Millaista on asua Lapissa?
Olen tosiaan kolmannen polven helsinkiläinen, enkä ole koskaan asunut Suomessa muualla kuin Helsingissä. Unelmissani siintää kuitenkin käsitys Lapista sellaisena mystisenä ja karuna paikkana, hieman (eikä ihan hiemankaan) Katja Ketun kuvaamana.
Olen alkanut pohtia vaihtoehtona että jos ostaisin tontin Lapista, mahdollisimman läheltä Jäämerta, mutta olosuhteet arveluttavat. Rahaa on, eli se ei ole ongelma, mutta kuinka kieroon minua siellä katsottaisi? Pärjäisinkö ensimmäistäkään kaamosta? Millainen ötökkätilanne siellä oikeasti on?
Katson kuvia Lapin tuntureilta ja jänkhiltä (meniköhän oikein?) ja tunnen sieluni lepäävän.
Jos muuttaa jonnekin kauemmas keskustoista, eli sinne tundralle, niin onko millaisia matkoja sieltä sitten oikeasti on ruokakauppaan, kouluun yms? Näin helsinkiläisenä on vaikea käsittää niitä välimatkoja.
Toivoisin kuulevani perusteltuja mielipiteitä, kokemuksia puolesta ja vastaan ja ylipäänsä realistista näkemystä minun romanttisen kuvitelmani vastapainoksi. Tällä hetkellä se isoin estäjä on ne ötökät... Ne mäkäräiset (räkkä?) ja paarmat ja hyttyset, sekä lasten koulutus. Millainen nuorisokulttuuri Lapin perukoilla on?
Kommentit (78)
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko helnyc eroamassa miehestään vai ei?
Miksi? Olisiko siellä kuumatkin markkinat eronneelle 2lapsen YH:lle? :D En ole toistaiseksi eroamassa, mutta minä päätän minne jäämme.
Minulla ei ole mielikuvia lappalaisista landelaisina. Ainoastaan erilaisissa olosuhteissa elävinä. Elämä siellä tosin taitaa olla aika vaativaa niin mietityttää että onko minusta siihen?
No äläs nyt, netin kun saa johonkin mökkiin niin mikäs siellä kököttäessä ja palstaillessa :D Lapsille ei vaan ole välttämättä päiväkotia ihan naapurissa, mutta nehän kyllä pärjää kaksistaan leikkiessä.
HEL-NYC kirjoitti:
Kuulostaa muuten ihan manageable, mutta miten suhtautuminen muihin rotuihin? Kai ne sääsketkin voi jollain hävittää?
En asu Lapissa, mutta jokaisen elämäni kesän kokemuksella sääsket voi hävittää:
1) Olemalla sisällä
2) Jos ulkona tuulee kovasti
Mikään muu ei auta! Ei hyttysmyrkyt, ei hyttyskynttilät, ei pitkät peittävät vaatteet, ei rankkasade, ei auringonpaiste, ei helle, ei veteen meneminen, ei yksinkertaisesti mikään.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko helnyc eroamassa miehestään vai ei?
Miksi? Olisiko siellä kuumatkin markkinat eronneelle 2lapsen YH:lle? :D En ole toistaiseksi eroamassa, mutta minä päätän minne jäämme.
Minulla ei ole mielikuvia lappalaisista landelaisina. Ainoastaan erilaisissa olosuhteissa elävinä. Elämä siellä tosin taitaa olla aika vaativaa niin mietityttää että onko minusta siihen?
No äläs nyt, netin kun saa johonkin mökkiin niin mikäs siellä kököttäessä ja palstaillessa :D Lapsille ei vaan ole välttämättä päiväkotia ihan naapurissa, mutta nehän kyllä pärjää kaksistaan leikkiessä.
Onko siellä millaista työttömyyttä, että löytääkö luotettavan lastenhoitajan ja kodinhoitajan helposti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse asuin vuoden Inarissa, muutin sinne opiskelemaan. Päällimmäisenä jäi mieleen aika tyly asenne helsinkiläisiä kohtaan, siellä on aika syvään juurtunut käsitys siitä, että kaikki helsinkiläiset (eli pääkaupunkiseudulta lähteneet) ovat täysiä idiootteja ja se tehdään selväksi. Se tuntui oikeasti kurjalta ja oli loppepeleissä isoin syy, miksi en viihtynyt lapissa lainkaan.
Talvella on kylmä, mutta Helsingistä tuttua merituulta siellä ei ole. Ihania revontulia. Hemmetin pimeetä, mutta itselle se ei ollut ylivoimaista. Talvi siellä on kyllä kaunis mutta pitkä.
