Lapselle nimeksi Noora vai Nora?
Itse olen supisuomalainen, mieheni on Suomeen muuttanut, alkujaan saksalainen. Lapsen sukunimi olisi siis saksalainen myös.
Nora sopisi nimeen nätimmin ja on kansainvälisempi, mutta kirjoitetaan Suomessa varmaan lähes aina pieleen. Noora olisi helpompi, mutta ei sovi sukunimeen niin hyvin. Sukunimi on kuitenkin helppo suomalaisenkin kirjoittaa korvakuulolta oikein, ei mitään tasoa Schwarzenegger :D
Kommentit (34)
Vierailija kirjoitti:
Yesh, tunnen yhden supisuomalaisen Paulan (sukunimi tyyliin Mutikainen, Rusanen) ja hänen nimensä lausutaan Poola, koska hän niin sanoo. :D :D :D
Hänhän haluaa sen kirjoitettavankin Paola.
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan, on eri asia, miten kielessä kuuluu tehdä ja mikä on käytäntö. Saahan sitä lapsensa nimeksi antaa melkein vaikka mitä typerää ja huonon kuulosta. Nora tai Noora, luvallista on, mutta vain toinen on suomen kielen ja sen ääntämistavan mukainen. Ei pitäisi olla vaikea ymmärtää. On todella ikävää joutua aina tavaamaan nimensä, että Noora yhdellä oo:lla jne.
Kalenterissa on nimi Nora, se on suomenruotsia ja ääntyy Nuura... Missä kielessä olisikaan nimi, joka myös äännetään "nora"...
5
Suomi on täynnä myös Mia, Pia, Tia, Nina nimisiä. Jotka kirjoitetaan yhdellä iillä. Ovatko nekin siis typeriä ääntämistavan vastaisia?
Tuttavapiirissäni on yksi Nora ja kukaan ei tiedä miten se pitäisi lausua, joten puolet sanovat Nora ja toinen puoli Noora. Nimenkantajalla ei ole asiaan sen kummempaa mielipidettä. En antaisi tuollaista nimeä, jossa pitää arvuutella miten se sanotaan.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa nimet kuten muutkin sanat lausutaan niin kuin kirjoitetaan. Noora on Noora pitkällä oo:lla, Nora lyhyellä jne. Nora nimeä ei suomessa taida ollakaan, kuulostaa mielestäni jotenkin tora, pora -tyyliseltä, huonolta.
t. suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden maisteri :)
Aloittajahan nimenomaan kirjoitti, että lapsen isän äidinkieli ei ole suomi vaan saksa. Kyllä kai sekin jotain merkitsee lapselle nimeä valittaessa.
Ps. Tiedoksi maisterille, että sanayhdistelmä "Nora-nimeä" kirjoitetaan väliviivalla, ei erikseen.
Nora nimisiä on annettu ekana nimenä suomessa noin 1600 kappaletta vuosina 1960-1999 eli 40 vuoden aikana.
Noora nimisiä reilu 8000 samalla aikavälillä.
Jo ennen vuotta 1899 on ollu ainaki 14 nimistä Noraa.
Noora on suomalainen naisen etunimi. Noora on suomalaisversio kansainvälisestä nimestä Nora, jota myös käytetään Suomessa. :)
Nora on lyhenne nimestä Honora, Eleanor tai Eleanora. Näistä Honora on johdos Honoriasta tai Honourista, jotka molemmat juontavat latinan kunniaa merkitsevästä sanasta. Eleanor puolestaan on kehittynyt ranskalaisesta nimestä Alienor, jolla alun perin tarkoitettiin "se toinen Aenor", kun eräällä äidillä ja hänen tyttärellään oli sama nimi. Eleanora taas on muunnos arabialaisesta nimestä Ellinor, joka merkitsee "Jumala on valoni".
Jos sukunimi on suomalainen ja äidinkieli suomi, ilman muuta laittaisin suomalaisittain kahdella oolla. Mutta koska sukunimi on saksalainen ja isän äidinkieli saksa, laittaisin ehkä sen mukaan yhdellä oolla. Jotta ei syntyisi ärsyttävää ristiriitaa etu- ja sukunimen välille.
Jäisihän äidille vielä lausuttuna hyvin suomalaisenkuuloinen nimi :-)
Missä te oikein asutte? Nora ei ole ollenkaan harvinainen nimi suomalaisella, eikä se muutu nuuraksi lausuttuna suomalaisella, eikä tosin nooraksikaan.
Itse olen Nora ja nimeno lausutaan nora. Yrittäkää nyt vain elää sen kanssa.:)
Ystäväni on Nora ja kaikki - hän itse mukaan lukien lausuu sen Noora
Vierailija kirjoitti:
Ystäväni on Nora ja kaikki - hän itse mukaan lukien lausuu sen Noora
No lausutteko Sarankin saaraksi?
Vierailija kirjoitti:
Oh god älä vedä tätä "kirjoitetaan tavalla x mutta lausutaan tavalla y" shittiä sun lapselle. Se on vitun rasittavaa.
T. Nina joka lausutaan Niina, joka helvetin paikassa kysellään ja joutuu aina selventämään.
Spede Pasasella oli muinoin jossain ohjelmassa Nina ja mies kyllä lausui sen nina. Btw, eestissä nimesi Nina tarkoittaa proosallisesti nenää...
Kyseinen nimi on kaamea ylipäätään, valitkaa joku muu.
Toki saa lausua miten haluaa, mutta suomenkielellä se on isa ja niin sen varmaan moni lausuukin.
Nina on nina ja Niina on niina.