Lue keskustelun säännöt.
Mistä tämä lapsikielteisyys?
04.11.2016 |
Lueskelin näitä juttuja pitkästä aikaa ja oli itsekin pakko tarttua "kynään". Halutaanko todella että lapset pidetään kotona ikuisesti ettei joku erityisherkkä ja muuten katkeroitunut aikuinen häiriinny siitä että lapset ovat lapsia: Innostuvat, keksivät luovia juttuja, näyttävät tunteensa, kertovat mitä ajattelevat, liikkuvat ja käyttävät kehoaan, nauravat, itkevät, suuttuvat - ja ennen kaikkea harjoittelevat sitä elämistä täällä maapallolla. En kyllä ihmettele miksi meillä on tässä maassa niin paljon liikkumattomia ja masentuneita ihmisiä. Minusta on ainakin hauska katsella pieniä iloisia ihmisiä kaupoissa, ravintoloissa, kaduilla ja joka paikassa. Ja jos jotakuta häiritsee ihan kaikki voisi hän itse pysytellä ihan rauhassa siellä kodissaan.
Kommentit (76)
Makunsamenettäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Makunsamenettäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkään en oo mikään kauhean lapsirakasihminen, mutten silti jaksa käsittää, miksi suomalaiset suhtautuvat lapsiin niin avoimen vihamielisesti
Minua ärsyttää ainakin se, että jotkut vanhemmat kuvittelevat olevansa jollain tavalla etuoikeutettuja siksi, että he ovat päättäneet lisääntyä. Jotkut myös odottavat ulkopuolisilta ihmisiltä huomionosoituksia lapsilleen, siksi koska nämä ovat lapsia. Jos esimerkiksi vieras lapsi tulee kahvilassa puhumaan minulle ja ystävälleni kesken keskustelun, on sosiaalisesti epäkorrektia jatkaa keskustelua ja jättää lapsi huomiotta.
Aivan, ja epäkorrektia myös sanoa lapselle, että menetkö pyyhkimään ketsupin naamastasi jonkun toisen lahkeeseen. Koska hän on Lapsi.
En vaan ymmärrä, miksi jonkun toisen ihmisen jälkikasvun viihdyttäminen tai kasvattaminen olisi minun vastuullani vähimmässäkään määrin.
Miksi olisi? En ymmärrä, mistä nämä sinun ennakkoluulot ja ajatuskuviot tulevat. Kellä on ollut odotuksia sinun suhteen lapsiin liittyen?
En todellakaan halua sinunlaisiasi lasteni lähelle saati viihdyttämään heitä. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkään en oo mikään kauhean lapsirakasihminen, mutten silti jaksa käsittää, miksi suomalaiset suhtautuvat lapsiin niin avoimen vihamielisesti
Minua ei haittaa lapset yhtään missään kun olen esim. Ranskassa. Suomessa haittaa. Kasvatus ainoana syynä. Tai sen puute.
Käyttäydytkö sinä niin kuin ranskalaiset aikuiset, eli otat vieraat lapset huomioon, kenties juttelet ehidän kanssaan ym.?
Neljä vuotta sitten olin työmatkalla Pariisissa. Automme odotti valoissa eturivissä, punaista myös jalankulkijoille, tien ylitystä odotti noin 30-35v tyylikäs ranskatar-äiti kahden lapsen kanssa, noin 5-6v poika ja 3-4v tyttö. Poika otti askeleen tielle kun äiti nappasi niskavilloista kiinni niin että pojan rääkäisy kuului auton sisälle ja äiti siihen jäkättämään todnäk "ei yli ennen kuin vihreää" vaikka meille autoilijoillekin oli tullut juuri punaista. Vihreä valo jalankulkijoille ja heitä vastaan tienylityksessä vanha herra osoitti kävelykepillä poikaa ja todnäk sanoi "tottele äitiäsi!", nainen nyökkäsi hymyillen herralle.
Suomessa tuosta olisi paikallaolijat kiskoneet vuorokäsin astmapiippua & hyperventilaatiopussia ja sen jälkeen soittaneet poliisia/lasia paikalle. Äiskä olisi todennut vanhukselle "haist vittu kääkkä/älä puutu muiden asioihin" tms rakentavaa.