Etäisyydet ovat pitkiä, mutta itselläni ei ole oikein kokemusta niistä, kun asuin itse noin 3km päässä koulusta. Ivaloon on matkaa n. 40km, siellä on terveyskeskus, hammashoitola, apteekki, isompi ruokakauppa..
Kaiken kaikkiaan ihan opettavainen kokemus, mutta uudestaan en lappiin muuttaisi. Karisi aika hyvin kaikki se kuvitteellinen glamour mystisestä lapista. Juoppoja siellä on ihan helvetisti ja aika tylsää.On kyllä totta että me jotka asumme lapissa, olemme huonosti asennoituneet etelässä asuvia kohtaan. Yleisimmät syyt ovat nämä: surullisen monet eteläläiset luulevat että lapissa eletään vielä vuosilukua 0, murrettamme koitetaan väkisin puhua joka kuulostaa väkinäiseltä ja tyhmältä, meitä pidetään alkeellisina, juoppoina ja kaikki ovat saamelaisia ja poronkasvattajia. Valitettavasti meillä on myös aika ikäviä lempinimiä teistä. Yksi lievimmistä on etelän kermaperse. Mutta olen itse tavannut monia hyvin fiksuja etelässä asuvia jotka ei ajattele näin ja olen helpottunut kun kaikki teistä ei ole tälläisiä. Itse olen siis nykyään asennoitunut paljon paremmin teihin.
Taino nii.. On meillä kyl oikeasti melko paljon juoppoja.. Mut löytyy seasta kyllä täys absolutistejakin..
Tottakai etelässä asuu idioottejakin, mutta niin asuu myös pohjoisessa. Se ei ole millään tavalla asuinpaikasta kiinni.
Itse muutin pohjoiseen, koska olin aidosti kiinnostunut tutustumaan lappiin, saamelaiseen kulttuuriin, lapin luontoon ym. Mutta tervetuliasiksi sain lähinnä pelkkää vittuilua ja haukkuja. Se tuntui pahalta, koska en itse lähtenyt lappiin ketään haukkumaan tai ylenkatsomaan, vaan täysin avoimin mielin.Ymmärrän homman hyvin ja oon pahoillani ku sait semmosta kohtaloa. Osan meistä pitäis vain oppia pitämään päänsä kiinni ja pitämään mälyt mahassa ja asennoitumaan paremmin. En tiedä miten etelässä on ns. kaupunki vihoja mutta täällä niitä piisaa. Vihataan jokaista joka ei ole paikkakunnalta ja vihatuimmalta paikkakunnalta tulleet saavat turpaan. Eteenkin täällä meri-lapissa on niin raivostuttava meininki. Kaikkia ulkopaikkakuntalaisia vihataan ja eteenkin ruotsalaisia. Suomen amispellet menee heilumaan ruotsin puolelle suomenlippujen kanssa ja haastamaan riitaa sen minkä kerkeää. Ruotsalaiset on onneksi fiksumpia ja harvoin piittää suomalaisten känniteinien huuteluista ja riidan haastamisista. Joskus hävettääkin myöntää olla täältäpäin..
Niin, mutta toki sain sieltä myös hyviä ystäviä kokemuksen lisäksi, että ei mikään turha reissu ollut :)
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko helnyc eroamassa miehestään vai ei?
Miksi? Olisiko siellä kuumatkin markkinat eronneelle 2lapsen YH:lle? :D En ole toistaiseksi eroamassa, mutta minä päätän minne jäämme.
Minulla ei ole mielikuvia lappalaisista landelaisina. Ainoastaan erilaisissa olosuhteissa elävinä. Elämä siellä tosin taitaa olla aika vaativaa niin mietityttää että onko minusta siihen?
No äläs nyt, netin kun saa johonkin mökkiin niin mikäs siellä kököttäessä ja palstaillessa :D Lapsille ei vaan ole välttämättä päiväkotia ihan naapurissa, mutta nehän kyllä pärjää kaksistaan leikkiessä.
Onko siellä millaista työttömyyttä, että löytääkö luotettavan lastenhoitajan ja kodinhoitajan helposti?
Eiköhän löydä. Mä voin ainakin tulla!
On lapsille liian suuri kulttuurishokki.Kaupunkilaisilla usein romanttinen käsitys maalaisista.Oikeasti rasisteja ja juoppoja,sekä erityisen sisäänpäin lämpiävää porukkaa.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Kuulostaa muuten ihan manageable, mutta miten suhtautuminen muihin rotuihin? Kai ne sääsketkin voi jollain hävittää?
