Lue keskustelun säännöt.
En ymmärrä lääkevastaisia ihmisiä
10.11.2016 |
Varsinkin naisten keskuudessa tuntuu olevan yleistä tietynlainen lääkevastaisuus. Miksi on niin vaikeaa ottaa apua vastaan vuosikausia lääketiedettä opiskelleelta ja alalla töitä tehneeltä? Sen sijaan uskotaan jonkun luontaistuotekaupan myyjän puheisiin kuin jumalan sanaan, ja syödään niitä jauhettuja voikukanlehtiä, eikä puhettakaan, että edes kokeiltaisiin ihan oikeita, tutkittuja lääkkeitä.
Kommentit (20)
Niin monen sukulainen on lääkkeisiin kuollut tai saanut lääkemyrkytyksen. Siitä se johtuu, kokemuksesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä vastustan turhia lääkkeitä. Ehkä juuri siksi, koska olen kouluttautunut ja työskentelen lääkealalla.
Ihminen pystyy ensisijaisesti parantamaan itsensä. Kunhan on perusasiat kunnossa.
Verenpaineeseen auttaa parhaiten painonpudotus.
Kipulääkkeet rasittaa maksaa, antibiootit sotkee suoliston.
Jos näen, että saavutetut hyödyt on suuremmat kuin haitat, otan lääkettä.
Moni vaiva on hoidettavissa ilman turhia lääkkeitä. (tai "luontaistuotteita")
Taidat olla aika rajoittunut ja kapeakatseinen.
Olen lääkäri, ja olen itse melko lääkevastainen myöskin
Ehkä minusta jopa tuli lääkäri isoäitini valtavan lääkäriepäluuloisuuden vuoksi.
Minusta on hyvä punnita tarkkaan mitä helpotusta mihinkin vaivaansa haluaa ja millä hinnalla. On täysin oikein ja terveellistä kiinnittää huomiota elämäntapoihinsa ja ravitsemukseensa ja hakea ensisijaisesti apua vaivaan elämäntapoja korjaamalla. Huuhaahan en suostu uskomaan. Mutta placebo on aina väkevä elementti, ja jos se ei maksa liikaa, se on toimiessaan loistava vaihtoehto. Ihmisen hyvinvointi on hirmuisen paljon kiinni psyykestä, ja jos mielensä saa rauhalliseen tilaan ja tasapainoon, monenlainen särky, kipeys, epätoiminta ja huonovointisuus voi hävitä ja tasoittua tai ainakin lieventyä. Jos joku kokee saavansa voimaa männyn halaamisesta, kannustan halaamaan mäntyä kaikin voimin. Mutta se, että jotkut puoskarit, meediot ja kättenpäällepanijat sumuttavat ihmisiä ja kahmuavat isoja rahoja tai estävät todella tarvittavia hoitoja (diabeetikkojen insuliinihoito, syöpähoidot), se saa minut näkemään punaista.
Itselleni en juuri lääkkeitä käytä. Unettomuuteen ja aikaerorasitukseen käytän apteekin melatoniinia. Allergialääkitystä joudun käyttämään osan vuotta. Syön D-vitamiinia talvisin ja käytän aurinkosuojavoiteita kesäisin ja etelässä. Särkyyn käytän joskus parasetamolia mutta aika usein magnesiumtabletteja tai Voltaren voidetta (jos särky pinnalla). Suolistovaivoissa luotan vahvasti gefilusbakteereihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletan että ap tarkoitti juuri niitä ihmisiä, jotka valitsevat tutkitun lääkkeen sijaan jonkun huuhaa-"luonnontuote"valmisteen. Ei niitä, jotka hoitavat kakkostyypin diabetestä ja verenpainetautia painonpudotuksella.
Kokemuksieni takia.
Olen siis saanut haittoja lääkkeistä. Sitä ennen en ollut niin kriittinen lääkkeisiin. Lääkäri määräsi mm. yhteen virtsatietulehdukseen fluorokinoloniabtibiootin ja sain siitä kuukausia kestäneet jännekivut.
