G: Mitä kauheaa/ällöttävää/omituista exäsi teki erotilanteessa?
Minun exäni mm. sylkäisi naamaani ja hajotti kirjahyllyni.
Kommentit (49)
Toisen poikaystäväni kun jätin, tämä ensimmäinen pyysi tätä perustamaan kerhon hänen kanssaan " *piip*:n jättämät"
Onhan niitä itsariuhkailujakin tullut. ja olen itsekin valitettavasti sortunut uhkailemaan itsarilla. :/
mä oon kyllä ollu aikamoinen ääliömagneetti, mutta toivon mukaan se on nyt taakse jäänyttä aikaa.
yks tyyppi uhkas ensin tappaa itsensä, sen jälkeen ehdotteli että " ei seurustella, mutta harrastetaan vaan seksiä toistemme kanssa ja ollaan käsikädessä eikä tapailla muita" kun en siihen suostunu (haloo?? miten se eroaa seurustelusta?!_) alkoi kertomaan kaikkia karmeita juttuja hänen " vihamiehistään" , siis lähinnä mitä on niille tehny.. irrotellu autojen jarruja yms sairasta. ja kun sekään ei tehonnu, alkoi uhkailemaan mua, tyyliin " itedän kyllä mitä sä teet ja mun kanssa ei kannata pelleillä" yms vaanimista. onneksi lopetti sitten, löysi kait uuden uhrin
toinen uhkas tappaa mut ja uhkailikin sillä sitten seuraavat puoli vuotta
sitten tullu pari semmosta vastaan, jotka on sen jälkeen uhanneet lähtevänäsä kännissä ajamaan autoa ja tappamaan ittensä..yksikin oli semmonen joka yhdessä olomme aikana ei voinu illan aikana nauttia ees yhtä lasia viiniä kun oli autolla..ja kuitenkin niin reippaasti oli erouutisen jälkeen lähdössä ajelemaan autolla " kunhan ensin juon pullon kirkasta"
eniten ahistaa ne hyypiöt, jotka erouutisen kuullessaan muuttuvat itsesäälissä rypeviksi negatiivisiksi idiooteiksi. mitään muuta en inhoa eikä mikään muu saa mua semmoisen raivon valtaan kuin tyypit jotka koittaa kiristämällä henkisesti saada sen mitä haluuvat. pthyi.
Lisäksi omituista oli se, että exä muutti luotani puolessa tunnissa eroilmoituksen annettuani, ja ilmoitti, että tämmöisen valehtelijan kanssa ei halua olla enää missään tekemisissä ikinä -eikä muuten ole ollutkaan.
Eniten minua häiritsee exän kyvyttömyys ajatella niin, että tunteet ja tilanteet voivat MUUTTUA; eron hetkellä haukkui minut valehtelijaksi, koska joskus olin sanonut haluavani hänen kanssaan lapsia ja naimisiin. Kerran luvattu pitäisi näemmä pitää, vaikka vastentahtoisesti -jos tunteet muuttuvat, se on valehtelua..
(ja luoja antakoon anteeksi, mutta toivoin että olisi tehnyt sen).
kun olin juuri kertonut olevani raskaana=(
Ja oman nahkansa pelastaakseen levitteli huhuja että olisin valehdellut, että en voi saada lapsia ja olisin hedelmätön... Vaikka käytimme ehkäisyä joka petti..
Sitten otti puukon ja uhkasi mennä tappamaan uuden mieheni ja kun menin eteen rauhoittelemaan exääni ja yritin estää lähtemästä heitti mut seinään. Soitin poliisit paikalle ja joutui maksamaan lommojen korjaukset.
Vierailija:
(ja luoja antakoon anteeksi, mutta toivoin että olisi tehnyt sen).
Oli hyvässä ammatissa, jouduin kätkemään tekoa, sillä ei kertonut muille kuin minulle.
