Millainen psykologi on ystävänä? Tunnetko?

Jos tarkoitat tällä kysymyksellä sitä, lukeeko ja analysoiko ihmisiä niin ei. Aivan täysi sekopää kaikin puolin muuten kyllä.

Vaikea, kun on ne omat rajatilat päällä. 

up

Psykologit nielevät, kokeiltu on.

Useampiakin tunnen. Ei huomaa.

Yhden tunnen. Passuuttaa ja palveluttaa itseään toisilla. Eroja tulee. Hyvän päiväntuttuina viisaasti pysyttelevät repeävät naurusta. 

Vierailija kirjoitti:

Useampiakin tunnen. Ei huomaa.

Tämä. Moni koulukaveri työllistyi alalle ja ihan normaaleja ihmisiä ovat.

Sellaisia "minä tiedän parhaiten, mitä sinun pääsi sisällä liikkuu, miksi käyttädyt noin". Täytyy olla jotenkin vinksallaan jo alun alkaen ja eritoten laiska, että haluaa tienata elantonsa toisten ongelmia selvitellen. Ihan menee samaan kategoriaan näiden selvännäkijöiden tai korteista ennustelijoiden kanssa. Ikinä en rahojani moisiin tuhlaa.

Vierailija kirjoitti:

Sellaisia "minä tiedän parhaiten, mitä sinun pääsi sisällä liikkuu, miksi käyttädyt noin". Täytyy olla jotenkin vinksallaan jo alun alkaen ja eritoten laiska, että haluaa tienata elantonsa toisten ongelmia selvitellen. Ihan menee samaan kategoriaan näiden selvännäkijöiden tai korteista ennustelijoiden kanssa. Ikinä en rahojani moisiin tuhlaa.

:D Mieheni oli tyrmistynyt kun kuuli, että haluan hakea lukemaan psykologiaa, hänen mielestään se on pseudotiede joka kuuluu juurikin samaan lajiin selvännäkijöiden yms. kanssa... Minä en ole ihan samaa mieltä, varsinkaan aihetta lukeneena. Sitä paitsi, psykologit työllistyvät todella laajalle aihealueelle, ei suinkaan pelkästään potilastyöhön.

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Useampiakin tunnen. Ei huomaa.

Tämä. Moni koulukaveri työllistyi alalle ja ihan normaaleja ihmisiä ovat.

En sanoisi normaaleiksi, mutta eivät ne mun ystäviä muuten olisikaan :)

Hieman ylimielisiä,mutta johtuu ennemminkin siitä,että opiskelemaan on aika vaikea päästä ja hyvää palkkaakin on mahdollista saada.Nousee vähän pissa päähän.Sama juttu kuin lääkäreillä.Eivät ole sen analyyttisempiä.

Tunnen yhden. Älykäs, hauska, kiva ja kaikin puolin huippu.

Vierailija kirjoitti:

Huomaako ammatin?

Hullu!!!

Minulla oli työkaverina ja naapurina koulupsykologi, jonka ammattia ei ihan vähällä arvannutkaan hänen käytöksensä perusteella. Olin aika monta kertaa hänen ja hänen kavereidensa juoppokuskina. Joka ikisellä kerralla hän alkoi haastaa riitaa, kun viimeinen kaveri jäi kyydistä: "No? No?! Anna tulla vaan! Anna tulla!" En ensimmäisellä kerralla tiennyt, mitä olisi pitänyt antaa tulla, mutta selvisihän se sitten: hän oli kurkkuaan myöten täynnä sitä, että ihmiset avautuivat hänelle asioistaan. Metelin takana oli jokin outo laskuhumalaisen logiikka, jonka mukaan myös minun olisi pitänyt alkaa kärttää ilmaista terapiaa, jotta hän olisi ollut tyytyväinen.