Suhtaudun niihin hyvin kriittisesti nykyään, en pidä lääkäriä erehtymättömänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varsinkin nykyään on yleistä, että lääkäri ei edes tutki kunnolla eikä määrää jatkotutkimuksiin, kirjoitetaan vaan resepti, jotta saadaan potilas mahdollisimman nopeasti pois silmistä. Ihan kokemuksesta tiedän tämän ja jos on mahdollista löytää apua luontaistuotteista ja -hoidoista, niin valitsen ne.
Vierailija kirjoitti:
Moni vaiva on hoidettavissa ilman turhia lääkkeitä. (tai "luontaistuotteita")
On, mutta moni vaiva myös ei ole. Minä ainakin olisin kuollut jo x kertaa ilman nykylääkkeitä ja niin olisi moni muukin. Ennen synnytyksiin, bakteeri-infektioihin, umpisuolen tulehduksiin jne jne KUOLTIIN aika paljon. Turhan ylimielistä se lääkevastaisuus tuntuu olevan.
"Turhista" lääkkeistä vielä. Esimerkiksi klexanea määrätään veritulppien estoon lähes kaikille leikkauksissa olleille. Siitä hyötyy aika harva - vain joka sadannelle muodostuisi veritulppa ilman lääkitystä. 1/100 toisaalta kuitenkin on aika iso todennäköisyys ja veritulppa voi olla kuolettavakin. Ehkä kannattaa kuitenkin käyttää se todennäköisesti turha lääke varmuuden vuoksi esimerkiksi tässä tapauksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No minusta normaali varovaisuus ei varsinaisesti ole lääkevastaisuutta - Kun jollain aineella on tutkitusti merkittäviä vaikutuksia kehon toimintaan, on selvää ettei sellaista käytetä harkitsemattomasti (huom. pätee myös luontaislääkintään, kun ylläoleva kriteeri täyttyy).
Kategorinen lääkevastaisuus on asia erikseen, siis uskotaan suurinpiirtein koko lääketeollisuuden olevan kapistalistinen salaliitto joka ei edes yritä parantaa ihmisiä. Mm. rokotevastaisuus ja "vaihtoehtohoidot" syöpään on tästä hyvä esimerkki.
Ota vaan itse lisälääkkeitä, ota muiden lääkevastaisten puolestakin.
Oliskohan kapeakatseisuuteen ja tyhmyyteen jotain lääkettä? Et ymmärrä erilaisia mielipiteitä, toimintatapoja tai mitään mikä poikkeaa itsestäsi ja kehtaat vielä myöntää tämän?
Edustatko kenties jotain lääkejättiä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on huono tapa verrata omaa kipua läheisen kipuun joka kuoli. Ihminen voi elää monta kuukautta iso haava auki. Ei tunnu oma kipu missään, kestän kuin mikä. Ei ne lääkäritkään mitään jumalia ole, niillekin sattuu ISOJA virheitä. Luottamus lääkäreihin lähes nolla. Jos pystyn niin haen vaihtoehtoa muualta.
Olen saanut niin monta kertaa todella inhottavia haittavaikutuksia lääkkeistä, että sitä kautta minusta tuli hyvin lääkevastainen. Kokemukseen vaikutti myös se, etteivät lääkärit ja hoitajat ottaneet haittoja tosissaan. Olen hakeutunut kerran päivystykseen antibiootista tulleen voimakkaan allergisen reaktion vuoksi (hengenahdistus, pahoinvointi, huimaus, läiskäinen ja erittäin tuskallisesti kutiseva ihottuma ympäri kehoa), ja minua vähäteltiin kuin olisin luulotautinen. Allergia kirjattiin järjestelmään pitkin hampain. Tämä on vain yksi esimerkki, muita löytyy kymmeniä. Minusta ihmiset ovat tyhmiä, kun olettavat lääkkeiden olevan aina turvallisia. Paha sivuvaikutus voi napsahtaa kenelle tahansa ja kuka vain voi allergisoitua lääkeaineelle, siksi lääkitystä ei pitäisi aloittaa kevyin perustein. Mm. masennuslääkkeistä olen saanut rajuja haittoja, ja taustalla olikin oikeasti kilpirauhassairaus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Moni vaiva on hoidettavissa ilman turhia lääkkeitä. (tai "luontaistuotteita")
On, mutta moni vaiva myös ei ole. Minä ainakin olisin kuollut jo x kertaa ilman nykylääkkeitä ja niin olisi moni muukin. Ennen synnytyksiin, bakteeri-infektioihin, umpisuolen tulehduksiin jne jne KUOLTIIN aika paljon. Turhan ylimielistä se lääkevastaisuus tuntuu olevan.
