Kuinka raskasta hoitotyö oikeasti on, harkitsen opiskelua, mutta haluan rehellistä näkökulmaa ennen hakeutumista.
Otsikossa tulikin, kertokaa rehellisiä kokemuksia ja tilanteita. Kiitos:)
Kommentit (62)
Työajat on vuorotyössä sellaisia, että moni normaalitöihin tottunut hieraisee kyllä silmiään. Esim. Ma 6-14, tiistai 15-23, ke 7-14, to 16-24, pe vapaa, la 7-15, su 22-07.30 ymsyms
Tilanne johon törmäsin kun minua perhdytettiin keikkatyöpaikalle (kotihoitoon)
Siellä oli potilas joka oli saattohoidossa, hänellä oli tullut ripulit vaippoihin ja autoimme hänet vessaan, jossa hän sai ulostaa rauhassa loppuun.
Kysyin hoitajalta, että missä on uudet vaipat. Ilmekkään värähtämättä hän sanoi : tällä ei lue palvelusopimuksessa, että vaipat vaihdettaisiin illalla, eli ei vaihdeta. Kysyin laitatko siis likaiset vaipat takaisin ja petiin? Vastaus oli nyrpeä "kyllä". Tässä vaiheessa kysyin potilaalta missä vaipat on, hän kertoi ka vaihdoin vaipat, sekä tein alapesun.
Sain tästä huudot hoitajalta ja esimieheltä, enkä ollut tervetullut keikkatyöläiseksi.
En vain voinut jättää saattohoitopotilasta makaamaan ripuleissa elämänsä viimeisinä öinä. Ehkä olen sitten "moraaliton, kokematon ja holtiton hoitaja" kun tämän tein.
Vierailija kirjoitti:
Työajat on vuorotyössä sellaisia, että moni normaalitöihin tottunut hieraisee kyllä silmiään. Esim. Ma 6-14, tiistai 15-23, ke 7-14, to 16-24, pe vapaa, la 7-15, su 22-07.30 ymsyms
Joo työajat on kyllä usein ihan hulluja. Olen ollut alalla 17 vuotta ja koko ajan on tahti kiristynyt, nyt suunnittelen alan vaihtoa.
EI kannata hakea. Hallituksen päätösten takia kohta on yhä enemmän työttömiä hoitajia.
Ystäväni oli sairaanhoitaja ja samassa paikassa kuin tämä yksi vale-sairaanhoitaja . Määräaikaisuuksia yli 100 putkeen.
Ystäväni vatsa alkoi paisua, määräaikaisuudet kirjoitettiin enää viikon pituisiksi ja olisko ollut 3 kk ennen h hetkeä jäi työttömäksi.
Ei enää palannut, kun pääsi yksityiselle töihin.
Fyysisesti ja henkisesti todella raskasta. Vammaispuolelta esimerkki neliraajahalvaantunut lähes 200kiloinen mies siirretään tavalliseen parisänkyyn YKSIN ilman apuvälineitä. Apuvälineitä ei kotihoidossa luonnollisestikkaan ole ja ressurssit ei riitä lisä hlökuntaan. Lisäksi asiakas ei suostu siihen, että kaksi hoitajaa siirtäisi hänet. Jokainen voi tykönään koittaa siirtää vaikka samnuneen miehensä tuolista sänkyyn....
Epäinhimillisistä työvuoroista: ilman tt:n suostumusta 6-7 päivän putkia, yhden päivänvapaita, viikonloput ja pyhät töissä, tuplavuoroja (joskus tripla), yöt valvotaan monessa paikassa yksin ja esim meillä asukkaat voivat itsepäästää taloon yölläkin kenet vain kun kaikilla on ovipuhelimet, öitten jälkeen ei välttämättä ole heti vapaata vaan työvuoro, toiveita ei voida toteuttaa...
Henkisestäpuolesta sen verran, että asiakkaille ei saa sanoa vastaan. He saavat olla todella ilkeitä työntekijöille, mutta kaikki on hoidettava. Todella ilkeää ei ole huoraksi ja lehmäksi haukkuminen, nuo eivät riitä ja ovat alalla yhtä arkipäiväistä kuin kusella käynti.
