Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Pyhäinpäivänä haudalle kynttilän vievien tekopyhyys
Ei tekopyhyydelle
06.11.2016 |
Kyllä sinne haudoille pyhäinpäivänä sännätään se kahden euron muovikynttilä kädessä. Entäs niinä muina 364(+1 karkausvuodelle) päivänä? Hävettää ihmisten tekopyhyys! Itse käyn haudoilla joka päivä!
Kommentit (48)
Ei se ole tekopyhyyttä. Eikä sinun surusi ole sen ainutlaatuisempaa kuin muidenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi käyt joka päivä? Etkö ole päässyt läheisen kuoleman yli tai hyväksynyt sitä? Etkö osaa jatkaa elämääsi?
Ei se kuollut minua kaipaa ja ihan itseni takia haudoilla käyn. Jouluisin, pyhäinpäivänä ja äitienpäivänä. Haudassa lepää siis äitini.
Käyn noina päivinä lähinnä siksi, että hautausmaa on silloin niin kauniina kynttilämerestä ja keväällä muusta loistosta. Hautausmaalle on myös aika pitkä matka, mut mielestäni noi kolme riittää. Kyllä mä äitiä ajattelen silti usein.
Minulla olisi pitkä matka ( 500 km ) piipahdella haudalla päivittäin. Edelleen kuitenkin muistan vanhempiani lähes päivittäin, vaikka kummankin kuolemasta on kulunut vuosia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä myös, veli vie, kun asuu lähellä, me muut kauempana, mut viedään jos ollaan mukana, jouluna, syntymäpäivinä, äitien ja isänpäivänä sekä kuoleman vuosipäivinä. Annetaan kyllä kynttilöitä veljelle vietäväksi. Ei niitä aina viedä, kukat riittää. Se juju on siinä, että mukava, että parina päivänä vuodessa hautausmaa on kaunis. Käyn katsomassa hautaa aina kun käyn kotiseudulla, mutta eipä se siitä muutu miksikään, kävin tai en. Kai kävit läheisestesi eläessä heidän luonaan joka päivä, jos asuit niin lähellä, että pystyit käymään? Kyllä varsinkin vanhukset kaipaavat sitä seuraa eläessään, ei hurkastelua vasta sitten haudoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monesti takana haudoille menemisessä vain tiettyinä määrättyinä päivinä on oma itsekkyys. Sitä ei vain myönnetä. Omat menot ovat muka tärkeämpiä ja sitten käydään hakemassa synninpäästöä käymällä edes jonain erikoispäivinä haudoilla. Silloinkin syynä saattaa olla makaaberisti kynttilämeren näkeminen!
Luulevatko tällaiset ihmiset pääsevänsä taivaaseen? Miettikää käytöstänne! Jumalan edessä TEOT ratkaisevat, ei ajatukset ("äiti on usein mielissä").
Ap
Vierailija kirjoitti:
Monesti takana haudoille menemisessä vain tiettyinä määrättyinä päivinä on oma itsekkyys. Sitä ei vain myönnetä. Omat menot ovat muka tärkeämpiä ja sitten käydään hakemassa synninpäästöä käymällä edes jonain erikoispäivinä haudoilla. Silloinkin syynä saattaa olla makaaberisti kynttilämeren näkeminen!
Luulevatko tällaiset ihmiset pääsevänsä taivaaseen? Miettikää käytöstänne! Jumalan edessä TEOT ratkaisevat, ei ajatukset ("äiti on usein mielissä").
Ap
Porvoosta, hyvää huomenta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monesti takana haudoille menemisessä vain tiettyinä määrättyinä päivinä on oma itsekkyys. Sitä ei vain myönnetä. Omat menot ovat muka tärkeämpiä ja sitten käydään hakemassa synninpäästöä käymällä edes jonain erikoispäivinä haudoilla. Silloinkin syynä saattaa olla makaaberisti kynttilämeren näkeminen!
Luulevatko tällaiset ihmiset pääsevänsä taivaaseen? Miettikää käytöstänne! Jumalan edessä TEOT ratkaisevat, ei ajatukset ("äiti on usein mielissä").
Ap
Jos sinä olet jo hurskaudellasi taivaspaikkasi lunastanut, niin mitä sitten muiden vuoksi riehut? Onpa sinulla sitten siellä taivaassa tilaa kyynärpäille kun ei ole liikaa tungosta.