Toinen tuntemani psykologi on aivan ihastuttava, lämmin ja huumorintajuinen ihminen, josta en löytäisi negatiivista luonteenpiirrettä, vaikka kuinka yrittäisin.

HEL-NYC kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sellaisia "minä tiedän parhaiten, mitä sinun pääsi sisällä liikkuu, miksi käyttädyt noin". Täytyy olla jotenkin vinksallaan jo alun alkaen ja eritoten laiska, että haluaa tienata elantonsa toisten ongelmia selvitellen. Ihan menee samaan kategoriaan näiden selvännäkijöiden tai korteista ennustelijoiden kanssa. Ikinä en rahojani moisiin tuhlaa.

:D Mieheni oli tyrmistynyt kun kuuli, että haluan hakea lukemaan psykologiaa, hänen mielestään se on pseudotiede joka kuuluu juurikin samaan lajiin selvännäkijöiden yms. kanssa... Minä en ole ihan samaa mieltä, varsinkaan aihetta lukeneena. Sitä paitsi, psykologit työllistyvät todella laajalle aihealueelle, ei suinkaan pelkästään potilastyöhön.

Ot.

Hei hel-nyk, minä kävin keskustelua kanssasi joskus taannoin.. Aiheesta x, ainoa krt kun yritin. Sanotaan nyt, että tieteen filosofian alkeitakaan et ymmärtänyt, joten yksi pseudotieteilijä vähemmän ;)! Jos tutkimus kohde on niinkin variantti kuin vintti ( ihmisen pää), oltava suhteellisen looginen. Tosin vain töissä. En hetkeäkään usko, että olet auttavastikaan päässyt opiskelemaan valmistavaan koulutukseen. Jätän sinut vääntämään vastaan tätä, on perjantai näet. Mutta Ot:nä.

Silleen hankalia ystävinä, että noita ei haluaisi kuormittaa omilla huolillaan ainakaan enempää kuin itse kuuntelee heidän ongelmiaan. Tosin kun olen hiukan pidättyväisyyteen taipuvainen, niin aika hyvinhän tuo sujuu. Ja jos tosipaikka tulee, että tarvitsisi jotain näkemystä, se suodaan huojentuneena siitä, etten sitä koko ajan pyydä.

Tosin meidän suhteet on opiskeluaikana muodostuneet, joten nuoruuden innossa on jo senverran vaivattu päätämme toistemme luonteilla kuin ikinä viitsii. Eli tietty perusluottamus on syvä, ja jos tarvii, voidaan jatkaa siitä mihin on jääty. Ovat myös aika hyviä antamaan palautetta silloin kun tulee sössittyä. Ja lisäksi he ymmärtävät niin hankalia asioita puolesta sanasta, että se on ihanan rentouttavaa. Olen onnellinen psykologiystävistäni. Ainoa miinuspuoli on ehkä sitten se, että oma vaatimustaso ystävyydelle kasvaa.

Vierailija kirjoitti:

Tunnen yhden. Älykäs, hauska, kiva ja kaikin puolin huippu.

Minäkin tunnen yhden tällaisen. Tunnetaankohan sama? Monet psykologit tuntuu olevan myös perin kummallisia tyyppejä.

Kun kerron huoliani tai mielipiteitäni tietyistä asioista niin psykologiystäväni analysoi niitä. Jos olemme viihteellä tai humalassa tämä korostuu ja saatamme vaan jauhaa menneisyyden asioista tuntikaupalla. Joskus se rasittaa minua mutta joskus taas ajattelen että saanpahan ilmaista terapiaa 😊

Yliymmärtäjä, yliempaattinen lässy.

Tunnen pari psykiatria, heitä kyllä luulisi potilaiksi ennemmin. Jokainen heistä eronnut, jotenkin surullisen läheisriippuvainen, lasten kanssa ongelmia jne. Päivitellään matkapäivityksiä facebookiin ja luullaan että siten on hieno ihminen. Eipä käy kateeksi, ei.