Yleensä on myös helvetillinen kiire, jota ei saa asiakkaalle silloinkaan näyttää kun hän haluaa meikkaus/hiustenlaittoapua: siinä sitten Pentti oksentelee ihan vapaasti ja Paavo toteuttaa sisäistä taiteilijaansa ja maalaa paskalla yhteistilan seinät samalla kun Erkki maistelee tätä maalia. Tälläinen tilanne on oikeasti ollut, yleensä kaikki vaan haluaa jotain samaan aikaan. Ruokatauko on jos pystyt samalla kirjaamaan ja soittelemaan puheluita, niin ja tykkäät kylmästä ruuasta jonka pystyt syömään vielä sen jälkeen kun olet käynyt siivoomassa ne Pentin oksennukset ja vaihtanu hänelle puhtaat vaatteet. :)
Tervetuloa alalle! On tää kaikesta vittumaisuudestaan ihan kivaakin. Ottaa ja vie käytännössä sun muun elämän, mutta hyvän paikan löydyttyä se ei haittaa enää ihan niin paljoa. Tietty teinejä haittaa kun ei pääse viikonloppusin ryypylle tai joka kesä Ruisrockiin (tosin he sairastavat tapahtumaa ennen usein vatsatautia, joten ei he muutenkaan varmaan pääsisi)
Mitä palkkaukseen tulee niin käteen jää lähihoitajalla n. 1800e riippuu kuinka ahkerasti on tehnyt iltavuoroja. Tämä siis Varsinais-Suomessa ilman ikälisiä.
Palkkaus on ihan paska. Paljon kuulutetuilla vanhuksilla olisi enemmän hoitajia jos näille maksettaisiin tästä paskasta kunnollinen korvaus. 1800euroa elämän ylläpidosta ja hengissäpitämisestä on vähän. Ei ole ihme ettei alalla riitä henkilökuntaa tai arvostusta.
Hoitotyön fyysistä kuormittavuutta indikoi suoraan hoitajamitoitus, joka on pienin vanhuspuolella ja suurin kehitysvammaisten asumispalveluissa. Erittäin harvassa paikassa hoitajamitoitus on laissa vaadittua suurempi. Kehitysvammaisten kanssa on siis keskimäärin vähemmän raskasta, mutta palkitsevuutta tai haasteita tms. turha sielläkään odottaa.
Muita alan huonoja puolia ovat pieni palkka suhteessa vaativuuteen ja vuorotyön haitat. Lisäksi hyvin yleistä on huono työilmapiiri ja työntekijöiden välisen solidaarisuuden puute, jotka tietysti ilmiöinä liittyvät toisiinsa. Pakollinen paska juttu on myös mulkvistit esimiehet, joiden on kuitenkin pakko olla mulkvisteja, koska niiden tehtävänä on totella lähtökohtaisesti ylemmän johdon käskyjä ja pitää suorittavan porras tuottavana eikä ajaa mitään yleistä oikeudenmukaisuutta. Tähän liittyy taas olennaisesti em. solidaarisuuden puute työntekijöiden keskuudessa, eli epäoikeudenmukaisuutta ei työpaikoilla oikeasti haasteta esim. järjestäytyneellä toiminnalla, jonka kautta pyrittäis ajamaan yhdessä kaikkien työntekijöitten etua. Reaktiot alistamiseen purkautuu usein toisiin työntekijöihin, mikä taas ruokkii huonoa ilmapiiriä ja estää näkemästä alan sisäänrakennettuja, ei vain yksilölliseti vaan kollektiivisesti työntekijöitä sortavia käytäntöjä.
Eikä nuo ilmapiiri- ja muut kysymykset liity sukupuoleen millään tavalla, aivan vastaavaa menoa tai jopa pahempaa on miesvaltaisilla työpaikoilla, joten heivatkaa mereen tämä misogyyninen oletus.
Hoitotyö ottaa paljon, mutta myös antaa valtavasti. Hakeudu alalle, jos et välitä pienehköstä palkasta ja työn fyysisestä luonteesta. Myös psyykkistä kestävyyttä vaaditaan. Jos olet yhteistyökykyinen ja haluat auttaa ja tykkäät toimia ihmisten parissa, siinä tapauksessa hoitoala voi olla oikea vaihtoehto. Itse tosin teen hoitoalan töitä vain opintojen ohessa, että ehkäpä "konkareita" kannatta enemmän kuunnella. Mutta älä säikähdä vastauksia, hoitoalassa on paljon hyvää!
Vierailija kirjoitti:
Sanoisinko näin, että palkan takia ei kannata lähteä tälle alalle, sillä palkan saa helponnallakin muissa ammateissa.
Jos olet valmis jatkuvaat epävarmuuteen ja vaativiin työaikoihin, niin kannattaa kokeilla.