Vuosi sitten lomareissulla etelässä lapseni näkivät omin silmin kuinka tummahipiäinen lomalainen veteli pitkin korvia tottelematonta jälkikasvuansa, keskellä kirkasta päivää julkisella kadulla. Tyttäreni (12v) totesi "onneksi te ette oo koskaan tehnyt noin". Niinpä, meillä ainakin on sana riittänyt toistaiseksi, mutta silti en paheksu jos etelässä tukistavat/läpsivät lapsensa tottelevaisiksi. Kuuluu nääs kulttuuriin...
Mä en kyllä ihastele väkivaltaa missään muodossa. Niissä kulttuureissa, missä lapsia kasvatetaan väkivalla, myös aikuiset ovat väkivaltaisempia toisiaan kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Lapset saa näkyä muttei kuulua.
Pätee yhä.
En minäkään katso velvollisuudekseni viihdyttää enkä kasvattaa muiden lapsia. Jokainen kasvattakoon omansa.
Millähän tavalla tuo pätee? En nyt itse keksi ainoatakaan käytännön esimerkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset saa näkyä muttei kuulua.
Pätee yhä.
En minäkään katso velvollisuudekseni viihdyttää enkä kasvattaa muiden lapsia. Jokainen kasvattakoon omansa.
Todellakin saa näkyä ja kuulua. Ihan niinkuin aikuisetkin saa. Jos ei kestä muita ihmisiä, pitää pysyä kotona.
Taidat jäädä mielipiteesi kanssa aika yksin. Suurin osa on eri mieltä tuon kuulumisen kanssa.
Voi ressukka... Luuletko että tämä on mielipidekysymys?
Lapset ovat pahinta melusaastetta. Ovat myös kirjaimellisesti retardin tasolla, joten kaikenlaista typerää sattuu, missä viattomat sivulliset joutuvat kärsimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Makunsamenettäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun peukutuksista voisi tehdä tällaisen synteesin: vanhempien täytyy opettaa lapsensa käyttäytymään kauniist ja huomiomaan muut aikuiset, mutta näillä muilla aikuisilla ei ole minkäänlaista velvollisuutta huomioda lapsia. Mielenkiintoista. Missä iässä sen huomioimisen saa sitten lopettaa, onko se se 18?
Minulle se huomioiminen on sitä, että vieraat ihmiset jätetään rauhaan: lapsi jättää minut rauhaan, minä jätän hänet rauhaan.
Noudatathan samaa myös internetissä, kiitos.
Vierailija kirjoitti:
Makunsamenettäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun peukutuksista voisi tehdä tällaisen synteesin: vanhempien täytyy opettaa lapsensa käyttäytymään kauniist ja huomiomaan muut aikuiset, mutta näillä muilla aikuisilla ei ole minkäänlaista velvollisuutta huomioda lapsia. Mielenkiintoista. Missä iässä sen huomioimisen saa sitten lopettaa, onko se se 18?
Minulle se huomioiminen on sitä, että vieraat ihmiset jätetään rauhaan: lapsi jättää minut rauhaan, minä jätän hänet rauhaan.
Niin, meillä kaikilla on erilaisia mieltymyksiä. Varmasti aikuisena ihmisenä ymmärrät, että kun on ihmisten parissa, joutuu tekemään kompromisseja. En usko, että joudut päivittäin vaihtamaan muutaman sanan jonkun vieraan lapsen kanssa vaikkapa kahvilassa, joten tuskinpa siitä muotoutuu hirvittävän painavaa taakkaa. Ja aikuisena ihmisenä ehkä pystyt käsittämään senkin, että lasten aivot eivät toimi ihan samalla tavalla kuin aikuisten.
Argumenttisi on huono. Onko sinusta siis kompromissin paikka, jos epämiellyttäväksi kokemasi humalainen tulee keskeyttämään keskustelusi ystäväsi kanssa tai rauhallisen lehdenlukutuokiosi kiireisen työpäivän päätteeksi, koska hänen aivonsa eivät toimi samalla tavalla kuin omasi? Tätäkään ei toivottavasti tapahdu joka päivä, joten taakkaa ei pitäisi syntyä.