Et sitten yhtään ärsyttävämpi vois olla?
En tiedä koitetaan? Mikä tuossa ärsytti?
Lapissa asuvia kutsutaan lappilaisiksi, ei lappalaisiksi.
Vierailija kirjoitti:
HEL-NYC kirjoitti:
Kuulostaa muuten ihan manageable, mutta miten suhtautuminen muihin rotuihin? Kai ne sääsketkin voi jollain hävittää?
En asu Lapissa, mutta jokaisen elämäni kesän kokemuksella sääsket voi hävittää:
1) Olemalla sisällä
2) Jos ulkona tuulee kovasti
Mikään muu ei auta! Ei hyttysmyrkyt, ei hyttyskynttilät, ei pitkät peittävät vaatteet, ei rankkasade, ei auringonpaiste, ei helle, ei veteen meneminen, ei yksinkertaisesti mikään.
Toisaalta, sitä kesää kestää korkeintaan pari kuukautta...
Onko miehesi valmis jättämään työnsä?
Vierailija kirjoitti:
Lapissa asuvia kutsutaan lappilaisiksi, ei lappalaisiksi.
Paitsi lappalaisia.
Vierailija kirjoitti:
Onko miehesi valmis jättämään työnsä?
Ei, mutta astumaan alas CEO:n paikalta ja tekemään töitä etänä.
Pikkupaikkakunnalla on ankeaa, kun ei ole ns. porukoissa mukana. Itse olen eteläsuomalaiselta pikkupaikkakunnalta kotoisin, nykyään asun Turussa. Pienessä kunnassa tylsistyy, jos ei pääse piireihin eikä siten ole kavereita tai tekemistä. Mitään kulttuuririentoja tai tapahtumia kun ei ole kuin ehkä kerran vuodessa. Siinä suurin syy miksi minä pysyn kaupungissa. Vaikka viehättäähän se toisaalta, että elämä on enemmän kavereiden varassa ja ollaan ehkä sosiaalisempia. Kaupungissa ei ole kertaakaan (6 vuoden aikana) käynyt niin, että joku soittaisi ja tulisi noin vain kahvittelemaan. Ei ole niin mutkatonta ja koti on jotenkin pyhempi paikka.
Alkukesä on parhain, kun ei ole ötököitä, sitten juhannukselta niitä alkaa olla. Ensin sääsket, sitten kun on helteistä, sääsket häipyy, mutta paarmat tulee ja niitä voi olla paljonkin Loppukesästä sitten mäkäräiset ja polttiaiset. Odotan kovasti hirvikärpästen leviämistä Lappiin ; )
Keskitalvella lunta on sitten metri tai enemmänkin, kun tulee lumimyrsky, niin sitten onkin tekemistä, että pääsee edes ovesta pihalle. Kaamos on liian pitkä, jos nukut pitempään, niin et edes sitä hämärää ehdi nähdä.
Kesä on sitten vähän liiankin valoisa nimittäin, jos kärsit valoisuudesta etkä saa sen takia unta. Kunnon pimennysverhot ehdottomat.
Keväthanget on kyllä mahtavia ja se kirkkaus ja se ihana hiljaisuus luonnossa.
Kasvullisuus on karua, mutta karuudessaan mielestäni kyllä kaunista.
Saahan sen puutelistan tarkkaan miettiä, kun matkaa kauppaan on 50 km, ei viitsi oikein edestakaisin ajella. Lääkäriin lähes 100 km, joten ei sitä pikkuvaivojen takia lähdetä valittamaan.
Olin käymässä pohjoisessa ja alkoi ihan ahdistaa ne ihmiset. Lappalaiset tunnisti kaukaa ja ihan kuin olisivat eri eliölaji. Ihan hyvällä tavalla, mutta ahdisti vain kun tuntui että "omanlaiset" vähissä. Tuntui vähän samalta kuin miltä aasista tuntuisi, jos se laitettaisiin pikkupossujen sekaan. Iski jotenkin koti-ikävä, kun lähdettiin kavereiden kanssa viettämään uutta vuotta mökille. Olen kuitenkin asunut ulkomailla muutamiakin vuosia, mutta jopa keski-Euroopassa tuntuu olevan enemmän ihmisten seassa eikä sellaista tietynlaista haikeutta omaa lajia kohtaan.
HEL-NYC kirjoitti:
Olen tosiaan kolmannen polven helsinkiläinen, enkä ole koskaan asunut Suomessa muualla kuin Helsingissä. Unelmissani siintää kuitenkin käsitys Lapista sellaisena mystisenä ja karuna paikkana, hieman (eikä ihan hiemankaan) Katja Ketun kuvaamana.
