Olipa kurjaa taas katsella isättömiä lapsia kun

Joidenkin isien pitää käydä töissä.

Olis tosi kiva osallistua kaikenlaiseen toimintaan päiväkodilla ja koululla, mutta kun niistä aina ilmoitetaan niin kovin viimetinkaan. Viikko tai kaksikaan ei ole riittävä varoitusaika sellaiselle jaksotyötä tekevälle, jolle lyödään neljän viikon työvuorolista lukkoon kaksi viikkoa ennen listan alkua. Jotta minäkin pääsisin takuuvarmasti osallistumaan vanhempainiltoihin ja teemajuttuihin, pitäisi minun infota työantajaa viimeistään kaksi viikkoa ennen jakson alkua, jolloin muutoksia voidaan vielä ehkä tehdä suunnitelmiin. Aina ei siltikään voi ja syyn pitäisi olla todella hyvä, syyksi ei välttämättä kelpaa äitienpäiväkahvit päiväkodin eteisessä. Sitä paitsi jos saisin siksi päiväksi vapaapäivän, ei lapsi olisi päiväkodissa kahvittamassa minua, sillä oltaisiin yhdessä kotona viettämässä vapaapäivää, joten se siitä.

JOtkut isät käy töissä eivätkä pääse mihinkään kahveille. Mä en ole koskaan ehtinyt äitienpäiväkahveille ja kuitenkin ihan äiti lapsillani on.

Sama tarina kuin nelosella, lapseni isä on kuollut. Mahtaako lainkaan tulla kunnon ihmistä...

Minunkin lapseni oli tänään päiväkodin isänpäiväaamiaisella isättömänä - tosin siksi, että isä oli töissä. Nyt hän viettää viikonloppua isällään.

Ja niin, minä ja veljenikin olimme isättömiä. Isä kuoli.

Heeei, eihän se ettei isi ole isänpäiväkahveilla tarkoita myöskään automaattisesti sitä, ettei isää ole! :D

Meillä on mies aika rajoittunut tuollaisten tilanteiden suhteen, ja on ok jos hän ei sinne mene. Ei ole niin sosiaalinen kuin minä, vaan suorastaan ahdistunut kyseisissä kahvitteluissa. Silti ollaan oltu yhdessä 16 vuotta, ja meillä on onnellista, tavallista arkea. Lapset saavat isän aikaa ja huomiota siinä missä äidinkin. Tuskin tuo kahvitteluilta poisjääminen aiheuttaa mitään pahaa.. :)

Vierailija kirjoitti:

Vähemmistössä ovat nykyään ne kouluikään ehtineet lapset, joiden molemmat omat vanhemmat ovat vielä yhdessä saman katon alla. Neuvolassakin on normaali kysymys, ovatko perheen kaikki lapset samoilta vanhemmilta.

Ei todellakaan ole mitenkään yleisempää olla eronnut, kun on pieniä tai alakouluikäisiä lapsia. Sen verran pääsen lasten henkilötietoja näkemään, että noin 1/3 on eronnut maksimissaan esimerkiksi 9-vuotiailta ja nämäkään otannat ei ole miltään hyviltä asuinalueilta vaan hyvin heterogeenisiltä alueilta.

Esimerkiksi oma tyttäreni on 12-vuotias, luokassa on 11 tyttöjä, 4 vanhemmat on eronneet. Muut asuu ihan ydinperheissä. Tietääkseni vain yhdellä on lähes 20 vuotta vanhempi sisarus isän edellisestä liitosta. Poikien kohdalla tiedän suurimman osan elävän myös ydinperheissä, parilla on vanhemmat eronneet varmasti ja yhdellä isä kuollut. Ja ihan tavallisella keskiluokkaisella alueella asutaan... isossa kaupugissa Etelä-Suomessa, eikä missään perämetsän fundamentalistialueella.

Olen opettaja ja yhtään oppilasta ei ole 6 vuoden aikana tullut alkuopetuksessa vastaan, jolla ei olisi isää kuvioissa. Tai yhden kohdalla isäpuoli oli ihan isä, lapsi oli hänen nimelläänkin. Näitä aktiivisia isäpuolia näkee jonkin verran, mutta kyllä se biologinen isäkin jollain tasolla siellä taustalla on silti.

Eroperheiden lapsia on reilusti alle 10, jos oppilaita on se 25 luokassa.

Vierailija kirjoitti:

Musta taas on kurjaa kun nämä tilaisuudet pidetään aina aamulla. Meidän lapset on aina joutuneet menemään yksin kun mahdotonta olla aamulla töistä pois.

Ensi vuonna pääsen äitienpäivä aamupalalle (jos sellainen järjestetään) kun olen äitiyslomalla.

Onko sun tulevalla lapsella isä???!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikilla vanhemmilla ole mahdollisuutta tai halua osallistua päiväkoti- ja koulukarkeloihin. Itse olen äiti ja jätän kaikki nuo koulutapahtumat  väliin. En tykkää yhtään tästä kodin ja koulun lisääntyvästä yhteistyöstä. Esikoinen aloitti koulutiensä v. 2006. Silloin oli syksyisin ja keväisin pienimuotoiset vanhempainilla. Nyt pienempien sisarusten kanssa kodin ja koulun yhteistyö on paisunut aivan järjettömäksi. Joka toinen viikko on jotain koulun tai vanhempaintoimikunnan järjestämää ohjelmaa.