Joka tapauksessa, minä koen sen lapsen oikeasti ihan yhtä epämiellyttäväksi kuin sen humalaisenkin ja sen vuoksi edellytän, että vanhemmat pitävät huolta siitä, ettei lapsi tunge vieraisiin pöytiin, koska pieni lapsi ei tätä välttämättä itse vielä ymmärrä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat pahinta melusaastetta. Ovat myös kirjaimellisesti retardin tasolla, joten kaikenlaista typerää sattuu, missä viattomat sivulliset joutuvat kärsimään.
TÄssä klassinen esimerkki ihmisestä, joka on niin itseensä käpertynyt, että kaikki ulkoiset ärsykkeet herättävät voimakkaita reaktioita. Todennäköisesti ei kuitenkaan ota huomioon muita, mikä näkyy jo epäkohteliaassa kielenkäytössäkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mäkään en oo mikään kauhean lapsirakasihminen, mutten silti jaksa käsittää, miksi suomalaiset suhtautuvat lapsiin niin avoimen vihamielisesti
Minua ei haittaa lapset yhtään missään kun olen esim. Ranskassa. Suomessa haittaa. Kasvatus ainoana syynä. Tai sen puute.
Käyttäydytkö sinä niin kuin ranskalaiset aikuiset, eli otat vieraat lapset huomioon, kenties juttelet ehidän kanssaan ym.?
Neljä vuotta sitten olin työmatkalla Pariisissa. Automme odotti valoissa eturivissä, punaista myös jalankulkijoille, tien ylitystä odotti noin 30-35v tyylikäs ranskatar-äiti kahden lapsen kanssa, noin 5-6v poika ja 3-4v tyttö. Poika otti askeleen tielle kun äiti nappasi niskavilloista kiinni niin että pojan rääkäisy kuului auton sisälle ja äiti siihen jäkättämään todnäk "ei yli ennen kuin vihreää" vaikka meille autoilijoillekin oli tullut juuri punaista. Vihreä valo jalankulkijoille ja heitä vastaan tienylityksessä vanha herra osoitti kävelykepillä poikaa ja todnäk sanoi "tottele äitiäsi!", nainen nyökkäsi hymyillen herralle.
Suomessa tuosta olisi paikallaolijat kiskoneet vuorokäsin astmapiippua & hyperventilaatiopussia ja sen jälkeen soittaneet poliisia/lasia paikalle. Äiskä olisi todennut vanhukselle "haist vittu kääkkä/älä puutu muiden asioihin" tms rakentavaa.
Vuosi sitten lomareissulla etelässä lapseni näkivät omin silmin kuinka tummahipiäinen lomalainen veteli pitkin korvia tottelematonta jälkikasvuansa, keskellä kirkasta päivää julkisella kadulla. Tyttäreni (12v) totesi "onneksi te ette oo koskaan tehnyt noin". Niinpä, meillä ainakin on sana riittänyt toistaiseksi, mutta silti en paheksu jos etelässä tukistavat/läpsivät lapsensa tottelevaisiksi. Kuuluu nääs kulttuuriin...
Oletko koskaan pistänyt merkille, miten niiden ranskalaisten kulttuuriin kuuluu ajaa? Menisin minäkin aika varovasti suojatielle. Roomassa asia on ratkaistu fiksummin: aina, kun autoilija törmää suojatiellä jalankulkijaan, syy on autoilijassa. Siellä ei sitten paljoa ajeta päälle. Suomessakin saataisiin mennä takaisin siihen tulkintaa, ettei jalankulkijan punainen valo ole ehdoton. Se säästäisi ihmishenkiä. Suomalainen autoilija osaa välillä olla aika törkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toivottavasti nämä, jotka odottavat muilta hiljaista ja huomaamatonta käytöstä, osaavat itsekin elää yhtä pienesti. Toivon myös, että erilaisuutta siedettäisiin hieman paremmin, eli stressilevelit ei ois tapissaan, jos joku muu käyttäytyisi huonosti/äänekkäästi tms.
Meteli- ja ärsyke- ja muiden erityisherkkien kannattaa myös hakea diagnoosit ja apua tilanteisiinsa, sillä ei se korkea verenpaine ole mikään pikku juttu pitemmän päälle.
Makunsamenettäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Makunsamenettäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun peukutuksista voisi tehdä tällaisen synteesin: vanhempien täytyy opettaa lapsensa käyttäytymään kauniist ja huomiomaan muut aikuiset, mutta näillä muilla aikuisilla ei ole minkäänlaista velvollisuutta huomioda lapsia. Mielenkiintoista. Missä iässä sen huomioimisen saa sitten lopettaa, onko se se 18?
