Lue keskustelun säännöt.
"Auttamishaluiset" rajattomat mielensäpahoittajasukulaiset
10.11.2016 |
Niiiin kypsä.
Äidilläni ei ole mitään omaa elämää. Olen lasten kanssa kotona, joten hän on alkanut tunkea tänne. Pari kertaa olen teeskennellyt, ettei olla kotona. Nyt ajaa "sattumalta" bussilla ohi ja tulee rimputtelemaan, koska "näki että meillä on valoa". Eli ainoa keino saada olla rauhassa on istua pimeässä?
Kun kerran on tunkenut, ei lähde millään. Lapsilta menee unirytmi sekaisin, kun heitä riehutetaan kymmeneltä.
Aamulla saattaa puhelin alkaa soida kello 7.30 että koska menemme kylään.
Ja sitten se mielensäpahoittamonen. Tuo meille nakkisoppaa ja jos emme tanssi ilotanssia ja riehu riemusta, hän marmattaa suvun läpi, että edes soppa ei kelpaa ja ikinä ei arvosteta. Kantaa romua ja kitschiä ja sirottelee ne itse huusholliimme. Ostaa liian pieni ävaatteita, jotka ei mahdu lapsilla päälle ja itkee sitten, miten ei arvosteta. Aina naama nurinpäin milloin minkäkin tuomisen takia.
Toisella lapsella on krooninen sairaus, eikä meillä ole muita tukiverkkoja, joten olen yrittänyt jotenkin sietää mutta mutta...
Kommentit (70)
61/70
|
16.03.2020 |
Vastaa
Lainaa
Ilmoita asiattomaksi
monet ovat vain yksinäisiä ja tekemisen puutteessa ei siinä sen kummempaa mielenterveysongelmaa ole. eihän heillä ole mitään puhuttavaa ihmisille, etenkään muille äideille jotka tietenkin puhuvat koko ajan lapsista ja lapsenlapsista. ymmärrystä ja kärsivällisyyttä, muistakaa että vanhoiksi tekin joskus tulette, ehkä ymmärrätte sitten paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
monet ovat vain yksinäisiä ja tekemisen puutteessa ei siinä sen kummempaa mielenterveysongelmaa ole. eihän heillä ole mitään puhuttavaa ihmisille, etenkään muille äideille jotka tietenkin puhuvat koko ajan lapsista ja lapsenlapsista. ymmärrystä ja kärsivällisyyttä, muistakaa että vanhoiksi tekin joskus tulette, ehkä ymmärrätte sitten paremmin.
Vanhemman vastuu on huolehtia niistä lapsistaan ja niiden mielenterveydestä. Ei se yksinäinen yms saa talloa muita tai käyttäytyä huonosti.
ap
Vierailija kirjoitti:
monet ovat vain yksinäisiä ja tekemisen puutteessa ei siinä sen kummempaa mielenterveysongelmaa ole. eihän heillä ole mitään puhuttavaa ihmisille, etenkään muille äideille jotka tietenkin puhuvat koko ajan lapsista ja lapsenlapsista. ymmärrystä ja kärsivällisyyttä, muistakaa että vanhoiksi tekin joskus tulette, ehkä ymmärrätte sitten paremmin.
Yksinäisiä ja tekemisen puutteessa? Kuvittelepa, mitä kävisi, jos vaikka itse valitsisit jonkun randomperheen asuinalueeltasi, ja alkaisit pommittamaan puheluilla ja jatkuvilla tuntikausien vierailuilla, penkoisit kaapit ja levittäisit tietosi kaikille. Kuinkahan kauan menisi, ennen kuin saisit lähestymiskiellon? Veikkaan, että ei kovin kauan. Miksi aikuisen lapsen pitäisi kiltisti niellä vanhempansa vainoaminen?
Omat lapset ovat juuri muuttaneet omilleen, käyvät silloin tällöin, soitellaan silloin tällöin ja viestit kulkevat viikoittain. Kumpikin tietää, että tänne voi tulla milloin vain, silti he kysyvät onko ok tulla, ollaanko kotona. Itse en ikinä mene kysymättä kummankaan kotiin, eikä kävisi mielessäkään penkoa mitään tai arvostella heidän valintojaan. Hehän ovat aikuisia. Ollaan myös pyydettäessä auteltu toinen toisiamme, ilman vaatimuksia vastapalveluksista. Tämä on minusta normaalia, ei tuollainen rauhanhäirintä.
Vierailija kirjoitti:
Henkilönä josta vanhemmat eivät ole koskaan välittäneet paskan vertaa, en voi käsittää näitä tyyppejä, jotka valittavat, että saavat äidiltä apua. Aivan käsittämätöntä.
Se toinen ääripää on aivan yhtä paha. Kuvittele tilannetta, että sinulla ei olisi mitään omaa rauhaa, ei päätösvaltaa omissa asioissasi ja vielä saisit kuunnella kaiken aikaa valitusta.
Kyllä sitä nyt osaa olla kiitollinen siitä, että oli sentään äiti joka vastasi puhelimeen silloin kun soitin. Ei hän tosin ehtinyt jutella aina edes niin pitkään, että olisin saanut sanotuksi sen asian, jonka vuoksi soitin. Oli ihan hyvä saada lapsille sukkia ja muita pieniä lahjoja, jotka olivat poikkeuksetta sopivia.
Nää on niin klassikkokeskusteluita täällä! Kaikki on aina ap:n vika ja siinä äidissä ei ole koskaan mitään vikaa! Toinenhan vaan auttaa!
