En ymmärrä aikuisia, jotka käskevät olla koskematta koiraan "koska siitä saa pöpöjä"

Vierailija kirjoitti:

Kerran kesällä söin jäätelöä, välillä annoin koirallenikin ja jatkoin taas itse syömistä. Siihen tuli joku pikkulapsi kiljumaan että ei noin saa tehdä! Hymyilin hänelle nätisti ja annoin äitinsä hoitaa tilanteen, eli vei lapsen pois. Ei minua kiinnosta mitä muut on mieltä, niin kauan kuin itse pysyn terveenä niin jatkan koirani pussailua ja yhdessä jäätelön syömistä. (Tietenkin käytän sen verran järkeä että jos esim. koira syö jotain maasta, en anna koiran nuolla naamaani muutamaan päivään jne.)

Miten tämä käytännössä onnistuu? Miten voit olla varma, ettei koira ole muutamana viime päivänä laittanut suuhunsa mitään epämiellyttävää sinun näkemättä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mä tunnen perheen, jossa lapset (6 v. ->) ei saa mennä ilman kenkiä pihalle kesälläkään, koska siellä on likaista. Asuvat omakotitalossa rauhallisella esikaupunkialueella, iso tontti, jossa nurtsialueita jne. Lapset ihmettelivät, kun minä painelin pihalla ilman kenkiä. 

Omasta lapsuudestani muistan, että kengät lensivät nurkkaan kun kevätjuhla päättyi, eikä niitä kaivettu esiin ennen ekaa koulupäivää muuta kuin juhliin ja kauppaan. Aina en vaivautunut edes sateella laittamaan kenkiä jalkaan, jos muuten oli suht lämmin.

Ja varmaan sulla on kämppä aika saastainen. Etkä pese käsiä vessakäynnin jälkeen. Etkä käy suihkussa kovin usein ja siksi tuoksahdat hielle.

Varmaan sohvasikin on sellainen, että vieras ei oikein haluaisi sille istua, koska vaatteet likaantuvat.

Totta kai koirat on varsinaisia bakteeripesiä.

Aivan, kyllä osuit nyt naulankantaan ;)

Voi basillikammoiset. Mikään ihme, että antibiooteille resistentteja bakteereja syntyy kuin sieniä sateella, kun kukaan ei uskalla koskea mihinkään ja kaikki pitää siitä huolimatta desinfioida ja steriloida. 

Vierailija kirjoitti:

Koirahullut ei hyväksy asiaa että kaikki ei halua pöpöjä. Yllätys vauvafoorumil

En hyväksy hygieniahysteriaa.

Minulle tuli mieleen, että jos joku perheestä on pahasti allerginen koirille, eikä äiti tahtonut koirankarvaa/hilsettä heille kotiin vaatteiden mukana? Ei sitten keksinyt muuta sanottavaa nopeasti lapselle estääkseen silittämisen.

:D

No onhan tämä nyt vähän koomista :) Koirassa on ihan varmasti bakteereja kuten meissä ihmisissäkin ja aivan joka paikassa muuallakin. Mutta normaali silittäminen vaikkapa selästä tai niskasta tai päälaelta tuskin tartuttaa lapseen yhtään mitään sellaista mitä hän ei olisi jo muutenkin tuolla ulkoilureissulla saanut. Myöskään useimmat koiran taudit eivät tartu ihmiseen. Se on täysin ymmärrettävää, että ei haluta koiran nuolevan lapsen käsiä tai kasvoja, mutta silittämisessä ei todellakaan ole mitään vaarallista.

Enemmän bakteereja saa vaikka päiväkodin ovenkahvasta ja nepä ovatkin suurelta osin ihmisten bakteereja, jotka myös tarttuvat.

Tietäen miten likaisia monien äityleiden lapset ovat nenän- ja perseenkaivamisineen sanoisin, että koira tuossa olisi suuremmassa vaarassa ollut. Hyvä jos lapsi ei ehtinyt koskea siihen!

Tämä ei liity kai koirien pöpöihin mutta itsekin tällä viikolla törmäsin Kampissa tällaiseen koiravihaajaäitiin. Nainen siis käveli keskikokoisen, kiltin koiransa kanssa jonkun lapsen ohi ja eikös tämä alkanut pillittämään kun koira tuli "liian lähelle". Äiti ei selittänyt mitään että "ei tarvitse pelätä" tai muutakaan, päinvastoin lietsoi vain pelkoa, veti äkkiä kakaransa pois koiran luota ja mulkoili omistajaa vihaisesti. Muslimi ei kuitenkaan ollut. Miksi teette näin? Tuolla tavalla pelko muuttuu vihaksi ja pian lapset jo rääkkäävät eläimiä.

Vähän höpsö tuo äiti. Mutta suoraan sanoen itseäni ei haittaa, vaikka lapset eivät pöpöpelossaan tulisikaan silittelemään koiriani kun olemme ulkoilemassa. Joskus noita silittäjiä riittää rasittavuuteen asti ja osa ei ollenkaan ymmärrä miten koirien kanssa toimitaan, ei vaikka niille selkeästi selittäisi.