Minulle se huomioiminen on sitä, että vieraat ihmiset jätetään rauhaan: lapsi jättää minut rauhaan, minä jätän hänet rauhaan.
Niin, meillä kaikilla on erilaisia mieltymyksiä. Varmasti aikuisena ihmisenä ymmärrät, että kun on ihmisten parissa, joutuu tekemään kompromisseja. En usko, että joudut päivittäin vaihtamaan muutaman sanan jonkun vieraan lapsen kanssa vaikkapa kahvilassa, joten tuskinpa siitä muotoutuu hirvittävän painavaa taakkaa. Ja aikuisena ihmisenä ehkä pystyt käsittämään senkin, että lasten aivot eivät toimi ihan samalla tavalla kuin aikuisten.
Argumenttisi on huono. Onko sinusta siis kompromissin paikka, jos epämiellyttäväksi kokemasi humalainen tulee keskeyttämään keskustelusi ystäväsi kanssa tai rauhallisen lehdenlukutuokiosi kiireisen työpäivän päätteeksi, koska hänen aivonsa eivät toimi samalla tavalla kuin omasi? Tätäkään ei toivottavasti tapahdu joka päivä, joten taakkaa ei pitäisi syntyä.
Joka tapauksessa, minä koen sen lapsen oikeasti ihan yhtä epämiellyttäväksi kuin sen humalaisenkin ja sen vuoksi edellytän, että vanhemmat pitävät huolta siitä, ettei lapsi tunge vieraisiin pöytiin, koska pieni lapsi ei tätä välttämättä itse vielä ymmärrä.
Ei, sinä olet ihan tavallinen lapsivihaaja. Muuten aloittaisit ketjuja siitä aiheesta, miten humalaiset ovat ärsyttäviä. Eipä näy sellaisia. -eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Makunsamenettäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Makunsamenettäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun peukutuksista voisi tehdä tällaisen synteesin: vanhempien täytyy opettaa lapsensa käyttäytymään kauniist ja huomiomaan muut aikuiset, mutta näillä muilla aikuisilla ei ole minkäänlaista velvollisuutta huomioda lapsia. Mielenkiintoista. Missä iässä sen huomioimisen saa sitten lopettaa, onko se se 18?
Minulle se huomioiminen on sitä, että vieraat ihmiset jätetään rauhaan: lapsi jättää minut rauhaan, minä jätän hänet rauhaan.
Niin, meillä kaikilla on erilaisia mieltymyksiä. Varmasti aikuisena ihmisenä ymmärrät, että kun on ihmisten parissa, joutuu tekemään kompromisseja. En usko, että joudut päivittäin vaihtamaan muutaman sanan jonkun vieraan lapsen kanssa vaikkapa kahvilassa, joten tuskinpa siitä muotoutuu hirvittävän painavaa taakkaa. Ja aikuisena ihmisenä ehkä pystyt käsittämään senkin, että lasten aivot eivät toimi ihan samalla tavalla kuin aikuisten.
Argumenttisi on huono. Onko sinusta siis kompromissin paikka, jos epämiellyttäväksi kokemasi humalainen tulee keskeyttämään keskustelusi ystäväsi kanssa tai rauhallisen lehdenlukutuokiosi kiireisen työpäivän päätteeksi, koska hänen aivonsa eivät toimi samalla tavalla kuin omasi? Tätäkään ei toivottavasti tapahdu joka päivä, joten taakkaa ei pitäisi syntyä.
Joka tapauksessa, minä koen sen lapsen oikeasti ihan yhtä epämiellyttäväksi kuin sen humalaisenkin ja sen vuoksi edellytän, että vanhemmat pitävät huolta siitä, ettei lapsi tunge vieraisiin pöytiin, koska pieni lapsi ei tätä välttämättä itse vielä ymmärrä.
