Miksi miehet pitävät yksinhuoltajuutta niin suurena turn-offina?

Olen alle nelikymppinen neitsytmies ja olin kesällä treffeillä yksinhuoltajan kanssa. Nainen vuodatti paljon suruja lapsestaan. Treffien lopussa tuli pahaenteinen kommentti yhteystietoja vaihtaessa; "ethän ole stalkkaaja hihihi". Siinä vaiheessa tiedostin, että en taida olla kovin hyvännäköinen hänen silmissään.

Vaihdettiin pari viestiä kesällä ja sitten hän ghostasi.

Naisten markkina-arvossa vain taivas on rajana. Puheet yksinhuoltajien vaikeuksista ovat vain pahansisuista fantasiaa; yksinhuoltajillakin on varaa valkata komeimpia miehiä. 

Christiiina kirjoitti:

En millään tavalla halua kuulostaa ylimieliseltä idiootilta, olen itsekin yh-mutsin lapsi, mutta kyllä moni nainen tietoisesti ottaa ison riskin siitä, että päätyy totaaliyksinhuoltajaksi. Tunnen naisia, jotka ovat hankkineet lapsia miesten kanssa, joista tietää jo etukäteen, ettei miehet ole vastuullisia, enkä ole yhtään yllättynyt, että tulee ero eikä isää kiinnosta tavata lastaan. Minunkin miesserkun äiti sanoi entiselle miniäkokelaalleen, että älä missään nimessä hanki lasta poikani kanssa, että hänestä ei ole isäksi moneen vuoteen. Silti nainen hankkia lapsen ja he erosivat lapsen ollessa taapero eikä isä ole ollut tekemisissä lapsensa kanssa sen jälkeen.

Miksi "Christiina" nostit ketjun?

Naisen yksinhuoltajuus voi myös syyllistää miestä. Olin jossain yh-ihmisten, sekä isien että äitien, vertaistukikurssilla.

Erosin. Isä ei pitänyt yhteyttä lapsiin. Hän meni uusiin naimisiin ja hänen siitä liitosta (sekin liitto päättyi). olevat lapsensa eivät edes tiedä, että miehellä on ollut pitkä aviosuhde aikaisemminkin

Tuolla kurssilla sanoin ääneen, että minusta on kamalaa kun en ole voinut antaa lapsilleni isää. Joku isistä sanoi että et voi syyttää siitä itseäsi. Isyys on isän juttu.

Lapsettoman naisen kanssa on 100 kertaa helpompaa. Yh-äidit voi keskittyä isämiehiin.

Vierailija kirjoitti:

Naisen yksinhuoltajuus voi myös syyllistää miestä. Olin jossain yh-ihmisten, sekä isien että äitien, vertaistukikurssilla.

Erosin. Isä ei pitänyt yhteyttä lapsiin. Hän meni uusiin naimisiin ja hänen siitä liitosta (sekin liitto päättyi). olevat lapsensa eivät edes tiedä, että miehellä on ollut pitkä aviosuhde aikaisemminkin

Tuolla kurssilla sanoin ääneen, että minusta on kamalaa kun en ole voinut antaa lapsilleni isää. Joku isistä sanoi että et voi syyttää siitä itseäsi. Isyys on isän juttu.

Joo ei naisen kannata syyllistää itseään. Miehillä nyt yleensä ottaen ei ole.munaa olla isä edes omille lapsilleen. Täytyisi olla todella fiksu ja inhimillinen ja aikuinen mies, joka tulisi vieraitten lasten isähahmoksi. Niinhän hänet sitten roolitettaisiin, jos tulisi yh-äidin kumppaniksi.

Vierailija kirjoitti:

Lapsettoman naisen kanssa on 100 kertaa helpompaa. Yh-äidit voi keskittyä isämiehiin.

Kyllä. Mutta kun niitä lapsettomia naisia ei vaan riitä kaikille lapsettomille miehille, koska perheelliset komistukset vievät nekin vähäiset. Mutta itse keksin heti yhden ison positiivisen seikan yh:n deittailussa, eli pääsääntöisesti hankalat eksät eivät ole kuvioissa vaikeuttamassa asioita. :)

?

Ymmärrän täysin, että miehet eivät halua lähteä isäpuoleksi 3 v lapselle jos tarjolla on kuitenkin lapsetomia naisia. Mites miehet jotka ovat samassa tilanteessa kuin sinä eli isiä?

