Lue keskustelun säännöt.
Ensimmäisessä pitkässä avioliitossa pysynyt nainen on naisten keskuudessa aina se "ylempiarvoisin"
04.11.2016 |
Naisten keskuudessa avioliitossa ja vielä pitkässä, siinä kaksvitosena aloitetussa avioliitossa parin lapsen kanssa elävä nainen on aina ylempiarvoinen. Nainen on onnistunut saamaan ja pitämään miehen.
Sarjaeroileva ja yhdenillansuhteita harrastava yh-äiti ja lapset eri miesten kanssa on alhaisinta kastia.
Mihin sinä kuulut vai oletko epäonnistunut miehen pitämisessä ja hävettää kertoa?
Kommentit (92)
Ylempiarvoinen ilmoittautuu. Avioitunut 23-vuotiaana. Liittoa takana 10 vuotta. Kaksi lasta ja onnellinen liitosta, jossa seksiä ja rakkautta riittää :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin se naisen tavoitteettomuus ja kunnianhimo kostautuu. Haetaan kunniaa suhteen, seksin ja miesten hyväksynnän kautta. Tämä palsta on opettanut miten äitiys ja älyllisten ärsykkeiden puute tekee naisista epämääräisiä, kanamaisia tunneajattelijoita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olipa harvinaisen inhottava aloitus. Mitä varten sä haluat lajitella ihmisiä tuolla tavalla? Tyydyttääkö sua jotenkin tuollainen halveksiva käytös? Sulla ei varmaan ole paljon ystäviä, jos yhtään. Et vaikuta mukavalta ihmiseltä.
En minä ole luokkia laatinut. Minä vain kerroin miten asia on. AP
Ai näinkö asia on?
Olen Helsingissä elänyt vuosikymmeniä enkä ole koskaan kuullut tuollaisesta. Missä tämä ilmenee?
Arvaan että asut jossain Pohjamaan pikkukylässä jossa on paljon tiettyihin uskonnollisiin ryhmiin kuuluvia. Olet varmasti myös mies. Tämä idea "ylempi- ja alempiarvoisista" naisista ja on sitä samaa esineellistävää shaibaa mitä palstalla on provottu ennenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen se ylempiarvoinen. Tasan kaksvitosena naimisiin, ja nyt liittoa takana 14 vuotta. Ja ollaan vielä onnellisiakin. Onneksi olen osannut elää oikein.
Minä olen sit varmaan oikein supernainen. Naimisiin 24v, edelleen onnellisesti naimisissa kolmen lapseni isän kanssa. Omakotitalo ja virka on, mutta farmariauto ja koira puuttuvat.
Tai sitten tämä teoria on ihan potaskaa ja ihmiset ovat keskenään tasa-arvoisia joka tapauksessa.
Lapsia piti olla kaksi! Ja kuinka kauan olet onnistunut pitämään miehesi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen se ylempiarvoinen. Tasan kaksvitosena naimisiin, ja nyt liittoa takana 14 vuotta. Ja ollaan vielä onnellisiakin. Onneksi olen osannut elää oikein.
Minä olen sit varmaan oikein supernainen. Naimisiin 24v, edelleen onnellisesti naimisissa kolmen lapseni isän kanssa. Omakotitalo ja virka on, mutta farmariauto ja koira puuttuvat.
Tai sitten tämä teoria on ihan potaskaa ja ihmiset ovat keskenään tasa-arvoisia joka tapauksessa.
Lapsia piti olla kaksi! Ja kuinka kauan olet onnistunut pitämään miehesi?
Anteeksi, unohdin. Naimisissa 19v.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Naisten keskuudessa avioliitossa ja vielä pitkässä, siinä kaksvitosena aloitetussa avioliitossa parin lapsen kanssa elävä nainen on aina ylempiarvoinen. Nainen on onnistunut saamaan ja pitämään miehen.
Sarjaeroileva ja yhdenillansuhteita harrastava yh-äiti ja lapset eri miesten kanssa on alhaisinta kastia.
Mihin sinä kuulut vai oletko epäonnistunut miehen pitämisessä ja hävettää kertoa?
Tuo asenne kielii siitä että joidenkin mielestä "miehen saaminen ja pitäminen" on naisen elämäntehtävä. Tämä asenne 2010-luvulla on jo ajastaan jälkeen jäänyt.
Nainen, joka suostuu vaikka mihin jotta idylli parisuhteesta ja kulissit säilyvät, on vain säälittävä. En sanoisi ylempiarvoiseksi. Minusta tuolla perusteella itsensä ylentäminen ja muiden alentaminen kielii itsetunto-ongelmasta. Arvostan naisia jotka pitävät puolensa eivätkä jää kynnysmattoiksi.