Poliisi tosin sai kiinni, mutta asioita ei työpaikalla tiedetä vieläkään, kun vakkareiden taustoja ei tarkisteta. Ja vaikka tiedettäisiinkin, tuskin olisí irtisanomisperuste.
se, että kaikki nämä jutut ovat näin hurjia johtuu siitä, että jollain tapaa järkevistä eroista ei tähän ketjuun kirjoiteta. IHan kamalaa luettavaa, tulee sellainen olo, että kaikki alkaa eron hetkellä ihan hirviöiksi, vaikka siitä ei varmasti ole kyse.
Mulla oli teinivuosina yksi eksä, joka uhkasi itsemurhalla, mutta sen jälkeen kaikki erot ovat menneet näihin kauhutarinoihin verrattuna kerrasaan mukavasti. Joo, huutoa ja pettymyksen osoituksia kyllä, mutta ei raiskauksia, lyöntejä, ilkivaltaa eikä pahantahtoisia juoruja. Onneksi niin.
Mun nuoruuteni/elämäni kipein ero oli kamala, mutta ihan päinvastaisesta syystä. Olimme seurustelleet yli kaksi vuotta ihan vakavasti, suunnittelimme avoliittoakin. Olin kuullut poikaystävästäni ' juttuja' , kysyin niiden todenperäisyyttä. Sanaakaan sanomatta hän kääntyi kannoillaan ja käveli ulos elämästäni.
Myöhemmin selvisi, että jutut olivat paitsi tosia, myös pahempia kuin olin kuullut ja luullut. Mutta herranjestas miten oli vaikea rakentaa elämää sen jälkeen, kun mitään selitystä tai keskustelua ei ikinä tullut. Tähän päivään mennessä emme ole kohdanneet kasvokkain emmekä vieläkään sanoneet sanaakaan.
Muutenkaan en ymmärrä ystäviä, jotka erottuaan vain vaihtavat upeat timanttinsa toisen käden sormeen.
niin ja meni siinä samalla yksi mieheni sinettisormus jonka joku ex oli joskus ostanut.
Siis jos on ollut vitutksen vallassa, ja juonut itsensä känniin ja sitten tullut kännissä tyhmä päähänpisto lähteä ajamaan vitutusta pois... Ja kännissä ajamisestahan seuraa usein kolari... Ainakin moottoripyörällä.
Siis en näe tuossa mitään omituista. Tyhmää vain lähteä humalassa sarviin.
No ensirakkauden kanssa oli ollut jo aiemmin homma katkolla ja asuttiin jo eri kaupungeissa. Välimatkasta huolimatta " oltiin" yhdessä (edellisenä iltana soitettu ja puhuttu mun muutosta sen luokse ja rakastamisesta ja lässynlässyn..) kunnes perjantai-iltana mun kaverit alkoivat soittelemaan, että avaappas telkkari tältä kanavalta. No tuollahan pyöri Videotreffit ja tämä minun rakkaani oli siellä kilpailemassa. Lähti sitten leville vai minne ikinä jonkun blondin pimun kanssa. Sen jätkän kamat lähti silloin mun luota aika lujaa (taisi olla yksi hirtetty pehmolelukin...) ja poika oli ihan ihmeissään seuraavalla viikolla, kun en halunnutkaan nähdä/jutella. Huvittavaa näin jälkeenpäin ja parempi mulle, että pääsin siitä ääliöstä eroon, mutta silloin ei kyllä naurattanut..:/
Myöhemmin yksi kundi paisko mut muutamaan otteeseen seinille mun työpaikalla (sai porttikiellon..) ja vielä miltei vuosi tuon suhteen loppumisen jälkeen uhkasi tappaa mun uuden miesystävän, jonka kanssa siis oli just alettu pyöriä.