"Turhista" lääkkeistä vielä. Esimerkiksi klexanea määrätään veritulppien estoon lähes kaikille leikkauksissa olleille. Siitä hyötyy aika harva - vain joka sadannelle muodostuisi veritulppa ilman lääkitystä. 1/100 toisaalta kuitenkin on aika iso todennäköisyys ja veritulppa voi olla kuolettavakin. Ehkä kannattaa kuitenkin käyttää se todennäköisesti turha lääke varmuuden vuoksi esimerkiksi tässä tapauksessa.
Alapeukut? Kertokaa ihmeessä, mistä kohdista olette eri mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut niin monta kertaa todella inhottavia haittavaikutuksia lääkkeistä, että sitä kautta minusta tuli hyvin lääkevastainen. Kokemukseen vaikutti myös se, etteivät lääkärit ja hoitajat ottaneet haittoja tosissaan. Olen hakeutunut kerran päivystykseen antibiootista tulleen voimakkaan allergisen reaktion vuoksi (hengenahdistus, pahoinvointi, huimaus, läiskäinen ja erittäin tuskallisesti kutiseva ihottuma ympäri kehoa), ja minua vähäteltiin kuin olisin luulotautinen. Allergia kirjattiin järjestelmään pitkin hampain. Tämä on vain yksi esimerkki, muita löytyy kymmeniä. Minusta ihmiset ovat tyhmiä, kun olettavat lääkkeiden olevan aina turvallisia. Paha sivuvaikutus voi napsahtaa kenelle tahansa ja kuka vain voi allergisoitua lääkeaineelle, siksi lääkitystä ei pitäisi aloittaa kevyin perustein. Mm. masennuslääkkeistä olen saanut rajuja haittoja, ja taustalla olikin oikeasti kilpirauhassairaus.
Olen pahoillani puolestasi, mutta eiköhän virhe ole tässä tapauksessa tapahtunut enemmän siellä ns.inhimillisellä puolella kuin itse lääkkeissä?
Lääkkeet eivät koskaan ole 100% turvallisia. Mutta kolikon toinen puoli on, että "turvalliset" lääkkeet olisivat enemmistölle potilaista tehottomia koska silloin juuri niiden vaikuttavien aineiden määrää tulisi vähentää. Mikä noin yleisesti ottaen sisältäisi sivuvaikutuksia suuremmat riskit ihmisten terveydelle ja hengelle.
Oletan ap:n nyt tarkoittavan voimakasta lääkevastaisuutta ja sitä, että satsataan vakavissakin sairauksissa kalliisiin vaihtoehtohoitoihin ja jätetään menemättä lääkärille tai jätetään lääkärin määräämät lääkkeet ottamatta.
Ja se ON hullua. Luulen, että taustalla muhii silkka tietämättömyys ja hyväuskoisuus. Kuvitellaan, että "luonnosta peräisin oleva" on aina hyväksi, vaikka todellisuudessa luonnosta ne maailman vahvimmat myrkytkin tulevat, ja luontaistuotteiden valvonta on olematonta. Ei se kuulkaas turhaan ole neuvoloissa ohjeena, että raskaana ollessa ei pitäisi syödä luontaistuotteita!
Se sitte on toinen juttu, että turhaan lääkkeitä ei kannata syödä. Ja lääkkeiden vaikutuksia kannattaa tarkkailla, ja olla yhteydessä lääkäriin, jos saa vaikeita sivuoireita.
Samoin lääkkeiden yhteisvaikutuksia kannattaa seurata ja mainita lääkärille ja apteekissa, jos syö samaan aikaan jotakin muuta lääkettä. Usein lääkkeiden vakavat haitat ovat ymmärtääkseni juurikin näitä yhteisvaikutuksia.