Jokaisen kumppanin kanssa lasta väsäävät pirttiviljelijät ovat oma luku sinänsä, enkä heitä ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Hihi, ois mahtavaa olla tuollaisessa hierarkisessa kanalaumakaveripiirissä vähän aikaa tarkkailemassa. Näin ne arvot ja mielipiteet eroaa; mun silmissä nämä pitkissä avioliitoissa elämänsä eläneet ovat niin erilaisia etten osaa heidän elämäänsä kadehtia - eivät ole päässeet kokeilemaan elämää yksin, seikkailemaan maailmalla, kokeilemaan rakastajia ja sitten jättämään heidät tai kokemaan syvää sydänsurua jonkun menetettyään. Olisin itse loputtoman onneton, jos vielä olisin sen ihmisen kanssa statuksen ja muiden miellyttämisen halusta, jonka kanssa nuorena heilastelin (vaikka mukava mies olikin). Eipä silti, jollekin tuo sopii, moni haluaa turvallisen järkähtämättömän kotikolon 80 vuodeksi, eikä mitään sen kummempaa.
Todellakin arvot ja mielipiteet eroavat. Minä pidän sinun tapaasi elää lapsellisena ja kypsymättömänä, itsestään suuresti epävarman ihmisen perikuvana. Ja luuletko, että kaikki pitkissä avioliitoissa olevat menevät suoraan lapsuudenkodistaan aviomiehen kanssa asumaan? Ajattelepa uudestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hihi, ois mahtavaa olla tuollaisessa hierarkisessa kanalaumakaveripiirissä vähän aikaa tarkkailemassa. Näin ne arvot ja mielipiteet eroaa; mun silmissä nämä pitkissä avioliitoissa elämänsä eläneet ovat niin erilaisia etten osaa heidän elämäänsä kadehtia - eivät ole päässeet kokeilemaan elämää yksin, seikkailemaan maailmalla, kokeilemaan rakastajia ja sitten jättämään heidät tai kokemaan syvää sydänsurua jonkun menetettyään. Olisin itse loputtoman onneton, jos vielä olisin sen ihmisen kanssa statuksen ja muiden miellyttämisen halusta, jonka kanssa nuorena heilastelin (vaikka mukava mies olikin). Eipä silti, jollekin tuo sopii, moni haluaa turvallisen järkähtämättömän kotikolon 80 vuodeksi, eikä mitään sen kummempaa.
Todellakin arvot ja mielipiteet eroavat. Minä pidän sinun tapaasi elää lapsellisena ja kypsymättömänä, itsestään suuresti epävarman ihmisen perikuvana. Ja luuletko, että kaikki pitkissä avioliitoissa olevat menevät suoraan lapsuudenkodistaan aviomiehen kanssa asumaan? Ajattelepa uudestaan.
Omassa tuttavapiirissäni on muutama jotka seikkailivat hetken siinä välissä ennenkuin lapsuudenkodista siirtyivät miehen luo. Hyvä vähän kokea sellaistakin.
Olen alempiarvoinen, eikä se minua haittaa, sillä Jeesuskin sanoi " Mutta joka itsensä ylentää, se alennetaan; ja joka itsensä alentaa, se ylennetään." (Matt. 23:8-12)
Siinä pohtimista palstaälyköille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ihan kauhean ala-arvoinen, jo kolmekymppinen enkä ole ketään saanut naimisiin huijattua. Ainiin, matkustelen suurimman osan vuodesta mielenkiintoisissa paikoissa, minulla on ystäviä ympäri maailmaa, mielenkiintoinen työ ja ihana elämä. Mutta ei, arvoni on nolla.
Vierailija kirjoitti:
Olen ihan kauhean ala-arvoinen, jo kolmekymppinen enkä ole ketään saanut naimisiin huijattua. Ainiin, matkustelen suurimman osan vuodesta mielenkiintoisissa paikoissa, minulla on ystäviä ympäri maailmaa, mielenkiintoinen työ ja ihana elämä. Mutta ei, arvoni on nolla.
Ei ole vielä peli menetetty. Matoa vain koukkuun löytyy sullekin mies.
Minä olen sit varmaan oikein supernainen. Naimisiin 24v, edelleen onnellisesti naimisissa kolmen lapseni isän kanssa. Omakotitalo ja virka on, mutta farmariauto ja koira puuttuvat.
Tai sitten tämä teoria on ihan potaskaa ja ihmiset ovat keskenään tasa-arvoisia joka tapauksessa.