Ei ole, mutta sinun argumenttisi on. Aikuinen on aikuinen humalassakin. Jos aikuinen humalainen tulee häiritsevästi keskeyttämään (joku virallisempi asia kesken tai henkilö ei käyttäydy miellyttävästi), pyydän poistumaan. Minkä toki sinäkin voit tehdä lapsen kohdalla. Toisten ihmisten käytöksen edellyttäminen ei oikein auta, voi vain pitää huolta omasta käytöksestään, tai sitten tehdä selväksi, ettet halua keskustella sen lapsen kanssa. Yksi vaihtoehto on se, että mietit, miten paljon sinun elämäsi kokonaisuudessaan kärsii siitä, että vaihdat muutaman sanan lapsen kanssa. Jos koet, että kärsii kovasti, voit toki miettiä miksi.
Mä oon tullut siihen tulokseen, että suomalaiset kärsivät niin kovasti lapsista ja milloin mistäkin siksi, että ensinnäkin suomalaisilla on hirveän kova tarve pohtia, miten he nyt juuri tästä niin kovasti mielensä pahoittavat. TOiseksi suomalaiset eivät osaa pitää omia rajojaan. Rajat voi nimittäin pitää ihan ystävällisestikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat pahinta melusaastetta. Ovat myös kirjaimellisesti retardin tasolla, joten kaikenlaista typerää sattuu, missä viattomat sivulliset joutuvat kärsimään.
TÄssä klassinen esimerkki ihmisestä, joka on niin itseensä käpertynyt, että kaikki ulkoiset ärsykkeet herättävät voimakkaita reaktioita. Todennäköisesti ei kuitenkaan ota huomioon muita, mikä näkyy jo epäkohteliaassa kielenkäytössäkin.
Ikäväkin totuus on aina totuus, ei epäkohteliaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ovat pahinta melusaastetta. Ovat myös kirjaimellisesti retardin tasolla, joten kaikenlaista typerää sattuu, missä viattomat sivulliset joutuvat kärsimään.
TÄssä klassinen esimerkki ihmisestä, joka on niin itseensä käpertynyt, että kaikki ulkoiset ärsykkeet herättävät voimakkaita reaktioita. Todennäköisesti ei kuitenkaan ota huomioon muita, mikä näkyy jo epäkohteliaassa kielenkäytössäkin.
Ikäväkin totuus on aina totuus, ei epäkohteliaisuus.
Jos tarkoitit, että totuus on se, että epäkohteliaan ihmisen tunnistaa epäkohteliaasta kielenkäytöstä, niin olen samaa mieltä!
Vierailija kirjoitti:
Makunsamenettäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Makunsamenettäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun peukutuksista voisi tehdä tällaisen synteesin: vanhempien täytyy opettaa lapsensa käyttäytymään kauniist ja huomiomaan muut aikuiset, mutta näillä muilla aikuisilla ei ole minkäänlaista velvollisuutta huomioda lapsia. Mielenkiintoista. Missä iässä sen huomioimisen saa sitten lopettaa, onko se se 18?
Minulle se huomioiminen on sitä, että vieraat ihmiset jätetään rauhaan: lapsi jättää minut rauhaan, minä jätän hänet rauhaan.
Niin, meillä kaikilla on erilaisia mieltymyksiä. Varmasti aikuisena ihmisenä ymmärrät, että kun on ihmisten parissa, joutuu tekemään kompromisseja. En usko, että joudut päivittäin vaihtamaan muutaman sanan jonkun vieraan lapsen kanssa vaikkapa kahvilassa, joten tuskinpa siitä muotoutuu hirvittävän painavaa taakkaa. Ja aikuisena ihmisenä ehkä pystyt käsittämään senkin, että lasten aivot eivät toimi ihan samalla tavalla kuin aikuisten.
Argumenttisi on huono. Onko sinusta siis kompromissin paikka, jos epämiellyttäväksi kokemasi humalainen tulee keskeyttämään keskustelusi ystäväsi kanssa tai rauhallisen lehdenlukutuokiosi kiireisen työpäivän päätteeksi, koska hänen aivonsa eivät toimi samalla tavalla kuin omasi? Tätäkään ei toivottavasti tapahdu joka päivä, joten taakkaa ei pitäisi syntyä.
Joka tapauksessa, minä koen sen lapsen oikeasti ihan yhtä epämiellyttäväksi kuin sen humalaisenkin ja sen vuoksi edellytän, että vanhemmat pitävät huolta siitä, ettei lapsi tunge vieraisiin pöytiin, koska pieni lapsi ei tätä välttämättä itse vielä ymmärrä.
