Työpaikkaetiketti? Neuvokaa.
Innostun kovin herkästi ja puhun silloin kiihtyneesti kovalla äänellä. Toisaalta rauhoitun hetkessä. En kanna kaunaa. Olen joustava ja sopeutuvainen, mutta vaadin syyt olla. Näitä kahta viimeksi mainittua piirettä ei ehkä ymmärretä, kun on nuo ensiksi mainitut piirteetkin. Miten hillitsisin itseäni, kun menen uuteen työpaikkaan pitkien kotiäitivuosien jälkeen?
Kotona olenkin saanut olla pomona ja olen tottunut siihen. En tahdo, että saavat väärän käsityksen minusta. Olen yhteistyökykyinen ja ahkera. Tahdon tehdä työni hyvin. Ymmärrän järkiperustelut, mutta en ole mikään väritön hiirulainen sitten millään ja se voi pelottaa joitakin? Tulen tekemään töitä vertaisteni kanssa, en esimiesasemassa.
Kommentit (24)
Jos menet demarityöpaikalle, ryhmäkuriaate pistää kyllä sinut ruotuun, jos et siihen suostu, savustavat ulos.
Ehdotan: älä vaan alistu.
Tän täytyy olla provo. Ei kukaan muuten onnistuisi antamaan itsestään noin luotaantyöntävää kuvaa. :D
Täällä pyhät mammat taas innosta piukeina, kun pääsevät oikein paheksumaan ja mollaamaan jotain vierasta ihmistä.
Minä olen itse hyvin AP:n kuvailema ihminen ja kas kummaa, minusta pidetään aina. Siis todellakin aina ja jokaikisessä työpaikassa/-yhteisössä, missä olen noin 20 vuotta kestäneen työurani aikana ollut, minusta on tykätty paljon. Minun ympärilleni keräännytään ja minulle tullaan uskoutumaan kahden kesken. Saan usein kuulla olevani sellainen ihminen, johon toiset, niin miehet kuin naiset ihastuvat.
Kuten sanoin, olen AP:n tyylinen ihminen. Kiihdyn nopeasti (eli poltan päreeni), mutta pyydän kyllä anteeksi, jos/kun olen väärässä. En raivoa tai riitele ihmisten kanssa, mutta en siedä mitään hölynpölyä, turhasta valittamista, laiskuutta, valehtelua, epäoikeudenmukaisuutta jne. Olen joustava, jos minua kohtaan ollaan joustavia. Kynnysmatoksi en rupea, enkä sellaisten töiden tekijäksi, joita joku muu ei vaan halua tai viitsi tehdä. Autan aina, jos osaan tai jos en osaa, selvitän asian. Olen pääsääntöisesti hyvällä tuulella, enkä märssyä sellaisia asioita, joihin en voi vaikuttaa. Kohtelen pomoja samalla tavalla kuin siivojaa, asiallisesti, ystävällisesti ja ilman turhaa pokkurointia. Koskaan ei voi tietää, kenen apua tarvitsee, enkä muutenkaan mittaa ihmisten arvoa heidän asemallaan. Kohtelen siis muita juuri niin kuin haluan itseäni kohdeltavan.
Älä AP masennu tämän ketjun tympeistä eukoista vaan ole rehellinen ja reipas oma itsesi. Minusta pidetään sen takia, että olen aito, rehellinen ja ystävällinen ihminen.
Ai, että vihaan sinua jo valmiiksi. On ihan ok jos joskus kiekuu mut jos se luonteessa on niin rauhotu hyvä ihminen.