Mutta kun ei todellakaan auta, vaan tuppautuu tasan omilla ehdoillaan. Aina pitäisi alistua jokaiseen äidin juttuun, ja mitään ei tosiaankaan saa pyytää, ei vaikka että tulisit keskiviikon sijasta torstaina tekemään tuon saman.
Meillä alkoi mummo tulla vaan etukäteen ilmoittelematta soittamaan ovikelloa ja koululaiset päästivät sisään. Täällä sain kuulla, että tosi huolestuttavaa, että lapset avaavat oven. Ja voi hankkia vaikka valvontakameran!
Tai sitten pistää ne välit poikki, kun mikään muu raja ei mennyt perille. Mekään emme ala elää ikkunat pimennettyinä valvontakameran takana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mistähän se vanhusten yksinäisyys johtuu. ei kai vain siitä että lapsia alkaa kiukuttamaan kun kaikki ei menekkään heidän ajatustensa mukaan.olettehan te sentään elämän vanhemmiltanne saaneet. mitenhän muualla maailmassa jossa isoja perheitä asuu yhdessä niin ei heillä ole mitään ongelmia keskenään. asenteessako vika?
Vierailija kirjoitti:
mistähän se vanhusten yksinäisyys johtuu. ei kai vain siitä että lapsia alkaa kiukuttamaan kun kaikki ei menekkään heidän ajatustensa mukaan.olettehan te sentään elämän vanhemmiltanne saaneet. mitenhän muualla maailmassa jossa isoja perheitä asuu yhdessä niin ei heillä ole mitään ongelmia keskenään. asenteessako vika?
Kyllä ihmisellä pitää olla elämässään muutakin kuin sukulaiset. Omia harrastuksia ja ystäviä ja kiinnostuksenkohteita. Ei se niiden lastenlasten tehtävä ole terapoida isovanhempiaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tiedän niin tunteen! Meillä se on anoppi. Tuo vanhoista munista ja vanhoista kermoista tehtyjä piirakoita ym, niitä jos syö istuu vuorokauden vessassa sekä täysin mautonta, kun pelkää mausteita, ruokaa vaikka olen tehnyt selväksi että minä kokkaan perheelleni. Ei tarvitse nakkisoppakattilan ja kinkkupiirakan kanssa tulla marttyyrina ulisemaan kun olen juuri tehnyt tacoja ja salaattia ja niitä me syömme.
Lapsia ei pidä silmällä edes sen vertaa, kun vessassa käyn! Kerran istuskelimme pihalla ja sillä välin kun kävin laittamassa kahvin tippumaan, oli 1v ajotiellä! Ja sitten puhuu pitkin kyliä että kun me emme anna lapsia hoitaa... Mies itse oli joskus parivuotiaana hukkua syvään ojaan ja naapuri pelasti kun oli siellä kaulaa myöten, anoppi oli sitten ilmestynyt sisältä päivittelemään että sinnekö se poika mulahti?
Asumme ok-talossa ja tunkee tosiaan yllätysvierailulle jos vain näkee valot. Kerran oltiin kipeitä eikä uskonut, lähti vasta sitten kun sylissäni ollut lapsi heitti mummin päälle kunnon manaajatyyliset oksennukset ja tietysti hänen mielestään me ilkeyttämme pilasimme kalliin takin ja tartutimme hänet, vaikka itse ei uskonut kun sanoin että täällä oksennellaan, mene pois.
On myös tuonut kirppikseltä ostamansa verhot ja koettanut vaihtaa niitä olohuoneen ikkunaan lupaa kysymättä. Sohvakin meillä on kuulemma niin kamalan ruma ja tapetitkin pitäisi vaihtaa. Ai niin ja etsimme taloa soitti meille päivittäin myytävistä taloista ja laittoi miehen nimissä tiedusteluja niistä!
Vierailija kirjoitti:
Löysin oman vanhan ketjuni... Nyt tilanne on se että äitini jäädytettiin lopulta kokonaan elämästämme pois. Hän tunki esikoisen (teinin) huoneeseen, penkoi tämän tavarat ja luki päiväkirjan. Sen jälkeen päätti antaa itse (peruskoulun käynyt kaupan kassa) teinille "terapiaa" ja houkutteli tätä luokseen rahalla ja tavaralla ja alkoi kysellä ja kuulustella.
No, teini suuttui hänelle. Syystä. Törkeää yksityisyyden loukkaamista.
Blokkasi puhelimestaan.
Sitten hän yritti lähetellä sähköposteja joissa edelleen esitti diagnooseja teinistämme. Ja väitti että hän nyt "auttaa" teinin pois kotoaan. Ihan sekopäisiä juttuja.
Kun tämäkään ei tehonnut, ryntäsi silmät seisoen meille ja vaati saada kuulustella teiniä, että mikä teinillä on, kun hän on niin "sulkeutunut" ja "selvästi hädissään".
Ja että koko suku ihmettelee nyt meidän toimintaamme. Juu, huomattu on, kun yhtäkkiä pikkuserkun kumminkaima puuhaa jotain tapaamista, johon meidän perhe on pakko saada paikalle. Olen viimeksi tuonkin ihmisen nähnyt taaperona vuonna 1976.
Jouduimme soittamaan poliisit poistamaan hänet täältä.
Että semmoista se on se helppo rajojen vetäminen.
ap
Onko äitisi ollut teini, kun olet syntynyt? Peruskouluun siirryttiin esim. Helsingissä vasta 1977. Ja sinä olet ollut taapero 1976....