Ei, sinä olet ihan tavallinen lapsivihaaja. Muuten aloittaisit ketjuja siitä aiheesta, miten humalaiset ovat ärsyttäviä. Eipä näy sellaisia. -eri
Hohhoijaa. Yhden nettikeskustelun perusteella tiedätkin minusta paljon. Yrittäisit edes perustella mielipidettäsi jollakin muulla kuin mutu-tuntumalla.
Lapsia ja heidän vanhempiaan ärsyttänee yhtä paljon heille lässyttävät ja lepertelevät tuntemattomat, mutta kun ei jää kiinni siihen, niin elämä on mukavampaa. Ja siihenkin ajan kanssa tottuu.
Makunsamenettäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Makunsamenettäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Makunsamenettäjä kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun peukutuksista voisi tehdä tällaisen synteesin: vanhempien täytyy opettaa lapsensa käyttäytymään kauniist ja huomiomaan muut aikuiset, mutta näillä muilla aikuisilla ei ole minkäänlaista velvollisuutta huomioda lapsia. Mielenkiintoista. Missä iässä sen huomioimisen saa sitten lopettaa, onko se se 18?
Minulle se huomioiminen on sitä, että vieraat ihmiset jätetään rauhaan: lapsi jättää minut rauhaan, minä jätän hänet rauhaan.
Niin, meillä kaikilla on erilaisia mieltymyksiä. Varmasti aikuisena ihmisenä ymmärrät, että kun on ihmisten parissa, joutuu tekemään kompromisseja. En usko, että joudut päivittäin vaihtamaan muutaman sanan jonkun vieraan lapsen kanssa vaikkapa kahvilassa, joten tuskinpa siitä muotoutuu hirvittävän painavaa taakkaa. Ja aikuisena ihmisenä ehkä pystyt käsittämään senkin, että lasten aivot eivät toimi ihan samalla tavalla kuin aikuisten.
Argumenttisi on huono. Onko sinusta siis kompromissin paikka, jos epämiellyttäväksi kokemasi humalainen tulee keskeyttämään keskustelusi ystäväsi kanssa tai rauhallisen lehdenlukutuokiosi kiireisen työpäivän päätteeksi, koska hänen aivonsa eivät toimi samalla tavalla kuin omasi? Tätäkään ei toivottavasti tapahdu joka päivä, joten taakkaa ei pitäisi syntyä.
Joka tapauksessa, minä koen sen lapsen oikeasti ihan yhtä epämiellyttäväksi kuin sen humalaisenkin ja sen vuoksi edellytän, että vanhemmat pitävät huolta siitä, ettei lapsi tunge vieraisiin pöytiin, koska pieni lapsi ei tätä välttämättä itse vielä ymmärrä.
Ei, sinä olet ihan tavallinen lapsivihaaja. Muuten aloittaisit ketjuja siitä aiheesta, miten humalaiset ovat ärsyttäviä. Eipä näy sellaisia. -eri
Hohhoijaa. Yhden nettikeskustelun perusteella tiedätkin minusta paljon. Yrittäisit edes perustella mielipidettäsi jollakin muulla kuin mutu-tuntumalla.
Sanoo ihminen, jolla ei oman mutuilunsa tai edes mielipiteiden tueksi ole ollut perustelun perustelua sitten ensimmäisen viestin. Aloita itsestäsi, jos maailman haluat muuttuvan.
Lapsivapaita alueita pitäisi saada kaupunkien keskustoihin, jotta ihmiset voisivat esim. nauttia Lattensa rauhassa.
Seuraavaksi bannataan kaupungeissa puistot. Sitten koulun välitunteja ei saa pitää ulkona, koska naapurustossa joku voi pahoittaa mielensä metelistä. Nämä eläviä esimerkkejä Japanista. Suomalaiset lastenvihaajat varmaan innostuvat tästä mallista jossa äänekäs vähemmistö saa tahtonsa läpi kiukuttelemalla kuin, no, kakarat.
Lapsilla nyt kuitenkin on ihan samat ihmisoikeudet kuin aikuisilla. Sinun ei tarvitse olla hiljaa julkisella paikalla, eikä tarvitse lastenkaan. Jos olet kovin ääniherkkä, kannattaa valita elämäntyyli sen mukaan. Esim. minä olen opiskellut ammatin, jota saan tehdä yksikseni, ja olen myös muuttanut maalle, missä on hiljaista.