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän täysin, että miehet eivät halua lähteä isäpuoleksi 3 v lapselle jos tarjolla on kuitenkin lapsetomia naisia. Mites miehet jotka ovat samassa tilanteessa kuin sinä eli isiä?

Mä olen usein kuullut,että yh-mutsille ei kelpaa kumppaniksi yh-faija, vaan pitää olla lapseton mies.

Jos aisuri tahtoo olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen yksinhuoltajuus voi myös syyllistää miestä. Olin jossain yh-ihmisten, sekä isien että äitien, vertaistukikurssilla.

Erosin. Isä ei pitänyt yhteyttä lapsiin. Hän meni uusiin naimisiin ja hänen siitä liitosta (sekin liitto päättyi). olevat lapsensa eivät edes tiedä, että miehellä on ollut pitkä aviosuhde aikaisemminkin

Tuolla kurssilla sanoin ääneen, että minusta on kamalaa kun en ole voinut antaa lapsilleni isää. Joku isistä sanoi että et voi syyttää siitä itseäsi. Isyys on isän juttu.

Joo ei naisen kannata syyllistää itseään. Miehillä nyt yleensä ottaen ei ole.munaa olla isä edes omille lapsilleen. Täytyisi olla todella fiksu ja inhimillinen ja aikuinen mies, joka tulisi vieraitten lasten isähahmoksi. Niinhän hänet sitten roolitettaisiin, jos tulisi yh-äidin kumppaniksi.

Todella fiksu mies pitää munan housuissaan tai kääreen päällä niin ettei niitä lapsia tule eikä niiden muidenkaan jälkikasvua ole täten mikään pakko katsella.

Minä hyväksyisin pakettiratkaisun. En vain tiedä onko minulla huonot kuvat tinderissä vai mitä, kun mätsejä tulee kovin heikosti. Minun silmilläni moni +30-vuotias yh-nainen on ihan perusnätti. Erityisesti jos ovat ymmärtäneet pitää itsensä kunnossa.

Itse olen ihan kohtuullisen hyvin toimeen tuleva inssi. 

Välillä vain kaipaisi esim. juoksulenkille ja vastaavalle juttuseuraa tai olkapäätä vasten nojailijaa kotioloissa. 

M37

Otapa siihen edellisten kierrosten lapsia pyörimään, niin ei. Ei se ihan mukavaa ja yksioikoista välttämättä ole. Ei voi olettaa, että kumppanin lapset olisivat yhtä autuutta nykyiselle puolisolle.

Ulkonäöllä ei nykyään pitkälle pötkitä. Parisuhteen olen saanut, kun halunnut, vaikka lapsia ja yksinhuoltaja. En etsi liian hyvää ollakseen totta -puolisoita.

Mies, joka jättää naisen yksinhuoltajaksi on sikamies ja ätmi eikä parisuhde-, eikä isämatskua.

Christiiina kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän täysin, että miehet eivät halua lähteä isäpuoleksi 3 v lapselle jos tarjolla on kuitenkin lapsetomia naisia. Mites miehet jotka ovat samassa tilanteessa kuin sinä eli isiä?

Mä olen usein kuullut,että yh-mutsille ei kelpaa kumppaniksi yh-faija, vaan pitää olla lapseton mies.

Itse olen eronnut ja yhteishuoltaja, lapseni on jo tosin isompi, eli ei ole pikkulapsesta kyse.

Aloin tapailla miestä, jolla myös lapsia ennestään, nuorempia kuin omani.

Itselläni on lähtökohtana kahden aikuisen ihmissuhde, eli mieluiten tavattaisiin pääasiassa lapsettomina aikoina, lapsellisina taas kumpikin keskittyisi niihin lapsiinsa.

Mutta aika nopeasti minusta haluttiin jo leikittäjää lapsille, ja oikeastaan tuntui kuin yritettäisiin pistää jonkinlaiseen varaäidin asemaan.

Yhteisiä kaksistaanolo-aikoja peruttiin yksipuolisesti viime hetkellä, kun lapset tulevatkin. Todeten vielä, että ihan hyvin voin silti tulla kylään ja vietetään yhdessä aikaa hänen lastensa kanssa.