Olen alkanut pohtia vaihtoehtona että jos ostaisin tontin Lapista, mahdollisimman läheltä Jäämerta, mutta olosuhteet arveluttavat. Rahaa on, eli se ei ole ongelma, mutta kuinka kieroon minua siellä katsottaisi? Pärjäisinkö ensimmäistäkään kaamosta? Millainen ötökkätilanne siellä oikeasti on?
Katson kuvia Lapin tuntureilta ja jänkhiltä (meniköhän oikein?) ja tunnen sieluni lepäävän.
Jos muuttaa jonnekin kauemmas keskustoista, eli sinne tundralle, niin onko millaisia matkoja sieltä sitten oikeasti on ruokakauppaan, kouluun yms? Näin helsinkiläisenä on vaikea käsittää niitä välimatkoja.
Toivoisin kuulevani perusteltuja mielipiteitä, kokemuksia puolesta ja vastaan ja ylipäänsä realistista näkemystä minun romanttisen kuvitelmani vastapainoksi. Tällä hetkellä se isoin estäjä on ne ötökät... Ne mäkäräiset (räkkä?) ja paarmat ja hyttyset, sekä lasten koulutus. Millainen nuorisokulttuuri Lapin perukoilla on?
Aloitus on varmaan kirjoitettu hiukan kieli poskessa, mutta noin päääntöisesti maalle (lappiinkaan) muuttaessa ei missään kannata puhua tyyliin "rahaa on". Vaatimattomuus kaunistaa, saa kyllä heti seläntakanapuhujia jos mainostaa rahoillaan.
Siellä ei olla kiinnostuneita merkkilaukuista tai pinnallisuudesta, joten kovasti massasta eroamalla saa helposti huomiota - yleensä hiukan enemmän negatiivista. Käytännönläheiset ja avoimet ihmiset pääsevät kyllä kylillä 'piireihin'.
Sääskiin ei tahdo pahimpana aikana tehota myrkytkään. Mutta ei se niin pitkä aika ole
Kaamos varmaankin vaatii totuttelua. Minäkin muutin Lapista etelään ja ekat vuodet valo ja pimeys oli ihan väärään aikaan. Välimatkat on pitkiä ja ihmisiä on oikeasti vähän, käsität sen vasta kun näet sen vähyyden :D ihmiset ottavat hyvin sinut vastaan jos et katso heitä alaspäin. Ja ihan vinkkinä minulta, murretta puhuvana: älä yritä puhua murretta jota et oikeasti puhu, se herättää kuulijoissa myötähäpeää. Kun oot tarpeeksi kauan murteen vaikutusalueella niin kyllä se tarttuu!
Ps. Sääskiä on sitten ihan p*rrrkeleesti jos poistut kylänraitilta/keskustasta, offia matkaan tai voit kokeilla karaistumista.
Ja lisäisin vielä edelliseen että muutin itse pieneltä itäsuomalaiselta paikkakunnalta Helsinkiin, niin ensimmäisenä ihmettelin ettei kukaan kiinnitä huomiota vastaantulijoihin. Pienellä paikkakunnalla katsotaan kaikkia vastaantulijoita silmiin ja tervehditään jos on tuttu jotenkin. Helsingissä kukaan ei kiinnitä kehenkään huomiota, naapuri kävelee laput silmillä, tutut ei moikkaa auton ratista (koska eivät katso vastaantulevien autojen kuskia), eikä välttämättä edes sanota huomenta hississä tms. Tällainen käytös on töykeää pienellä paikkakunnalla, siinä kannattaa petrata jos omaa stadilaisen tyylin kohdata ihmisiä
Ihan ekana opettele muistamaan, että saamelaisia = lappalainen (toki mieluummin saamelaisiksi sanotaan), muu Lapissa asuja = lappilainen. Tämä ero kultaisena mielessä. Ja älä yritä väkisin puhua murretta, se on koomista. Yleiskielinen suomi on fine. Vuokratkaa tupa ja viettäkää lomat siellä, ja vaikka toiseksi vuodeksi toinen tupa eri paikasta lomia varten. Tutustukaa tutustukaa, ennen kuin repäisette koko elämän eri paikkaan. Ja siltikin tiedätte vasta noin viiden vuoden jälkeen, sopeuduitteko. Sitten kun uutuuden viehätys ja eka, ehkä tokakin tylsistyminen on koettu ja elämän rutiinit asettuneet arjeksi.
E