Ja kuten tuossa joku sanoi, lumehoidoilla puoskaroivat ihmiset - jotka rahastavat ihmisten epätoivolla ja pahimmillaan yllytävät laiminlyömään oikesti tutkittuja ja tehokkaita hoitoja - ovat alinta ihmiskastia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen saanut niin monta kertaa todella inhottavia haittavaikutuksia lääkkeistä, että sitä kautta minusta tuli hyvin lääkevastainen. Kokemukseen vaikutti myös se, etteivät lääkärit ja hoitajat ottaneet haittoja tosissaan. Olen hakeutunut kerran päivystykseen antibiootista tulleen voimakkaan allergisen reaktion vuoksi (hengenahdistus, pahoinvointi, huimaus, läiskäinen ja erittäin tuskallisesti kutiseva ihottuma ympäri kehoa), ja minua vähäteltiin kuin olisin luulotautinen. Allergia kirjattiin järjestelmään pitkin hampain. Tämä on vain yksi esimerkki, muita löytyy kymmeniä. Minusta ihmiset ovat tyhmiä, kun olettavat lääkkeiden olevan aina turvallisia. Paha sivuvaikutus voi napsahtaa kenelle tahansa ja kuka vain voi allergisoitua lääkeaineelle, siksi lääkitystä ei pitäisi aloittaa kevyin perustein. Mm. masennuslääkkeistä olen saanut rajuja haittoja, ja taustalla olikin oikeasti kilpirauhassairaus.
Olen pahoillani puolestasi, mutta eiköhän virhe ole tässä tapauksuessa tapahtunut enemmän siellä ns.inhimillisellä puolella kuin itse lääkkeissä?
Lääkkeet eivät koskaan ole 100% turvallisia. Mutta kolikon toinen puoli on, että "turvalliset" lääkkeet olisivat enemmistölle potilaista tehottomia koska silloin juuri niiden vaikuttavien aineiden määrää tulisi vähentää. Mikä noin yleisesti ottaen sisältäisi sivuvaikutuksia suuremmat riskit ihmisten terveydelle ja hengelle.
Näinpä juuri.
Se, että lääkäri tekee virhediagnoosin, ei ole lääkkeen vika. Vaan lääkärin virhediagnoosi. Sellaisia tietysti sattuu, koska potilaat eivät ehkä osaa kertoa kaikkia oireita tai diagnosoitavat sairaudet ovat samankaltaisia ja lääkäri tekee virheen tai tai...
Mutta lääkkeen vika se ei siis varsinaisesti ole.
Ja kuten sanoit, jos lääkkeet ovat "turvallisia", niissä pitäisi olla hyvin vähän vaikuttavaa ainetta, jolloin ne eivät myöskään parantaisi niitä sairauksia, joiden hoitoon ne on tarkoitettu. Ei hyvä.
17
Vierailija kirjoitti:
Mulla on huono tapa verrata omaa kipua läheisen kipuun joka kuoli. Ihminen voi elää monta kuukautta iso haava auki. Ei tunnu oma kipu missään, kestän kuin mikä. Ei ne lääkäritkään mitään jumalia ole, niillekin sattuu ISOJA virheitä. Luottamus lääkäreihin lähes nolla. Jos pystyn niin haen vaihtoehtoa muualta.
Järjestelmä sallii että jos joku/jotkut mokaa oikein pahasti niin potilaan voi lähettää toiseen sairaalaan kuolemaan. Ei näy tilastoissa.
Itse koen taas erikoisena lääkemyönteisyyden. Esim. Jos minulla on selkä tai pää kipeä, alan tietenkin miettimään syitä, mistä voisi johtua ja yritän kokeilla kaikki keinot, miten päästä vaivasta eroon. Esim. voi olla en ole tehnyt pitkään aikaan selkälihasliikeitä eli menen salille tai töissä istun huonossa asennossa tms.
Kun taas joku toinen sen enempää ajattelematta ottaa pillerin eikä edes halua hoitaa syytä vaan hoitaa helpoimmalla tavalla vain oiretta.
Ei kaikkea tarvi ymmärtää. Kukin toimii tavallaan.