Jaahas! Ja mikä ala on sellainen, jossa saa palkan helpommallakin? Se kuuluisa muu ala ilmeisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla on täysin erilainen kokemus hoitotyöstä. Olen töissä erikoissairaanhoidossa, pääasiallisesti töitä vain virka-aikana, päivystysvuoroja on pari kuukaudessa. Työyhteisöni on ihana, toinen perhe. Potilaat viipyvät osastollamme vain tunteja, ja ovat todella kiitollisia saamastaan hoidosta. Työ vaatii jatkuvaa itsensä kehittämistä, mistä pidän erityisesti. Palkkaus on ihan ok, 40 000€/ vuosi.
Mitä teet?
Leikkausosastolla?
Sisko opiskelee terkkariksi, minä samassa koulussa tekniikan alalla. Hänellä koulupäivät 8-16 ja läsnäolopakko joka tunnilla. Kurssit on täynnä työtä, monta ryhmätyötä ja esitelmää ja koe per kurssi. Opintopisteitä karttuu työmäärään nähden todella vähän. Meillä esim 5op kurssi voi sisältää yhden ryhmätyön ja kokeen eli päästään paljon vähemmällä.
Harjoittelut on heillä pitkiä ja yhtään ei saa olla pois. Ovat myös palkattomia toisin kuin meillä. Eli olet orjatyövoimana kuukausikaupalla.
Veikkaan, että esim terkkarin työ saattaa olla kivaa. Sen sijaan perus hoitohommat kuulostavat ihan hirveiltä juurikin työaikojen takia.
Vierailija kirjoitti:
Otsikossa tulikin, kertokaa rehellisiä kokemuksia ja tilanteita. Kiitos:)
Millä tavoin se olisi raskasta? Suojatyöpaikka vailla vastuuta. Jos vituttaa, voi huoletta purkaa vitutuksensa potilaisiin.
Vierailija kirjoitti:
Itse vaihdoin pois hoitoalalta ja nykyisessä toimistotyössä:
-Saan parempaa palkkaa
-Kaikki vkpl ja pyhäpäivät vapaata
- Työ on miljoona kertaa kevyempää
- Töitä ei tarvitse enää miettiä kotona
- Voin fyysisesti ja psyykkisesti paljon paremmin
- Säännöllinen työaika, eli ei vuorotyötä
Suurin osa työnhakijoista haluaisi juuri tällaisen työn. Nämä työt ovat nyt todella tiukassa, eli onnistuu vain harvalta.
Mä sain kesätyöstä 1800e/kk. Insinööriharjoittelija. Tuo raha tuli tietokoneen ääressä istumalla, taukoja 1-1,5h päivässä. Rentoa ja kivaa, hyvä työyhteisö. Jaksuhalit kaikille lähäreille jotka tekevät saman rahan eteen aivan helvetisti duunia.
Kannattaa tosiaan miettiä mihin ryhtyy.
Kotihoidossa olen ollut nyt vajaa 6kk ja rankkaa on.
Ensinnäkin se niin tärkeä ergonomia jota on mahdotonta toteuttaa kun osalla asiakkaista on vaikka niin pienet ja ahtaat wc-tilat.
Yhdellä asiakkaalla on sellainen vessa johon ei mahdu vessanpöntön viereen kukaan, pöntölle tämä asiakas menee peruuttamalla, eikä sinne muuten mahtuisikaan, mitenpä siinä autat ergonomisesti?
Töissä on myös kamala kiire, eväät pitää syödä matkoilla ja samalla yleensä kirjaan.
Työvuorolistat on meilläkin kamalat, ykkösvapaa siellä täällä, yleensä ilta/yövuoron jälkeen.
Mun mielestä niissä soveltuvuuskokeissa pitäisi päästä vielä sitä pintaa syvemmälle, jokainen osaa siinä sanoa, että "tulen toimeen kaikenlaisten ihmsiten kanssa" jne. Totuus on kuitnekin usein ihan toinen. Toisekseen pitäisi tasaisin väliajoin testata, että vieläkö jo valmistuneet hoitajat soveltuvat alalle.
Jos olet valmistunut hoitajaksi vaikka 15v sitten, niin se ei tarkoita, että olisit koko elämäsi luonteesi puoelsta pätevä hoitajaksi.
On naurettavaa, että ne katkerat elämäänsä kyllästyneet vanhat hoitajat toimivat virassaan vaikka nykyisellä tyylillään eivät ikinä edes pääsisi kouluun sisään.
Hoitoalalla on todella paljon sinne sopimatonta porukkaa.
En pidä hulluna vaihtoehtona sitäkään, että heti peruskoulun jälkeen ei saisi lähteä opiskelemaan esim. Lähihoitajaksi. Olen opettanut nuorisopuolella ja vain murto-osa heistä on ajatuksiltaan sen verran kypsiä, että voisivat hoitajana toimia.
