Luin kiusaamisesta kertovan kirjan Jääkausi ja itkin melkein koko ajan!
Aihe on niin rankka! Minua on kiusattu monta vuotta, lopulta päätin, etten enää ota vastaan mitään ja aloin rähistä takaisin. Pikku hiljaa muutuin itse aika pahaksi. Olen pyytänyt anteeksi parilta pojalta, joita nimittelin, mutta ei nää asiat katoa mielestä mihinkään. Tuo kirja palautti ihan kaiken mieleen...
Kommentit (31)
Onko teitä kiusattu? Miten selvisitte? Pelkään kamalasti, että lastani aletaan kiusata!
Minua on kiusattu. se vaikuttaa vieläkin tosi paljon. pelkään ihmisiä, itsetunto on nollilla jne. Kiitos kirjavinkistä!
Hei, luin tuon saman kirjan, kun se ilmestyi syksyllä. Ihan samat fiilikset! Se nosti tunteet pintaan. Toisin kuin kirjan yläkouluikäinen Helmi, minä en pystynyt antamaan takaisin kenelläkään. Kärsin vain. Monta vuotta. Olen ollut terapiassakin kiusaamisen vuoksi. Tuosta Mentulan kirjasta sain jotenkin uusia ajatuksia koko asiaan. Olemmeko kuin eläimiä, heikompi jää toisten armoille,mutta eläimetkin voivat auttaa heikompiaan?
Kiusaaminen on julmaa 😔
Omakohtaista kokemusta ylä-asteelta, kun lempattiin ulos kaveriporukasta ja jotain nimittelyä oli.
Omia lapsia meille mieheni kanssa ei ole suotu. Olen siltä osin helpottunut, ettei heitä kiusata.
Ihan kauhea ajatus! Että koet lapsettomuuden tuosta syystä helpotuksena. Paljon paljon voimia sinulle!
Tämä menee lukulistalle. Omaa lastani kiusataan koulussa, eikä kukaan tee mitään, vaikka puheita on paljon! Koulnvaihto on nyt edessä...
Millaisia kokemuksia muilla kiusattujen lasten äideillä on koulun suhtautumisesta asiaan?
Poikaani kiusattiin koulussa vuoden verran. Meni pitkään ennen kuin ymmärsimme mistä oli kyse, kun hän itse häpesi tilannetta. Kun kerroimme opelle, hän puuttui asiaan heti ja vein sen kivatiimille. Kiusaaminen loppui, mikä kuulostaa uskomattomalle, mutta koska hommaa seurattiin pitkään, niin kyllä se siitä sitten loppui.
Kyll koulun pitää puuttua kiusaamiseen. Se kerrotaan ops-laissa! Haasta reksi käräjille!
Mä luin tuon kirjan nyt. Ihan huikea! Kosketti kovasti minua myös, koska lastani on kiusattu kolme vuotta koulussa. Kukaan ei ota tosissaan, mitään ei koulussa tehdä. Nyt olemme päättäneet muuttaa toisen koulun alueelle. Lapsen etu on tärkein!
Ellei kukaan - koulussa esim. opettaja - puutu, kiusaaja ei oma-aloitteisesti lopeta.
Elämän kivikovia sääntöjä.
Lapseni luokalla on poika, joka on käynyt 3 vuotta peruskoulua, ja vaihtanut jo kaksi kertaa koulua kiusaamisen takia. Valitettavasti poika nyt sitten vuorostaan kiusaa, myös selvästi pienempiä oppilaita ja läheisen päiväkodin lapsia.
Kaiken lisäksi kuulin, että aiemmissa kouluissa pojan kiusaaminen oli alkanut siitä, kun poika itse oli ensin kiusannut muita. Kotioloissa on ongelmia, ainakin väkivaltaa ja päihteidenkäyttöä.
Asiat eivät ole yksioikoisia, sen jos minkä olen oppinut. Kiusaajapojan on silti muututtava.
Kirjan aion lukea.
Vierailija kirjoitti:
Millaisia kokemuksia muilla kiusattujen lasten äideillä on koulun suhtautumisesta asiaan?
Kaikkien äidit eivät välitä puuttua.
Ääntä siitä kiusaamisesta. Jollekin on kerrtottava. On uskallettava sen verran. Kiusaajat haluavat hiljaisuutta ympärilleen, kun "touhuavat".
Kun kiusaaminen nousee laajempaan tietoisuuteen, maine alkaa rapautua kuin linnakundeilla. Eihän heitäkään kukaan ihannoi, vaikka ns. kovia kundeja ja likkoja ovatkin.
Tämä on tosi tärkeä aihe! En ole lukenut tuota kirjaa, mutta Mentulan uusimman kirjan kyllä. Se on tosi hyvä ainakin, kertoo yksinäisestä mielenterveyspotilaasta, joka luo itselle uuden elämän kirjojen avulla. Mentulahan on rehtori ammatiltaan, että sikäli tuon koulukiusaamiskirjan voisi olettaa olevan hyvinkin uskottava. Pitää lukea kyllä.
Kuka kirjailija?