Huokaus..... Mitä tekoja sinä teet ja miten sinä pystyt arvioimaan omien tekojesi arvokkuuden? Armosta ihminen taivaaseen pääsee, ei aneiden avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, meistä kukaan ei ole synnitön=viaton. Joka itsensä ylentää, se alennetaan. Miksi ei saisi käydä hautausmaalla, silloin kun haluaa mennä. Kynttilämerta voi mennä katsomaan pelkästään. Sinun surusi ei ole arvokkaampi kuin muiden. Alkuun kävin minäkin päivittäin, nykyisin käyn harvemmin. Olen uskossa.
No minä käyn just siksi, että näen sen kynttilämeren. Ihan vain huvikseni vien kynttilän minäkin mummon haudalle, vaikka ei oltu edes kovin läheisiä koskaan, sekä yhden muualle haudattujen muistolle. Sinä pääset taivaaseen käymällä hautausmaalla joka päivä? Mitä hyvää teit vainajien eläessä heidän hyväkseen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen aika yllättynyt, että näinkin moni tarttui näinkin ilmiselvään provoon. Mutta mikäs siinä, jatkakaa toki! 😁
On hyvin paljastavaa lukea kommentteja. Hermostutaan, kun toinen elää Raamatun oppien mukaan ja sen vuoksi huomauttaa näkemästään tekopyhyydestä ympärillään. Ei kestetä oman synnin tunnustamista.
Olen varma, että itse pääsen taivaaseen, koska rukoilen ja käyn haudoilla joka päivä. Moni pappi ei edes ole yhtä vanhurskas.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Olen aika yllättynyt, että näinkin moni tarttui näinkin ilmiselvään provoon. Mutta mikäs siinä, jatkakaa toki! 😁
Mä en heti osannut päättää, onko tämä provo, koska tuollaisia tekopyhiä ihmisiä kuin ap, jotka eivät näe omaa tekopyhyyttään, on oikeastikin olemassa. Mutta tuo viimeisin viesti oli jo vähän liikaa.
Poltin tänä vuonna pyhäinpäivän kunniaksi hautakynttilän ihan vaan kotona,äitini muistopöydän (jolla on hänen valokuvansa ) päällä.
Tasaisesti paloi lautasen päällä ja on erittäin paloturvallinen. (sai sitten aamulla sammutettua yksinkertaisesti kääntämällä tyhjän säilykepurkin sen kynttilälyhdyn päälle. Sammui ihan muutamassa sekunnissa.)
Äiti tuhkattiin hautajaisten siunausosuuden jälkeen ja hänen toivomuksestaan sirotin osan hänen tuhkastaan (näin oli sovittu hautausliikkeen kanssa)suoraan veneestä käsin talomme ohitse kulkevaan ,kaupunkimme keskellä virtaavaan jokeen.
Tanskassa asuvan Hilkka-tädin toivomuksesta taas n. 75 % siitä tuhkasta haudattiin kuitenkin normaalisti ns. seurakunta uurnassa kirkko-,eli hautuumaalle.
Mielestäni ei ole tärkeintä missä läheistään ja itselle rakasta edesmennyttä omaistaan muistaa ja miten sen tarkalleen ottaen tekee.
Pääasia tässäkin on se muistaminen ja sen tunnelmat ja tunteet.
Olen joskus kesällä polttanut suitsuketikkujakin jollain haudoilla sen kukkien viemisen lisäksi..
Uskoipa ihminen vainajahenkiin tai vainajien sieluun tai ei,niin ei henki tai sielu missään tapauksessa siellä haudassa ole kuitenkaan .
Ateistithan muistavat yleensä kuitenkin hekin (omalla tavallaan) kuolleita omaisiaan.
Vierailija kirjoitti:
On hyvin paljastavaa lukea kommentteja. Hermostutaan, kun toinen elää Raamatun oppien mukaan ja sen vuoksi huomauttaa näkemästään tekopyhyydestä ympärillään. Ei kestetä oman synnin tunnustamista.
Olen varma, että itse pääsen taivaaseen, koska rukoilen ja käyn haudoilla joka päivä. Moni pappi ei edes ole yhtä vanhurskas.
Ap
Laitapa nyt se Raamatun jae jossa käsketään käymään haudoilla joka päivä.
Alue: Aihe vapaa
Käyn haudalla äitienpäivänä, jouluna, äitini syntymäpäivänä ja pyhäinpäivänä. Uskon, että äitini haluaisi minun jatkavani omaa elämääni, enkä käyttäisi sitä haudalla ramppaamiseen.