Mitähän muita näitä on.. Oon oikea ääliömagneetti.
ja heti muutettuani oli pyytämässä kämpän avaimia silloiselle exälleen
Lisäksi teippasi makuuhuoneen oven kiinni. Siellä olevaan, kiinni teipattuun kaappiin oli kantanut kaikki astiat (minun hankkimani tietenkin). Harrasti myös puhelinterroria jälkeenpäin. Vieläkin harmittaa, että kiltteyksissäni jätin hänelle paljon huonekaluja ja astioita ym., joka olisi kuulunut minulle.
Mulla lähinnä huvittavin juttu taisi olla, kun kerroin eräälle ex:ni, että jätän hänet. Hän vaan totesi, että no, sun täytyy sitten tehdä se ja mitään ei kuulunut pariin kuukauteen. Sitten osti itselleen asunnon ja pyysi käymään. Menin sinne ja hän alkoi selittämään, että mihin voin sitten tuoda omat tavarani. Minä huuli pyöreänä selitin, että en minä ole sinne muuttamassa, kun ollaan oltu jo pari kuukautta erossakin. Hän alkoi järkyttyneenä selittämään, että miten niin erossa, munhan piti vaan selvittää asiat itseni kanssa ja sitten jatkaa hänen kanssaan seurustelua. Mitä noiden äijien päässä liikkuu? ;)
Kun erosin ensimmäisestä pitkästä suhteestani. Poikaystäväni oli jo löytänyt uuden, eikä hän tiennyt, että minä tiesin. Kävin yksi ilta sen uudessa kämpässä hakemassa vielä jotain tavaroita ja jäin " muutamalle" viinilasilliselle. Siinä se ilta sitten meni rattoisasti ja päädyin hänen kanssaan vielä kerran sänkyyn. Seuraavan aamuna piilotin hiuslenkkini hänen vuoteeseensa. Törkeää, myönnän. No, hän taisi löytää sen itse, koska ovat edelleen yhdessä ja minä todella onnellinen heidän puolestaan.
Mun exä on poliisi, ja äityi v..maiseksi kun halusin erota.
Olimme kihloissa, mutta hän ilmoitti minulle 2 vuotta kihlautumisemme jälkeen ettei hän tosissaan halua koskaan naimisiin saatikka lapsia ainakaan ennenkuin on nelikymppinen!
Noh, minä halusin perheen ja naimisiin ennen eläkeikää joten purin kihlauksen ja sanoin muuttavani pois.
Meillä oli yhteinen omistusasunto, josta muutin kaverini luo muutamaksi kuukaudeksi asumaan.
Kun yritin ottaa mieheen yhteyttä että saataisi omaisuus ositettua - hän ei ollut tavoitettavissa moneen viikkoon. Sitten kun hänet tavoitin kerran niin hän sanoi että asunto on HÄNEN, minähän sieltä halusin muuttaa pois!
Otin yhteyttä lakimieheen jonka avulla sain osuuteni. Tästä mies suuttui ja haukkui mua äidilleen(joka on pähkähullu), äiti armas alkoi sitten vainota mua tekstiviestein ja kirjein, joiden sisältö oli ihan sairasta....
Ja konstaapeli itse oli asiasta ihan tietämätön.
Onneksi tästä on aikaa ja tilanne ohi.
Olin itse silloin tilaipäisesti pidemmän rupeaman ulkomailla ja erottiin sinä aikana. Exäpä meni mun vanhempien luo " hyvästelykäynnille" ja kuulemma alkoi siellä itkemään. YÄK!
Opiskelupaikkakunnallamme hän kertoi traagista tarinaansa jätetyksi ja petetyksi tulemisestaan (muka) kaikille, jotka kuunteli, joten koko opiskelijayhteisö tiesi asian perin juurin, kun itse palasin takaisin Suomeen.
Säälittävä tapaus koko jätkä! Lienee nykyään huhujen mukaan joku alkoholisti.
potkaisi olohuoneen pöydän halki jne... toinen taas poltti kaikki mun vaattet, mitä jäi sen asunnolle(ei asuttu yhdessä)