Jos itse olet epäsosiaalinen, täytyykö lapsestakin tehdä sellainen.

Paitsi etten ole epäsosiaalinen. En vain tykkää tästä uudesta koulukulttuurista, jossa ainakin meidän lasten koulussa tätä yhteistyötä on koko ajan. Täysin vierasta mulle. ÄItinikin ihmetteli vasta, kun muisteli ettei minun lapsuudessa ollut edes vanhempainiltoja. Silloin toki oli vanhemmille kunnon joulu- ja kevätjuhlat, mutta mitään iltatapahtumia muuten ei ollut koskaan.

Mielestäni vanhempien pitäisi pysyä mahdollisimman kaukana koulusta. opettajienkaan ei olisi hyvä nähdä vanhempia, vaan keskittyä oppilaaseen. Vanhempi, joka ei ole sama kuin lapsensa, määrittää liikaqa opettajan ja luokkatovereiden kuvaa oppilaasta ja voi synnyttää kaltoinkohtelua ja väärinymmärryksiä. Wilman kautta keskustelu tarpeen tullen pitäisi riittää ja pikainen tapaaminen lukuvuoden ollessa jo pitkällä vähintään puolessa välissä. Miettiääpä, kuinka moni kiusaminen onkaan alkanut siitä, kun lapset ovat tarttuneet toisen lapsen vanhemman johonkin ominaisuuteen, lauseeseen, vaatekappaleeseen, jopa autoon tai hiusmalliin? Kotoahan sellainen asennen tietysti tulee, mutta sitä on paljon liikkeellä kiitos realityohjelmien, joissa ei kunnioiteta muita eikä erilaisuutta.

Kyllähän lapset näkevät toistensa vanhempia muuallakin kuin koulun isänpäiväkahveilla.

Jospa vaihtaisimme isänpäivä-termin kivespussi-päiväksi. Koeputkilapset nähkääs:)

Kuka vain Ville voi sanoa että juu kyllä käytin kortsua, rakas. 

Lapsen kasvatuksessa lapseen muodostuu side, äitiys ja isyys.

Jos joku ei hoida hommaansa niin mitäs juhlimisen aihetta siinä on?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näistä vastauksista huokuu minä minä ja tekosyyt.

Ei isänpäivä tule yllättäen. Voi suunnitella ja miettiä jo etukäteen.

Kyse lapsista, ei sinusta.

Ei se nyt vaan aina onnistu. Joskus on pakko istuva palaverissa. Mutta ehkä sinä et ole kovin keskeinen henkilö työpaikallasi.

Ohis, mutta minä keskeisenä henkilönä pystyn sopimaan, että aloitetaan palaveri puoli tuntia myöhemmin, että ehdin sen kahvin ja pullapalan käydä nauttimassa lapsen päiväkodilla.

Vierailija kirjoitti:

Ei kaikilla vanhemmilla ole mahdollisuutta tai halua osallistua päiväkoti- ja koulukarkeloihin. Itse olen äiti ja jätän kaikki nuo koulutapahtumat  väliin. En tykkää yhtään tästä kodin ja koulun lisääntyvästä yhteistyöstä. Esikoinen aloitti koulutiensä v. 2006. Silloin oli syksyisin ja keväisin pienimuotoiset vanhempainilla. Nyt pienempien sisarusten kanssa kodin ja koulun yhteistyö on paisunut aivan järjettömäksi. Joka toinen viikko on jotain koulun tai vanhempaintoimikunnan järjestämää ohjelmaa.

Oma valintasi. Sinun lapseltasihan se vain on pois, kun ei omilla vanhemmilla ole halua osallistua lapselle tärkeisiin tapahtumiin, joihin "kaikkien muiden" vanhemmat tulevat.

Hallelujaa ap. Ryömi takaisin sinne koloosi ja pysy siellä. Oletko ap muuten mies vai mistä sait tämän tärkeän tietosi?

Hyvin ne isättömät lapsetkin pärjäävät...älä maalaa piruja seinille?!

Vierailija kirjoitti:

Mikä hirveä keksintö! Onko oikeasti yleinen käytäntö? Miksi ihmeessä päiväkotien tai koulujen pitäisi huomioida isänpäivä tai äitienpäivä tai mikään. Onneksi tuollaista ei ollut kun olin lapsi ja menettänyt isäni. En olisi koko päivänä kuin itkenyt.

No kun päiväkodin tädit haluavat mieskahviseuraa😅

Vierailija kirjoitti:

Olivat leiponeet pipareita ja kahvitarjoilu koululla.

Toiset olivat isien kanssa, he palloilivat yksin.

Eikö edes ukki olisi voinut tulla?

Varsinkin pojat tarvitsee isää.

Minun mielestäni vanhempien ei tarvitsisi osallistua mihinkään koulun järjestämään sellaiseen toimintaan, joka on ulkopuolella opetuksen. Joulujuhlan ja kevätjuhlan yhteydessä jonkun kahvitarjoilun voisin ymmärtää, mutta en muuta. Koulunkäynti erikseen ja yhdessäolo ja seurustelu sitten kotona. Ärsyttää sellainen teennäinen yhdessäolo ja tekeminen ventovieraiden ihmisten kanssa.

Ilo meille kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuumia isejä oli tosiaan glögillä..nam nam

Silmäniloa meille hoitajillekin :)

Muistittehan laittautua itsekin silmäniloksi ja silmää vähän vinkata?

Joku pervo taas. In your dreams.