Toisaalta, olen opettanut myös aikuispuolella ja siellä on ihan yhtälailla sitä joukkoa, jota en olisi itse päästänyt opiskelemaan.
Sanoisinko, että 20 opiskelijan joukosta keskimäärin 5-6 valmistuu hyvinä hoitajina, 3-4 lopettaa kesken ja loput on hakeutuneet alalle kun "sieltä saa varmasti töitä"-asenteella ja sen kyllä huomaa.
Itse ala on tällä hetkellä uudistusten kourissa, mutta ei siellä muutenkaan monet asiat ole toimineet enää pitkään aikaan.
Ala on rankka, mutta lähihoitaja opinnot eivät älyttömän vaikeita ole, eli jos alalle haluat ja älyä riittää, suosittelen sairaanhoitajan, sosionomin tai vaikka terveydenhoitajan ammattia.
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä niissä soveltuvuuskokeissa pitäisi päästä vielä sitä pintaa syvemmälle, jokainen osaa siinä sanoa, että "tulen toimeen kaikenlaisten ihmsiten kanssa" jne. Totuus on kuitnekin usein ihan toinen. Toisekseen pitäisi tasaisin väliajoin testata, että vieläkö jo valmistuneet hoitajat soveltuvat alalle.
Jos olet valmistunut hoitajaksi vaikka 15v sitten, niin se ei tarkoita, että olisit koko elämäsi luonteesi puoelsta pätevä hoitajaksi.On naurettavaa, että ne katkerat elämäänsä kyllästyneet vanhat hoitajat toimivat virassaan vaikka nykyisellä tyylillään eivät ikinä edes pääsisi kouluun sisään.
Hoitoalalla on todella paljon sinne sopimatonta porukkaa.
En pidä hulluna vaihtoehtona sitäkään, että heti peruskoulun jälkeen ei saisi lähteä opiskelemaan esim. Lähihoitajaksi. Olen opettanut nuorisopuolella ja vain murto-osa heistä on ajatuksiltaan sen verran kypsiä, että voisivat hoitajana toimia.
Toisaalta, olen opettanut myös aikuispuolella ja siellä on ihan yhtälailla sitä joukkoa, jota en olisi itse päästänyt opiskelemaan.
Sanoisinko, että 20 opiskelijan joukosta keskimäärin 5-6 valmistuu hyvinä hoitajina, 3-4 lopettaa kesken ja loput on hakeutuneet alalle kun "sieltä saa varmasti töitä"-asenteella ja sen kyllä huomaa.
Itse ala on tällä hetkellä uudistusten kourissa, mutta ei siellä muutenkaan monet asiat ole toimineet enää pitkään aikaan.
Ala on rankka, mutta lähihoitaja opinnot eivät älyttömän vaikeita ole, eli jos alalle haluat ja älyä riittää, suosittelen sairaanhoitajan, sosionomin tai vaikka terveydenhoitajan ammattia.
Työntekijänä olen kyllä samaa mieltä! Nykyisin myös monet hakeutuvat alalle, koska se on omalla tavallaan "muotia", kuvitellaan, että työvuorot menee niinkuin Syke-sarjassa ja karu totuus tulee vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Opiskelu oli yhtä helvettiä. Tekoripsiset pikkupissikset kikattelivat kaiket tunnit ja häiritsivät opetusta. Harjoitteluissa opiskelijoita kyykytettiin. Opetus oli huonoa.
Työelämässä meno ei muutu. Itse työ ja potilaat ovat parasta, mutta työyhteisöt monesti aivan kauheita.
Näitä pikkupilluja näkee muuten yksityisellä puolella aina välillä. Nyrpistelevät norsunvitulla olevaa naamaansa ja asenne huokuu vastenmielisyyttä. En ymmärrä, miksi tuollaisia palkataan kun iloisia ja aidosti työstään tykkääviäkin on joukossa.
Vierailija kirjoitti:
Itse vaihdoin pois hoitoalalta ja nykyisessä toimistotyössä:
-Saan parempaa palkkaa
-Kaikki vkpl ja pyhäpäivät vapaata
- Työ on miljoona kertaa kevyempää
- Töitä ei tarvitse enää miettiä kotona
- Voin fyysisesti ja psyykkisesti paljon paremmin
- Säännöllinen työaika, eli ei vuorotyötä
Ja mitenkähän pääsit tuohon toimistotyöhön? Piti käydä uudelleen joku ammattisurkeatutkinto?
Siihen lopputulokseen päädyin, että alalla työskentelee kaikki marttyyrit.