No, ei tuo pidemmän päälle toimi noin. Ehkä alan etsiä puolisoa vasta kun oma lapseni on täysi-ikäinen, ja niin että toinen olisi lapsensa jo kasvattanut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen yksinhuoltajuus voi myös syyllistää miestä. Olin jossain yh-ihmisten, sekä isien että äitien, vertaistukikurssilla.

Erosin. Isä ei pitänyt yhteyttä lapsiin. Hän meni uusiin naimisiin ja hänen siitä liitosta (sekin liitto päättyi). olevat lapsensa eivät edes tiedä, että miehellä on ollut pitkä aviosuhde aikaisemminkin

Tuolla kurssilla sanoin ääneen, että minusta on kamalaa kun en ole voinut antaa lapsilleni isää. Joku isistä sanoi että et voi syyttää siitä itseäsi. Isyys on isän juttu.

Joo ei naisen kannata syyllistää itseään. Miehillä nyt yleensä ottaen ei ole.munaa olla isä edes omille lapsilleen. Täytyisi olla todella fiksu ja inhimillinen ja aikuinen mies, joka tulisi vieraitten lasten isähahmoksi. Niinhän hänet sitten roolitettaisiin, jos tulisi yh-äidin kumppaniksi.

Todella fiksu mies pitää munan housuissaan tai kääreen päällä niin ettei niitä lapsia tule eikä niiden muidenkaan jälkikasvua ole täten mikään pakko katsella.

Todella fiksu nainen valitsee isäkandidaatin niin tarkkaan, ettei tarvitse erota.

Vierailija kirjoitti:

Olen alle nelikymppinen neitsytmies ja olin kesällä treffeillä yksinhuoltajan kanssa. Nainen vuodatti paljon suruja lapsestaan. Treffien lopussa tuli pahaenteinen kommentti yhteystietoja vaihtaessa; "ethän ole stalkkaaja hihihi". Siinä vaiheessa tiedostin, että en taida olla kovin hyvännäköinen hänen silmissään.

Vaihdettiin pari viestiä kesällä ja sitten hän ghostasi.

Naisten markkina-arvossa vain taivas on rajana. Puheet yksinhuoltajien vaikeuksista ovat vain pahansisuista fantasiaa; yksinhuoltajillakin on varaa valkata komeimpia miehiä. 

Niin meinaat että vaihtoehdot on vain sinä tai sitten joku _taivas rajana_? Jospa etsi vain jotain ihan tavallista. Sinullahan on jotakin miksi olet vielä neitsyt. Ehkä puutteita sosiaalisissa taidoissa ja itse miettisin myös sitä että oletko ylipäätään kiinnostunut seksistä. Loppujen lopuksi kyse on kuitenkin kemiasta. Sitä joko on tai ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naisen yksinhuoltajuus voi myös syyllistää miestä. Olin jossain yh-ihmisten, sekä isien että äitien, vertaistukikurssilla.

Erosin. Isä ei pitänyt yhteyttä lapsiin. Hän meni uusiin naimisiin ja hänen siitä liitosta (sekin liitto päättyi). olevat lapsensa eivät edes tiedä, että miehellä on ollut pitkä aviosuhde aikaisemminkin

Tuolla kurssilla sanoin ääneen, että minusta on kamalaa kun en ole voinut antaa lapsilleni isää. Joku isistä sanoi että et voi syyttää siitä itseäsi. Isyys on isän juttu.

Joo ei naisen kannata syyllistää itseään. Miehillä nyt yleensä ottaen ei ole.munaa olla isä edes omille lapsilleen. Täytyisi olla todella fiksu ja inhimillinen ja aikuinen mies, joka tulisi vieraitten lasten isähahmoksi. Niinhän hänet sitten roolitettaisiin, jos tulisi yh-äidin kumppaniksi.

Todella fiksu mies pitää munan housuissaan tai kääreen päällä niin ettei niitä lapsia tule eikä niiden muidenkaan jälkikasvua ole täten mikään pakko katsella.

Todella fiksu nainen valitsee isäkandidaatin niin tarkkaan, ettei tarvitse erota.

Elämä ei ole tuollaista. Ihmiset muuttuu, kehittävät päihde/huume/peli ym. ongelmia. Pari-kolmekymppisenä usko itseen ja omiin valintoihin myös kumppanin suhteen on vielä kova. Nelikymppisenä alkaa rakoilla se varmuus siitä että kaikki on omassa hallinnassa. Elämä käyttää meistä jokaisen polvillaan jollakin tavalla.

Up