saisimme sen omaksi niin säästyy rahaa.Suostuin tyhmyyttäni näkemättä kalustoa ja sinne se rumilus ilmestyi muuttopäivänä.Ei mennyt kauaa kun löysin torista halvalla paaaljon paremman kaluston ja hävitin anopilta saadun.Mutta mutta,seuraavan kerran kun kävivät kylässä ja näkivät uuden kaluston niin anoppi järkyttyi ja kysyi mihin vanha joutui;Se oli kuulemma mummovainaan kalusto eikä missään nimessä olisi saanut heittää pois...Ei sitten saanut aiemmin suutaan auki ja huom, kalusto annettiin meille omaksi.
En suostu itse enää ikinä miksikään vanhojen perintöhuonekalujen säilytyspaikaksi.Jos fanni-vainaan puudildo on niin rakas ja tärkeä niin pidä se siellä omassa varastossasi,älä "lahjoita" eteenpäin sukulaisille tai tuttaville!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen niin kettumainen nainen että voisin kyllä mielenosoituksellisesti ruveta syömään lattialla risti-istunnassa koska en ole rumilusta halunnut.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen niin kettumainen nainen että voisin kyllä mielenosoituksellisesti ruveta syömään lattialla risti-istunnassa koska en ole rumilusta halunnut.
Voi hellanjestas miten avuttomia ja köyhiä naisia niitä onkaan... syödä nyt mielenosoitukseksi lattialla. Hei haloo...
Ettekö tosiaan osaa mennä huonekalukauppaan ja tilata sieltä ruokasalin kalustoa? Maksaa muutaman tonnin. Ja kun valitsee klassikon tuolin, niitä on vuosienkin päästä saatavilla ja voi täydentää kalustoa. Ja ensi alkuun pärjää hyvin jo 8 tuolilla ja myöhemmin hankkii lisää. Mikä ihme tässä on niin vaikeaa, että pitää heittäytyä marttyyriksi.
Mulle roudas appiukko vanhan seinäkellon. Sinne meni kaapin perälle heti. Siellä se on maannu 10 vuotta odottaen kaatopaikalle kuskausta.
Ompele mieluisasta kankaasta niiden tuolien päälle suojahuput ja kehitä jokin juttu sen pöydän suojaksi. Kulmista teet sitten sellaiset, että saat ne pöydän jalat piiloon. Nyt vain katselemaan ja mittailemaan. Tee kaavat ompelua varten vaikka kertakäyttölakanoista tai -pöytäliinoista.
En ikinä avaa suutani missään anoppilassa tai omalle äidilleni jos tarvitsen kotiin jotain. Heidän käsitykset hienosta on niin kaukana minun mausta.
Mielenkiintoinen keskustelu. Entä jos tuossa tilanteessa olisi anopin/äidin/mummon perinnönjako?
Silloin tuokin pöytäryhmä olisi miniöiden, vävyjen ja perillisten riidan aihe ja arvo olisi arvaamaton. Ja suureen ääneen tivattaisiin anopin lipastoa, jota pariin kymmeneen vuoteen ei ole edes ollut käytössä.
Anoppien ja mummojen tavarat ovat elinaikana suuresti inhottuja, vaikka kuinka puoliso haluaisi niitä kotiinsa, mutta jokin käy miniöiden pääkopassa, kun tulee pesänjaon aika. Siinä tolkku on hyvin kaukana.
Onneksi monet pesänjakajat sulkevat jo alkumetrillä miniät ja vävyt, silti pesänjakajat ovat helisemässä heidän kanssaan, kun anopit ovat luvanneet jonkun tavaran heille, vaikka elinaikana se ei kelpaa ja horjuttaa jopa identiteetin ja elämän.
Toimita se sinne mökille nopeasti. Tilaa vaikka muuttoauto. Eikä yhtään huonon omantunnon häivettäkään. Ja miehelle sanot, että venkoilut pois ja samoin pöytä.